Kiintymystyylit parisuhteessa

Kiintymystyyleissä on havaittu kohtalaista pysyvyyttä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Kiintymystyylit ohjaavat ihmisen odotuksia, tunteiden käsittelyä ja kommunikaatiota aikuisuuden parisuhteissa. Ne vaikuttavat parisuhteiden muodostumiseen, ristiriitoihin ja suhteiden säilymiseen. Kiintymystyylit kuitenkin myös muuttuvat läpi ihmisen elämän. Jokainen uusi ihmissuhde on uusi mahdollisuus.

Kiintymyssuhdeteorian mukaan ihmisellä on synnynnäinen tarve läpi elämän muodostaa vahvoja ja valikoivia tunnesuhteita. Kiintymyssuhteisiin liittyvät ihmisen elämän voimakkaimmat tunteet. Liittyminen toisiin on inhimillinen perustarve kehdosta hautaan. Se ei merkitse kypsymättömyyttä tai riippuvuutta.

Läheinen tunnesuhde lapsuudessa ja aikuisuudessa luo edellytykset sille, miten ihminen kokee itsensä ja voi olla lähellä toista. Myönteisistä kokemuksista syntyy myönteisiä mielikuvia koskien itseä ja toisia: ”olen omana itsenäni rakastettava ihminen ja muihin voi luottaa”. Turvattomuuden kokemukset ihmissuhteista rakentavat kielteisesti värittyneitä uskomuksia itsestä ”olen huono, en kelpaa” tai toisista ”muihin ei voi luottaa”. Aiemmista kokemuksista oppimiensa yleistysten varassa ihminen suunnistaa uusiin ihmissuhteisiin.

Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa ja aikuisuudessa edistävät ihmisen henkistä ja fyysistä terveyttä. Turvallisessa parisuhteessa kumppanit voivat riittävästi luottaa toistensa tukeen. He ovat riittävästi toistensa saatavilla ja lähestyttävissä. Suhteessa vallitsee riittävä luottamus siihen, että tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja on toiselle tärkeä.

Kiintymystyylit ovat selviytymistä palvelevia käyttäytymistapoja, mitä ihminen on oppinut kokemuksistaan. Ei pidä ajatella, että kiintymystyylit olisivat vääränlaisia. Kiintymystyyli on syntynyt, koska se on palvellut ihmisen selviytymistä hänelle tärkeissä ihmissuhteissa, niissä olosuhteissa, missä hän on elänyt. Tutkimuksissa on tunnistettu aikuisuuden neljä kiintymystyyliä.

Turvallinen kiintymystyyli

Turvallisesti kiintyneen aikuisen on yleensä helppo tukeutua toisiin ja helppo antaa muille tukea. Hänellä ei ole korostuneita pelkoja hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tulevat liian lähelle. Turvallisesti kiintyneen ihmisen on helppo lähettää selkeitä viestejä omista tarpeista, koska odotukset toista kohtaan ovat lähtökohtaisesti myönteisiä.

Hän pyrkii tunnetason läheisyyteen ja vastavuoroisiin suhteisiin toisten kanssa. Turvallisesti kiintynyt aikuinen arvostaa läheisiä ihmissuhteista. Hän on yleensä lämmin ja avoin suhteissa toisten kanssa. Hänen omakuvansa on myönteinen. Turvallisesti kiintyneen ihmisen suhteet tapaavat olla vakaita ja pitkäkestoisia, vaikka kiintymystyyli ei ole sille tae.

Turvallisesti kiintynyt ihminen sietää yksinäisyyttä ja on tunne-elämältään yleensä tasapainoinen. Hän pystyy kokemaan erilaisia tunteita joutumatta kohtuuttomasti niiden valtaan tai kieltämättä niiden olemassaoloa. Turvallisesti kiintyneen aikuisen on helpompi säilyttää myötätunnon kykynsä paineen alla – esimerkiksi parisuhteen riitatilanteissa.

Aikuisen turvallisen kiintymystyylin taustalla on lapsena saatu riittävän johdonmukainen ja tarpeisiin reagoiva hoiva. Turvallinen kiintymystyyli on mahdollista saavuttaa myös myöhemmin elämässä, vaikka varhaiset kokemukset olisivat turvattomia. Myöhemmin elämässä saadut hyvät ihmissuhdekokemukset ja psyykkinen työ mahdollisten traumaattisten kokemusten käsittelemiseksi voivat jäsentää kiintymystyylin turvattomasta turvalliseksi.

Välttelevä kiintymystyyli

Välttelevästi kiintyneen aikuisen on vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen. Hän pyrkii säilyttämään suojaavan etäisyyden. Hän pelkää, että toinen tulee liian lähelle. Välttelevä aikuinen on elämässään oppinut selviytymään pärjäämällä yksin ja vetäytymällä.

Välttelevä aikuinen voi ilmaista tunteitaan niukasti ja pyrkiä olemaan asiapitoinen, hallittu ja järkevä. Välttelevästi kiintynyt ihminen saattaa stressaavassa tilanteessa menettää herkemmin väliaikaisesti eläytymiskykynsä toiseen. Ihminen on oppinut selviytymään kuormittavissa tilanteissa siten, että pyrkii sammuttamaan huoliaan ja tarpeitaan. ”Minä pärjään kyllä – ei tässä mitään”, saattaa olla välttelevälle ihmiselle tyypillinen vastaus hätää herättävässä tilanteessa. Ihminen pyrkii torjumaan haavoittuvuuteen, riippuvuuteen ja hoivan tarpeeseen liittyvät puolet itsessään. Kun välttelevä ihminen selviytyy välttelynsä avulla, hän saattaa huomaamattaan sulkea pois tärkeää informaatiota liittyen omaan tai toisten hyvinvointiin.

Välttelevän kiintymystyylin taustalla on usein vanhemman torjuva ja itsenäistä pärjäämistä varhaisella iällä korostava hoiva. Vanhempi on saattanut suhtautua lapsen turvautumisyrityksiin etäisesti, paheksuen, suuttumukselle tai kieltävästi.

Ahdistuneen ristiriitainen kiintymystyyli

Ahdistuneen ristiriitaisesti kiintynyt ihminen hakee voimakkaasti läheisyyttä kumppanilta. Hän on taipuvainen protestoimaan, vaatimaan ja miellyttämään. Hän kokee herkästi pelkoa hylätyksi, torjutuksi tai kritisoiduksi tulemisesta. Ihminen voi voimakkaasti hakea muiden hyväksyntää ja pelätä, että karkottaa toiset käyttäytymisellään.

Hän voi olla katkera ja herkkä turhautumaan, jos puoliso on poissaoleva tai ei ole saatavilla. Puoliso voi puolestaan kokeva tukahtuvansa. Ahdistuneen ristiriitaisesti kiintynyt henkilö voi kokea kaipuuta sulautua toiseen. Hän voi ilmaista tunteitaan vuolaasti ja läheisyyden hakeminen voi olla takertuvaa. Ahdistuneen ristiriitaisesti kiintynyt ihminen voi olla herkkä menettämään väliaikaisesti eläytymiskykynsä toiseen stressaavissa tilanteissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi parisuhteen riita. Hän voi käyttää pakottavia tapoja, joilla hakee toiselta huomiota tai reagointia. Ihmisellä voi olla voimakas pelko yksinjäämisestä. Hän voi olla korostuneen huolestunut ihmissuhteista. Ihminen on oppinut selviytymään stressaavissa tilanteissa korostamalla hätäänsä ja näyttämällä voimakkaasti tarvetta päästä toista lähelle.

Ahdistuneen ristiriitaisen kiintymystyylin taustalla on usein varhaisen hoivan kokemuksia, joissa kiintymyskohde on ollut epäjohdonmukaisesti lapsen saatavilla. Lapsi on omaksunut selviytymiskeinokseen sen, että on alkanut vaatimuksilla, vihaisesti ja omilla ponnisteluillaan hakea kiintymyksen kohdetta olemaan läsnä turvallisemmin. Tämä käyttäytymistapa on ollut joskus onnistunut tapa lievittää stressiä ja tulla toimeen kiintymyskohteen arvaamattomuuden kanssa. Tämä on vahvistanut tehokkaasti takertuvaa käyttäytymistapaa.

Jäsentymätön kiintymystyyli

Jäsentymätöntä kiintymystyyliä luonnehtii voimakas välttämisen ja lähestymisen ristiriita ihmissuhteissa. Ihminen saattaa viestiä yhtäaikaisesti ”tule tänne, mene pois”. Ihmisen on vaikea säädellä omia tunteitaan. Hän voi kokea ikään kuin putoavansa tunteiden valtaan hallitsemattomasti tai voi menettää yhteyden tunnekokemuksiin.

Jäsentymättömästi kiintynyt ihminen voi menettää eläytymiskykynsä omiin ja toisen ihmisen kokemuksiin herkästi. Hänen eläytymiskykynsä voi olla kokonaisvaltaisesti alentunutta. Kun ihminen on joutunut elämään pelossa, eläytymiskyky ei ole turvallista. Kukaan ei ole riittävästi auttanut ymmärtämään, mitä ihmiselle tapahtuu. Ihmisen minuuden kokemus voi olla epäjatkuva ja siinä voi ilmetä nopeita tilavaihdoksia. Esimerkiksi ihminen voi kokea olevansa toisena hetkenä avuton uhri ja seuraavana hetkenä vihamielinen ja hyökkäävä.

Ihmisen tapa kertoa asioistaan saattaa sisältää huomiota herättäviä ristiriitaisuuksia ja ihmisen on vaikea ohjata omaa toimintaansa. Ihmissuhteita saattaa leimata pitkäaikainen epävakaus.

Ihminen voi vältellä kiintymyksellisten suhteiden muodostamista. Hän voi pyrkiä muodostamaan suhteita esimerkiksi seksuaalisuuden, toisen hallinnan, alistumisen tai hoivanantamisen kautta, tavalla, joka ei edellytä turvan hakemista ja kiintymyssuhteen muodostamista.

Jäsentymättömän kiintymyksen taustalla on yleensä traumaattisia kokemuksia, joissa kiintymyskohde on samanaikaisesti edustanut lapselle sekä uhkaa että turvaa. Kun hoivanantaja käyttäytyy toistuvasti tavoilla, jotka eivät auta lasta säätelemään hätäänsä, tämä synnyttää ristiriitaisia käyttäytymispyrkimyksiä. Vanhempi, joka olisi ratkaisu lapsen hätään, on samalla hädän aiheuttaja. Lapsi kokee hätää ilman ratkaisua.

Jäsentymättömän kiintymyksen taustalla voi olla hoivanantajan vihamielisyyttä, pelottavuutta tai pelokkuutta, laiminlyöntiä, väkivaltaa, pahoinpitelyä tai avuttomuutta suojata ja hoitaa lasta riittävästi. Taustalla voi olla myös hoitavan aikuisen omaa käsittelemätöntä traumahistoriaa. Vanhemman hoiva on voinut olla poissaolevaa, tunkevaa tai kietoutuvaa.

Lähteet

Brown, D. & Elliott, D. (2016). Attachment Disturbances in Adults. Treatment for Comprehensive Repair. New York: Norton.

Miculincer, M. & Shaver, P. (2016). Attachment in Adulthood. Structure, Dynamics & Change. New York: The Guildfrod Press.