Kuka ghostaa ja miksi ?
Tutkimusta ghostaamisesta
Tutkijat selvittivät kiintymystyylien vaikutusta ghostaamiseen. Kiintymystyyleillä tarkoitetaan toistuvia käyttäytymismalleja, joilla ihminen toimii läheisissä tunnesuhteissa. Kiintymystyylit muovautuvat tärkeissä ihmissuhteissa opituista kokemuksista.
Kolmen eri tutkimuksen tulokset osoittavat, että ahdistuneesti kiintyneet henkilöt tulivat jätetyiksi ghostaamalla yleisemmin kuin toiset. Välttelevästi kiintyneet jättivät itse kumppaninsa ghostaamalla todennäköisemmin kuin muut. Lisäksi he, jotka uskoivat kohtaloon ja ”siihen oikeaan”, ghostasivat muita enemmän. Neljännes tutkituista oli kokenut ghostaamisen.
Miksi kiintymystyylillä on merkitystä?
Kiintymystyylillä on vahva vaikutus siihen, miten ihminen käyttäytyy intiimeissä suhteissaan. Se vaikuttaa ihmisen kykyyn kokea läheisyyttä ja turvallisuutta suhteessaan. Turvallisesti kiintyneiden on helppoa olla lähellä, tukeutua kumppaniin ja antaa kumppanin tukeutua itseensä. Välttelevästi kiintyneet puolestaan kokevat etäisyyden turvallisemmaksi.
Kiintymystyylistä riippuu myös se, miten paljon yksin jääminen pelottaa. Ahdistuneesti kiintynyt pelkää, että kumppani ei oikeasti rakasta, vaan jättää. Riidoissa keskitytään etsimään merkkejä tunteiden viilentymisestä. Ahdistuneesti kiintynyt henkilö tarvitsee kokemuksen, että häntä tarvitaan. Pelko toisen välipitämättömyydestä saa ahdistuneen takertumaan kumppaniinsa. Mustasukkaisuus ja luottamuksen puute vallitsevat.
Kuka ghostaa tai tulee ghostatuksi?
Ahdistuneesti kiintynyt ihminen hakee voimakkaasti läheisyyttä kumppanilta. Hän on taipuvainen protestoimaan, vaatimaan ja miellyttämään. Hän kokee herkästi pelkoa hylätyksi, torjutuksi tai kritisoiduksi tulemisesta. Hän voi voimakkaasti hakea muiden hyväksyntää ja pelätä, että hän karkottaa toiset käyttäytymisellään.
He, jotka eniten pelkäsivät tulla jätetyiksi, kokivat todennäköisimmin ghostaamisen. Hylätyksi tulemisen pelko ja aikaisemmat, traumaattiset kokemukset ghostaamisesta vahvistivat ahdistusta ja pelkoja. Tutkijat päättelivät, että ahdistuneen takertuvuus ja epäluottamus saattoivat olla niin kuluttavia, että kumppani päätti ghostata ja luikkia pakoon selityksittä, ilman draamaa. Tulokset osoittivat myös, että ahdistuneesti kiintyneet tulivat todennäköisimmin jätetyiksi teknologian välityksellä. Tutkijat uskoivat, että näissäkin tilanteissa irti pyristelevä henkilö halusi vältellä kasvokkaista kohtaamista.
Välttelevästi kiintyneen on vaikea luottaa muihin ja päästää muita lähelleen. Hän pyrkii säilyttämään suojaavan etäisyyden. Hän pelkää, että toinen tulee liian lähelle. Välttelevä ihminen on elämässään oppinut selviytymään pärjäämällä yksin ja vetäytymällä.
Tutkimuksissa, joissa kohteina olivat opiskelijat, välttelevästi kiintyneet ghostasivat kumppaninsa todennäköisemmin kuin toiset. Tutkijat uskoivat syyn olevan viimeisen kohtaamisen ja keskustelun välttelyssä. Aikuisia koskevassa tutkimuksessa tätä piirrettä ei esiintynyt.
Joidenkin mielestä parisuhde voi onnistua vain ’sen oikean’ kanssa. ’Siihen oikeaan’ uskovat olivat järkähtämättömiä lopettaessaan suhteen. Ongelmien ilmaannuttua ei turhia aikailtu. Tutkitusti kohtalonuskoiset ghostasivat kumppaneitaan todennäköisemmin kuin toiset.
Ghostaaminen sattuu
Torjutuksi tuleminen sattuu aina. Fyysinen ja psyykkinen tuska koetaan aivoissa samalla tavalla. Kiintymyssuhdeteorian mukaan ihmisellä on synnynnäinen tarve läpi elämän muodostaa vahvoja ja valikoivia tunnesuhteita. Kiintymyssuhteisiin liittyvät ihmisen elämän voimakkaimmat tunteet. Täten ihmisen psyyke ei ole sopeutunut yhtäkkisiin läheisten suhteiden katkeamisiin. Hämmennys, selitysten puute ja äkillinen suhteen loppu voivat saada ihmisen epäilemään omaa itseään. Erityisesti he, joilla on traumataustaa, masennusta tai ahdistusta, voivat kokea ghostaamisen hyvin raskaasti ja etsiä syitä itsestään.
Ghostaaminen lisää yksinäisyyttä. Ghostaaminen merkitsee aina, että joku jossakin odottaa viestiä, puhelua tai elonmerkkiä. Tulokseton odottaminen voi viedä rohkeuden solmia uusia ihmissuhteita. Se saa jätetyn karttamaan mahdollisuutta tulla jälleen ghostatuksi.
Joskus ghostaaminen saa käyntiin suruprosessin, vaikka suru onkin sisäinen ja usein salainen. Surun vaiheet voivat vyöryä eteen kuin missä tahansa menetyksessä: shokki, viha, epäilykset ja kaupankäynti ( ”hän ilmaantuu kyllä kun lupaan olla syyttämättä!”) ja lopulta asian tuskallinen hyväksyminen. Ghostattu menettää luottamuksen toisiin. Hän kokee olevansa petetty, manipuloitu ja harhaan johdettu. Hän voi menettää uskonsa siihen, että ihmiset ovat kunnollisia ja vastuullisia. Hän saattaa alkaa ajatella, että keneenkään ei voi eikä kannata luottaa. Ghostaamalla jätetty voi tehdä saman toiselle ihmiselle.
Lähteet:
Collins, T. J., & Gillath, O. (2012). Attachment, breakup strategies, and associated outcomes: The effects of security enhancement on the selection of breakup strategies. Journal of Research in Personality, 46, 210-222.
LeFebvre, L. (2017). Ghosting as a relationship dissolution strategy in the technological age. In N. M. Punyanunt-Carter & J. S. Wrench (Eds.), The impact of social media in modern romantic relationships (pp. 219–235). New York, NY: Lexington Books
Freedman, G., Powell, D. N., Le, B., & Williams, K. D. (2018). Ghosting and destiny: Implicit theories of relationships predict beliefs about ghosting. Journal of Social and Personal Relationships, 0265407517748791.
Collins, T. J., & Gillath, O. (2012). Attachment, breakup strategies, and associated outcomes: The effects of security enhancement on the selection of breakup strategies. Journal of Research in Personality, 46, 210-222.
Heiskanen, Lotta (2019): Kiintymystyylit parisuhteessa. hyväkysymys.fi
Powell, D. et.al. (2021): A multi-study examination of attachment and implicit theories of relationships in ghosting experiences. Journal of Social and Personal Relationships. April 20, 2021.
Walker, Val: The Terms of Noncommitment: Ghosting, Breadcrumbing, More Disappearing acts and being strung along in careers and relationships. May 17, 2021. Psycholgy Today.