Huoli tyttären kavereista
Perhe-elämämme on kutakuinkin rauhallista ja olemme aina asettaneet rajat lapsellemme pienestä pitäen.
Viime vuonna yläasteen alkaessa kuvioihin tuli uusi ystävä, luokan uusi oppilas. Uuden ystävän ongelmat tulivat ilmi lapseni parhaimman ystävän vanhempien kautta. Selvisi, että uusi tuttavuus polttaa tupakkaa, juo ja kulkee jo poikien kanssa. Huolestuin kovasti asiasta. Puhuin varovasti lapselleni asiasta. Tyttäreni ei itse kerro minulle asioitaan, mikä minua myös huolestuttaa. Sain muualta kuulla, että tämä uusi tyttö yrittää rikkoa tyttäreni ja hänen toisen ystävänsä välit. Vastikään tyttäreni kysyi, saako olla tämän uuden ystävänsä kanssa. Siinä vaiheessa sanoin suoraan, että en anna lupaa. Sanoin suoraan syyksi sen, että hän ei ole mielestäni sinulle hyvää seuraa, koska juo ja polttaa. Hän totteli heti. Annoin myöhemmin kiitosta hänelle siitä, että hän uskoi minua.
Jälkeenpäin mietin, että ehkä olin liian jyrkkä. Olen nimittäin myös saanut kuulla, että tyttäreni olisi sanonut, että ei uskalla kertoa minulle kavereistaan, koska pelkää että haukun heidät. En ole koskaan haukkunut lapseni kavereita. Miten korjaisin tilanteen, että tyttäreni ei menettäisi luottamusta meihin vanhempiin? Miten ennaltaehkäistä, että hän ei joutuisi huonoon seuraan? Onko järkevää suoraan kieltää? Miten tulisi toimia?
Vastaus:
Vanhempia huolestuttaa lastensa kaverisuhteissa usein juuri nuo mainitsemasi asiat: jos lapsella ei ole tai on vähän kavereita ja jos kavereiden tekemiset ovat ristiriidassa vanhempien asettamien pelisääntöjen kanssa.
Lapsia ja nuoria ei voi kasvattaa suojassa kaikelta, vaan heidän tulee oppia myös tekemään itse viisaita valintoja kavereiden tekemisistä huolimatta. Siksi tyttäresi ikäistä nuorta on parempi ohjata keskustellen kuin ainoastaan kielloilla, jotka voivat myös kasvattaa uhmaa. On tärkeää keskustella siitä, mitä tyttäresi ajattelee hyvästä ystävyydestä: Onko hänen mielestään aitoa ystävyyttä pyrkiä rikkomaan toisten välejä? Keskustelkaa myös, mitä tyttäresi ajattelee siitä, miksi te vanhemmat ette ole hyvillänne kaveruudesta tämän tietyn tytön kanssa.
On hyvä, että perustelit kieltosi ja kerroit, millaista käytöstä ette hyväksy. Joskus lapsille ja nuorille on helpottavaa, kun vanhempi asettaa selkeän rajan, jolloin ei itse tarvitse ottaa vastuuta siitä päätöksestä, ettei lähde johonkin mukaan. Näin nuori voi kasvojaan menettämättä vedota siihen, että vanhemmat ovat niin ärsyttäviä ja kamalia, etteivät päästä. Korviisi kantautuneissa tyttäresi puheissa voi olla kyse myös tällaisesta. Joskus vanhemmat kertovat, että nuoren kanssa on jopa sovittu, että aikuinen kieltää, jos nuori ei halua lähteä jonnekin.
Voitte kertoa tyttärellenne, että tämäkin luokkakaveri on tervetullut käymään teille kotiin muiden hänen ystäviensä lailla, jolloin hän näkee, että ette tuomitse tätä toista tyttöä ihmisenä, vaikka ette hyväksy joitakin hänen tekemisiään. On tärkeää keskustella yleensäkin nuorten ja kaveripiirin tekemisistä ja kuulostella tyttärenne näkemyksiä ja arvomaailmaa – vanhemmat eivät voi eikä heidän pidä olla koko aikaa kertomassa nuorelle, miten tulee toimia. Voitte myös puolisosi kanssa harkita sitä, miten toimitte ja millaisia sääntöjä asetatte tyttärellenne, jos hän lähtee jonnekin tämän kaverin kanssa.
Kertomasi perusteella tyttäresi vaikuttaa fiksulta ja vastuuntuntoiselta nuorelta, ja on tärkeää antaa hänelle palautetta siitä, miten hyvin hän huolehtii asioistaan. Hän voi kokea suoranaiset kiellot osoituksena siitä, ettei häneen ja hänen arvostelukykyynsä luoteta. Viime kädessä te vanhemmat asetatte kuitenkin säännöt omassa perheessänne, ja on tärkeää, että tyttärenne on mukana keskustelemassa säännöistä ja noudattaa sovittuja asioita. Sääntöihin ja sopimuksiin kuuluu sekin, että niitä tarkastellaan aika ajoin uudelleen lapsen kasvaessa ja että niiden rikkomisesta on seuraamuksia. Jos siis tyttärenne tämän kaverin kanssa – tai muuten – rikkoo sopimuksia, te vanhemmat asetatte ja valvotte seuraamukset.