Elämänkulkuun liittyvät muutokset
Elämän eri vaiheissa erilaisilla asioilla on tärkeä sija. Jossain vaiheessa voi riittää vain se, että voi olla toisen kainalossa ja tehdä asioita yhdessä. Elämä on onnellista, kun löytänyt rakkaan kumppanin ja itselle tärkeä ihmisen. Enää ei tarvitse miettiä, kenen kanssa viettää seuraavaa juhannusta tai joulua. Kuitenkaan elämä ei voi olla jatkuvaa tiivistä yhdessäoloa. Jännite parisuhteessa saattaa syntyä siitä, että kumppanit eivät ole samanaikaisesti siirtymässä uuteen vaiheeseen. Jos toinen haluaakin hallita ja pakottaa toisen olemaan osana itseä, samanlaisuudesta voi pahimmillaan tulla vankila tai pakkopaita. Parhaimmillaan parisuhteessa on tilaa läheisyydelle ja erillisyydelle sekä sopiva tasapaino näiden välillä.
Oma kasvu tuo haasteen parisuhteelle
Yksilön kasvu, kehitys ja muuttuminen tuovat omat haasteensa myös parisuhteelle. Vaikka suhteen alussa olisi ollut tunne, että olemme kuin identtiset kaksoset, todellisuudessa kumpikin on oma yksilönsä ja kehittyy omaan tahtiinsa. Eikä muutoskaan tapahdu aina vain myönteiseen suuntaan, ihminen voi yhtälailla taantua.
Jännite syntyy, kun yksilön kehityksen myötä elämän painopisteet ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Se, mikä ennen oli molemmille hyvin keskeistä, ei olekaan enää merkitsevää toiselle tai ehkä kummallekaan. Kasvun haasteita parisuhteelle tulee esimerkiksi silloin, jos taloudellinen ja ammatillinen eteneminen on ollut parille keskeisin elämän sisältö, mutta myöhemmin toisen elämään keskiöön tulee jotain muuta; esimerkiksi halu saada lapsi.
Työn ykköseksi asettaminen voi aiheuttaa ongelmia
Työhön ja opiskeluun panostaminen, kenties ura, ovat osa elämää ja vaikuttavat myös parisuhteeseen. Ongelmia syntyy, jos toinen syystä tai toisesta asettaa työelämän ja uran ykköseksi elämässään niin, että kumppani kokee jäävänsä suhteessa yksin. Jollain voi olla niin kokonaisvaltainen heittäytyminen harrastukset pariin niin, että harrastus täyttää koko elämän. Työstä voidaan aina löytää hyvältä kuulostava lausuma; teen tätä perheen tai lasten takia.
Perheen ja lasten eteen työtä tehdään silloin, kun se on tarpeellista yhdessä sovittujen ja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin on, jos halutaan hankkia oma asunto ja lasten ollessa pieniä sovitaan työnjako; toinen keskittyy tietyssä vaiheessa enemmän rahan hankkimiseen, toinen ottaa enemmän vastuuta lapsista. Tällöin kyse on yhteisistä tavoitteista, yhteisistä unelmista ja parin työnjaosta niiden saavuttamiseksi
Joskus työhön paetaan omaa masennusta tai työn avulla yritetään hoitaa itsetunto-ongelmia, jolloin ei toteuteta yhteisiä tavoitteita ja unelmia. Lasten hyvinvointi ei lisäänny samassa mittakaavassa kuin osakesalkku kasvaa, vaan voi käydä toisinpäin. Lapset tarvitsevat enemmän läsnä olevaa vanhempaa kuin paksua osakesalkkua tai lomamatkoja ympäri maailmaa.
Toimiva parisuhde lisää onnellisuutta
Miten parisuhdetta voi ylläpitää niin, ettei se jää muiden elämän projektien jalkoihin? Ettei jouduta toteamaan ”kasvoimme erilleen”?
Olennaista on muistaa tärkeysjärjestys; toimiva parisuhde on paras onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisääjä. Tämän monet ovat havainneet siinä vaiheessa, kun parisuhde on päättynyt eroon elämän hetteiköissä. Siinä vaiheessa saattaa huomata, miten tärkeä toinen olikaan. Voisi olla syytä ymmärtää toisen arvo tässä ja nyt, ei vasta eron kautta. Jos toinen on sinulle numero yksi maailmassa, käytä aikaa ja energiaa myös suhteen hoitamiseen. Jos toinen on itsestäänselvyys ja tärkeysjärjestyksessä numero 37 hoidettavien asioiden listalle, sinne saakka listalla tuskin päästään ennen avioero-oikeudenkäyntiä.
Ystävät ovat tärkeitä, mutta kriisin ainekset voivat olla käsillä silloin, kun kumppanilla onkin henkiystävä, joka on tärkeämpi kuin oma kumppani. Jos parisuhteen keskinäinen henkinen läheisyys näivettyy ja jos fyysinen läheisyys häviää, suhde on enää pelkkä tyhjä sitoutuminen tai sitoutuminen asialiitoksi tai vanhemmuusliitoksi.
Kirjoittajat: Parisuhteen asiantuntijat, Väestöliitto