Entä jos unnutus hämmentää?

On hyvä ja hieno asia, että lapsi huomaa, että omassa kehossa on monenlaisia hyvältä tuntuvia paikkoja. Aikuisen tehtäväksi jää opettaa lapselle hyviä tapoja ja sopivuussääntöjä eli missä ja milloin jotakin voi tehdä. Unnuttamiseen voi suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin asioihin mitä lapsi opettelee.

”Tyttärelläni oli noin 4-vuotiaana tapana iltaisin iltasadun yhteydessä hyväillä itseään. Tapa siirtyi päiväsaikaan ja koko perheen katseen alle. Kerroin tytölle, että pimpsan koskettelussa ei ole mitään väärää ja hän voi tehdä niin aina kun siltä tuntuu, mutta se on yksityinen asia, jota on parempi tehdä ilman yleisöä. Juttelimme myös siitä, että koskettelu, tuntuu mukavalta.” (vanhemman vastaus)

Älä säikähdä tunteitasi, kun vauva tai pieni lapsi kiinnostuu omien sukupuolielimiensä koskettamisesta. Se voi yllättää, säikähdyttää tai siitä voi jopa kauhistua. Näitä tunteita ei pidä välittää lapselle. Kyseessä on normaali ja turvallinen tapahtuma. On tärkeää, että aikuinen suhtautuu omaan hämmennykseen ja lapsen toimintaan rauhallisesti.

Kuuntele itsessäsi herääviä tunteita. Ota aikalisä ja rauhoitu. Lapsi vaistoaa herkästi aikuisen reaktiot ja tekee omat päätelmänsä äänensävystä tai jo ilmeestäkin. Jos haluat lapsen hyväksyvän kehonsa, opeta luonnollista asennetta. Jos jo olet kieltänyt, ota asia uudelleen puheeksi.

Lapsen mielihyvä on eri asia kuin aikuisen kokemus. Lapsille ei kannata siirtää vanhan ajan ahdistunutta ja häpeää sisältävää käsitystä kehosta.

Kannattaa vahvistaa lapsen kokemusta että oma keho on hieno ja hyvä asia. Mikäli lapsi vaistoaa, että vanhemmat tai hoitajat eivät pidä hyvänä sitä, mitä lapsi tuntee tai tekee, se voi häiritä kehitystä. Tämä koskee yhtä hyvin kävelemisen hauskuutta tai unnuttamisen mukavuutta. Oma keho pitää opetella tuntemaan joka paikasta.

Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto