Häpeän vallan alta voi vapautua
Häpeä syntyy, kun yhteys katkeaa. Se voi näkyä punastumisena, hikoiluna, lamaantumisena, lohduttomuutena tai vaikka raivona. Varhaisen vuorovaikutuksen still face -tutkimuksissa on havaittu jo vauvan tuntevan häpeää, kun vanhempi lakkaa reagoimasta vauvan viesteihin. Jos vauva tavoittelee toistuvasti hoitajaansa saamatta vastausta, hän lopulta lakkaa tavoittelemasta. Voidakseen tehdä niin, vauvan täytyy katkaista yhteys omiin tarpeisiinsa.
Sukupolvien ajan lapsia on käsketty yksin häpeämään, jos he eivät ole vastanneet aikuisten odotuksiin. Jos lapsi ymmärtää tehneensä väärin, hän voi kokea syyllisyyttä, johon saa helpotusta omaa toimintaa muuttamalla. Mutta jos lapsi kokee olevansa vääränlainen, hän jää kantamaan häpeää siitä, millainen hän on.
Aikuinenkin tuntee häpeää, kun toinen kääntää katseensa pois, niin kuin ei olisi kuullutkaan. Häpeä on kokonaisvaltainen tunne kelpaamattomuudesta, joka horjuttaa itsetuntoa ja kokemusta omasta arvosta. Häpeä kutsuu itsensä kieltämiseen, jotta kelpaisi toiselle. Toisaalta kivuliaalta häpeältä suojautuminen voi johtaa myös oman arvon korostamiseen toisia mitätöimällä.
Häpeä sulaa yhteydessä
Niin kuin häpeä syntyy yhteyden katkeamisista, sen valta murenee yhteydessä. Vastavuoroisuuden tarve on ihmisen perustarve läpi elämän. Tästä kertovat esimerkiksi vuorovaikutusongelmat yleisimpänä syynä hakea apua kirkon perheneuvonnasta, ja toisaalta se, että terapeutin ja asiakkaan välinen hyvä yhteistyösuhde on merkittävin psykoterapian myönteiseen tulokseen vaikuttava tekijä.
Älä jää yksin häpeämään. Etsi elämääsi merkittäviä, ystävällisiä, turvallisia yhteyksiä. Häpeän valtaa voi murtaa tuntemattoman vastaantulijan hymy, myyjän ystävällinen toivotus tai puolitutun ilahtunut tervehdys. Jos sinulla on ihminen, joka kuuntelee, koskettaa tai katselee turvallisesti, hakeudu hänen seuraansa.
Usko saamasi hyväksyvät viestit todeksi ja toimi sen mukaisesti. Vastaa katseeseen katseella, hymyyn hymyllä ja ystävällisyyteen samalla mitalla. Yksikin myönteinen suhde, etäinenkin tai muodollinenkin, sulattaa häpeän valtaa. Luottamus toiseen ja itseen vahvistavat toisiaan.
Ystävä voi löytyä hyvin läheltä
Onko jotain, mitä et ainakaan haluaisi kenenkään sinusta tietävän? Tiesitkö, että kaikkein yksityisimmät asiat ovat yleensä hyvin monen kokemia? Kaikki kokevat joskus myös häpeää, ja moni niin paljon, että kärsii siitä. Uskaltaisitko jutella jonkun kanssa häpeästä?
Itseään kohtaan vaativat ihmiset haluavat muiden tietävän heistä vain vähän, nimittäin pelkän vahvuuden. Mutta samalla he sulkevat oven myötätunnolta, jota he voisivat muilta saada. Kokeile raottaa häpeän verhoa ja luota johonkin turvalliseen ihmiseen. Kertomalla itsestäsi enemmän avaat ovea myös suuremmalle myötätunnolle.
Voit myös itse opetella itsellesi turvalliseksi ihmiseksi. Tunnistatko sellaisia hetkiä, joissa laitat itsesi liian syrjään tai piilotat jotain, mikä on itsellesi tärkeää? Itselle tärkeitä asioita voi tuoda ilmi eri tavoin. Turvallisissa ihmissuhteissa on tilaa myös sinun ajatuksillesi ja tarpeillesi. Erilaisia ilmaisutapoja voi harjoitella ensin yksin, sitten turvallisessa seurassa ja myöhemmin aina tarvittaessa.
Jos olisit itsesi hyvä ystävä, mitä itsellesi sanoisit? Jos et keksi sanoja, voit sanoa näin: “Minä olen sinun puolellasi, (oma nimi). Minä rakastan sinua, (oma nimi). Ei mitään hätää.” Samalla voit ristiä käsivartesi rinnan yli niin, että voit puhuessasi halata itseäsi hellästi silitellen.
Älä hylkää häpeääsi
Häpeän tunne kuuluu ihmisyyteen ja auttaa meitä huomioimaan omia ja toistemme kehon ja mielen rajoja. Toimiva häpeä auttaa meitä olemaan turvallisia ja kunnioittavia toisiamme kohtaan. Älä siis hylkää häpeääsi, vaan tutustu siihen ja anna sen sulaa turvassa. Terve häpeä suojelee elämää, ei estä sitä.
Lisää aiheesta:
Video: Still face experiment Dr Edward Tronick https://youtu.be/IeHcsFqK7So
Häpeä psyykkisen lamaannuksen aiheuttajana (duodecimlehti.fi)