Ero aiheuttaa lapselle stressiä – näillä keinoilla autat lasta muutoksissa

17.09.2018 klo 10:42 - Tuottanut Väestöliitto

Vanhempien erotilanne tuo usein isoja muutoksia lapsen arkeen. Tässä artikkelissa tuodaan esiin asioita, jotka auttavat vanhempia huomioimaan lapset erotilanteessa.

1. Erosta kertominen lapselle

Lapsi elää elämäänsä luottaen sen jatkuvan samanlaisena. Siksi ero on aina suuri mullistus lapselle, etenkin jos ero tulee lapselle yllätyksenä. Monet vanhemmat näyttävät ajattelevan niin, että lapsen kannalta on hyvä, jos häntä suojellaan mahdollisimman pitkään erotiedolta. Joskus taas vanhemmat eivät löydä keinoja tai uskallusta kertoa tulevasta erosta lapselle. Tällöin lapsen elämä muuttuu täysin valmistautumatta, mikä järkyttää lapsen luottamusta elämän ennustettavuuteen.

Jos vanhemmat voivat kertoa erosta yhdessä, se on lapsen kannalta parasta. On hyvä järjestää rauhallinen hetki ja vanhempien on hyvä miettiä etukäteen se, mitä sanotaan. Erolle on hyvä kertoa syy, esimerkiksi se, että meillä on niin paljon riitaa. Jos eron syystä ollaan kovin erimielisiä, voi kertoa myös sen. Lisäksi kannattaa kertoa suoraan ja selkeästi mitä seuraavaksi tapahtuu.

Lapsi suhtautuu asioihin usein hyvin konkreettisesti. Häntä kiinnostaa omaa elämäänsä koskevat muutokset. Minne toinen vanhempi menee, koska häntä näkee seuraavan kerran, missä minä asun? Vie aikaa, ennen kuin toimivat käytännöt löytyvät ja asettuvat osaksi lapsen arkipäivää ja kaikkea ei tarvitsekaan tietää heti. Näihin aiheisiin on hyvä palata useasti ja varmistaa miten lapsi on ymmärtänyt asian. Ja lapselle on hyvä antaa mahdollisuus myös kysyä itse.

2. Vanhempien välinen riitaisuus

Tutkimusten mukaan suuri riskitekijä lapselle on vanhempien välinen avoin, runsas ja vihamielinen riitely riippumatta siitä, elävätkö vanhemmat yhdessä vai eivät. Erityisen haitallista on, jos lapsi joutuu tämän riitelyn välikappaleeksi tai häntä käytetään vanhempien välisten viestien viejänä. Samoin on haitallista, jos lapselle moittii, nimittelee tai muuten halventaa toista vanhempaa. Ei ole myöskään hyvä, jos lapsi kokee, ettei hänellä olisi oikeutta ja lupaa tavata tai ajatella tai muutoin pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa.

Erokriisissä tilanteen rauhoittaminen on tärkeää ja vanhempien voi olla tarpeen ottaa etäisyyttä toisiinsa. Kommunikaatio lasten asioista voi tapahtua kirjallisena, esimerkiksi tekstiviesteillä. Lasten vaihtotilanteet voi mahdollisesti tehdä myös ilman aikuisten tapaamista, jos näissä kohdissa riita syttyy. Lapsille ei tarvitse esittää sopua, mutta heidän ei myöskään tarvitse kuulla tai nähdä riitoja.

3. Vanhemman väsymys

Eron jälkeen vanhemmat voivat olla kovilla sopeutuessaan elämään yksin ja selviämään vanhemmuuden hoitamisesta käytännön toimissa. Voi käydä niin, että vanhempien voimat ovat kovilla erosta selviämisen, arjen käytäntöjen pyörittämisen, työn ja vanhempana toimimisen välillä. Vanhempien uupuminen voi varsinkin pitkään jatkuessaan rasittaa myös lapsia.

Tästä syystä on tärkeää, että vanhempi hakee erossa apua ja tukea myös itselleen. Lähipiiristä, perheeltä ja ystäviltä kannattaa pyytää apua. Tukea on saatavilla myös kunnan ja järjestöjen kautta.

4. Tärkeiden suhteiden menetys

Lapselle on vaikeaa jos tärkeät ja läheiset ihmissuhteet eron yhteydessä katkeavat tai heikkenevät. Jos lapsi joutuu eron seurauksena menettämään läheisiä ystäviään, koulu- tai päivähoitokavereita, tuttuja hoitajia tai opettajia sekä toisen suvun sukulaisia, kasvaa eron rasittavuus.

Jos erossa on mahdollista säilyttää tuttuja asioita lapsen arjessa, se voi auttaa lasta sopeutumaan eroon. Aina tämä ei ole mahdollista ja silloin olisi hyvä, jos lapsi voi jollain tapaa osallistua päätöksen tekoon uusien asioiden kannalta, esimerkiksi tulla mukaan katsomaan uutta asuntoa. Vanhemmalle voi olla haastavaa pitää yllä lapsen suhdetta joihinkin ihmisiin eron jälkeen. Lapsen kanssa tästä kannattaa jutella ja kertoa, että tilanne voi myös muuttua jatkossa. Erotilanteessa lapsen kanssa voi myös miettiä mitkä asiat ovat muuttuneet ja mitkä pysyneet ennallaan. Ainakin vanhemman rakkaus pysyy aina.

5. Uudet kumppanit

Lapselle on hyvä antaa aikaa sopeutua eron aiheuttamaan muutokseen, eikä tuoda hänen elämäänsä esimerkiksi uusia kumppaneita turhan nopeasti. On kuitenkaan mahdotonta antaa mitään selkeää aikarajaa. Lapsen kannalta olisi parempi, jos hän saisi rauhassa luoda eron jälkeisen asumisen vanhempien kanssa ilman, että hänen täytyy samanaikaisesti tutustua uuteen vieraaseen aikuiseen.

Jos lapsi saa tutustua uuteen aikuiseen rauhassa, se luo usein paremmat edellytykset heidän väliselle hyvälle suhteelle. Sama koskee uusia sisaruksia. Lapset eivät toivo yllätyksiä ja heiltä voi vaikka kysyä toiveita ensitapaamisen suhteen – yhdessä tekeminen toimii usein hyvin. Lapset eivät myöskään halua kantaa salaisuuksia, eli toiselle vanhemmalle on hyvä kertoa ensin kumppanista, joka mahdollisesti viettää aikaa myös lasten kanssa.

6. Lapsen yksilölliset ominaisuudet

Viime aikoina on nostettu esiin myös lapsen temperamenttipiirteet tekijöinä, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, miten rasittavaksi ero lapselle muodostuu. On havaittu, että lapset yleensä sopeutuvat elämän muutoksiin eri tavoin. Lapsille, joilla on hitaasti tai vaikeasti muutoksiin sopeutuva temperamentti, vanhempien ero voi olla haastavampaa.

Lapsella voi olla muitakin yksilöllisiä ominaisuuksia, esimerkiksi vamma, sairaus tai oppimisvaikeus, joiden takia hän tarvitsee tavallista enemmän molempien vanhempiensa tukea.

Vanhempaa voi yllättää se, miten eri tavalla lapset suhtautuvat eron tuomiin muutoksiin. Toinen voi itkeä, toinen olla vihainen ja yksi lapsista ei puhu erosta mitään. Vanhempi onneksi myös tuntee lapsensa ja tietää, millaista lohdutusta tämä kaipaa? On tosi hyvä, jos vanhempi pystyy eron jälkeen järjestämään pieniä hetkiä kaksin jokaisen lapsen kanssa, juttelemaan kuulumisista, pitämään sylissä ja viettämään yhteistä aikaa vaikkapa lapsen toivomalla tavalla. Ehkä lapset voisivat olla jopa eri aikaan vanhemmillaan silloin tällöin?

7.Taloudelliset tekijät

Usein eron jälkeen kummankin vanhemman elintaso laskee, mikä voi vaikuttaa myös lasten elämään. Tiukkeneva taloudellinen tilanne voi muuttaa esimerkiksi hankintoja, joita lapsen arkeen on aiemmin kuulunut. Saattaa myös olla että vanhemmat joutuvat tekemään lisätöitä rahoittaakseen elämää, mikä voi vähentää lapsen ja vanhempien välistä yhteistä aikaa ja vanhempien jaksamista.

On hyvä jos lapsen ei tarvitse huolehtia taloudellisista asioista, mutta lapselle voi kuitenkin kertoa siitä, että nyt kaikkeen ei ole samalla tapaa varaa. Lasten kanssa voi myös miettiä, mitä kivoja asioita voidaan esimerkiksi tehdä yhdessä, jotka eivät maksa mitään tai hyvin vähän.