Siirry sisältöön

Astman omahoidon ABC - Usein kysytyt kysymykset

13.01.2025 klo 14:54 - Tuottanut Filha ry
Tältä sivulta löydät Astman omahoidon ABC -hankkeen usein kysytyt kysymykset -osion vastauksineen. Kysymyksiin ovat vastanneet hankkeen asiantuntijat. Voit jättää meille oman kysymyksesi sivun lopussa löytyvien yhteydenotto kanavien kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Kysymys 1. Voiko hormonitoiminta vaikuttaa astman hallintaan? 

Vastaus: Tiedetään, että astma on yhteydessä hormonitoimintaan. Naisilla hengitystieoireisiin voi vaikuttaa hormonipitoisuuksien vaihtelu kuukautiskierron aikana. Joillakin astmaa sairastavilla oireet hankaloituvat raskauden aikana, mikä liittynee hormonaalisiin vaihteluihin. Kaikilla näin ei kuitenkaan tapahdu. On joitain tutkimuksia, joiden mukaan naisilla vaihdevuosien jälkeen riski sairastua astmaan vähenee. Hormonihoidon vaikutuksista astmariskiin sekä keuhkojen toimintaan on paljon tutkimuksia, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. 

Kysymys 2. Minulla on astma. Saako lapseni myös astman? 

Vastaus: Astman taustalla on perinnöllinen alttius. Toisen vanhemman astma suurentaa lapsen riskiä sairastua astmaan, mutta vanhemman astma ei suoraan tarkoita sitä, että lapsikin sairastuisi astmaan. Lasten astman kehittymisen riskiä suurentavat vanhemman astman lisäksi lapsen atooppinen ihottuma sekä herkistyminen ilmassa oleville allergiaa aiheuttaville ainesosasille. Altistuminen tupakansavulle lisää lapsen astmariskiä merkittävästi. 

Kysymys 3. Voiko stressi vaikuttaa astman hallintaan? 

Vastaus: Stressi alentaa vastustuskykyä ja vaikuttaa tulehdusreaktioon. Tämän vuoksi stressaava elämäntilanne voi lisätä tai pahentaa astmaoireita. Stressi voi aiheuttaa ahdistuneisuuden tunnetta, joka voi sekoittua astmaoireisiin. Astmaa sairastavan onkin tärkeä tunnistaa, mikä ahdistustuntemus on stressin aiheuttamaa ja mikä vaikeutunutta astmaa. Oirelääke eli avaava lääke voi myös pahentaa stressistä ja ahdistuneisuudesta johtuvia hengitystuntemuksia, kun taas astman vaikeutumiseen liittyvää hengitysoireitta ja hengenahdistusta oirelääke helpottaa.  

Hyviä keinoja stressinhallintaan ovat liikunta, riittävä lepo ja uni, harrastukset, rentoutustekniikat ja oikean hengitystavan harjoittelu. Apua voit löytää esimerkiksi Mielenterveystalon omahoito-ohjelmasta.   

Kysymys 4. Minulla diagnosoitiin astma ja työskentelen leipurina. Joudunko vaihtamaan toiseen työhön?

Vastaus: Leipurin ammatti voi pahentaa astmaa. Voit itse pohtia, pahentaako työpaikalla oleminen, jauhojen käsittely sekä käsien pesu astmaoireitasi tai onko sinulla alttiutta esimerkiksi allergioille tai ihottumalle. Voit myös keskustella ammatistasi hoitavan lääkärin kanssa. Työn vaihtaminen voi tulla aiheelliseksi, jos astmaa ei saada tavanomaisella lääkityksellä hallintaan ja oireet aina pahenevat töissä ja lievittyvät lomilla. 

Allergiatutkimukset (esim. jauhoille) ovat perusteltuja, jos astman oireet pahenevat töissä. Käsien pesusta tulevaa ihon kuivumista ja ihottumaa voi ennaltaehkäistä käyttämällä suojakäsineitä sekä rasvaamalla käsiä.  

Kysymys 5. Olen maanviljelijä ja isälläni on astma. Sairastunko minäkin astmaan? 

Vastaus: Isäsi astma ei vielä tarkoita sitä, että sinäkin sairastuisit astmaan. Toisen vanhemman astma kuitenkin lisää sinunkin riskiäsi sairastua. Monet maatilan työt voivat myös nostaa astmaan sairastumisen riskiä. Tärkeää on suojautua erityisesti pölyisissä työvaiheissa asianmukaisesti ja huolehtia ilmanvaihdosta. Hakeudu herkästi lääkäriin, jos yhtään epäilet astman tai allergian mahdollisuutta. 

Kysymys 6. Minulla diagnosoitiin lapsena astma. Olen ollut pitkään ilman astmalääkkeitä. Voiko astma tulla uudestaan? 

Vastaus: Lapsuusiän astma voi parantua murrosikään mennessä. Taipumus astmaan ei kuitenkaan poistu ja osalla astma voi palata aikuisiässä oireettoman vaiheen jälkeen. Aikuisiällä todettu astma harvoin paranee kokonaan. Valtaosalla astmaa sairastavista on lievä tauti, jolloin sairaus pysyy esimerkiksi lääkityksen avulla kohtalaisen hyvin hallinnassa ja oireettomat kaudet välissä voivat olla pitkiäkin.  

Kysymys 7. Minulla on usein flunssan yhteydessä astmaoireita. Lääkäri sanoi, että sairastan infektioastmaa. Mitä se tarkoittaa?  

Vastaus: Joskus lievä astma oireilee vain hengitystietulehdusten aikana ja tätä kutsuttiin aiemmin infektioastmaksi. Kuitenkin ns. infektioastmaa sairastavilla on samanlaisia muutoksia keuhkoputkissa kuin muillakin astmaa sairastavilla. Useimmilla heistä on ainakin lieviä oireita myös muulloinkin.  

Eli nykytiedon mukaan erillistä infektioastmaa ei ole olemassa. Sen sijaan kyseessä voi olla lievä astma, jonka oireet pahenevat hengitystieinfektioiden aikana. Astmaa sairastavalla hengitystieinfektiot ovat ylivoimaisesti tärkein oireiden pahenemisen syy.  

Kysymys 8. Olen käyttänyt viisi vuotta astmalääkkeitä. Olenko oikeutettu lääkkeiden kelakorvauksiin?  

Vastaus: Useista astman hoitoon käytettävistä lääkkeistä saa erityiskorvauksen (65%) korvausoikeudella. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan astmaoireiden lisäksi lääkärin tekemä diagnoosi ja B-lausunto KELA:an. Voit lukea lisää täältä.

Erityiskorvausoikeus myönnetään, kun säännöllinen keuhkoputkien tulehdusta vähentävä lääkitys on kestänyt vähintään 6 kuukautta ja jatkuu edelleen. Voit hakea Kelasta korvausoikeutta lääkärin kirjoittamalla lausunnolla. Voit katsoa OmaKelasta, onko lääkärinlausunto saapunut Kelaan ja onko päätös tehty. Kirjaudu palveluun omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Kysymys 9. Minulla diagnosoitiin lapsena rasitusastma. En ole tarvinnut lääkkeitä moneen vuoteen. Viime aikoina olen saanut rasituksessa taas oireita. Pitäisikö minun vähentää rasittavaa liikuntaa?  

Vastaus: Nykytiedon mukaan erillistä rasitusastmaa ei ole olemassa. Lievä astma voi esimerkiksi oireilla ainoastaan rasituksen aikana. Astmaoireiden ilmaantuminen rasituksen yhteydessä viittaa siihen, että astman hoito ei ole tasapainossa. Mikäli oireet ovat nyt vuosien tauon jälkeen alkaneet uudestaan, käynti lääkärin vastaanotolla voi olla tarpeen.  

Astmaoireiden ollessa hallinnassa ei liikunnalle ole estettä. Liikunta itsessään ei pahenna astmaa, vaan säännöllinen liikkuminen parantaa astman hallintaa ja vähentää herkkyyttä saada rasituksen aiheuttamia oireita. Alkulämmittely ja oirelääke eli avaava lääke ennakoivasti 15–30 minuuttia ennen liikuntaa voivat estää rasituksessa ilmeneviä oireita. 

Heräsikö mieleesi kysymyksiä astman omahoitoon liittyen?

Kysy asiantuntijalta -chat

Onko sinulla herännyt kysymyksiä astman omahoidosta? Chatissä voidaan keskustella omahoitoon liittyvistä teemoista, kuten lääkkeenottotekniikasta, astmasta ja liikkumisesta sekä vuodenaikoihin liittyvistä haasteista.

Kysy asiantuntijalta -chat on maksuton ja toimii ajanvarauksella. Varaa aika chattiin tästä!

Ota yhteyttä

Jos haluat olla yhteydessä omahoitoon liittyvissä asioissa, voit laittaa meille myös sähköpostia: info@astmanabc.fi.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä hyötyä luonnossa liikkumisesta on hengityssairautta sairastavalle?

Luontohengähdys-hankkeen teemailta 16.10.2024. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Antti Saarinen kertoo liikkumisesta hengityssairauden hoitona ja...

Luontoympäristön merkitys hengityssairauden omahoidon ja hyvinvoinnin tukena

Luontohengähdys-hankkeen teemailta 22.10.2024. Kokemustoimija Heli Salo kertoo omasta luontosuhteestaan vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavan sekä...

Luontohengähdys

Luontohengähdys-hanke tarjoaa luontotoimintaa yli 50-vuotiaille hengityssairautta sairastaville Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueilla.