Miten yhdistää etätyö ja lastenhoito? Lempeää asennetta perhearkeen
Rauhoita itsesi! Lapset tulevat myöhemmin muistamaan korona-poikkeustilasta kodin tunnelman ja ilmapiirin, eivät välttämättä sitä, mitä vanhempien työelämässä tapahtui tai faktoja koronasta. Mikäli olet itse ahdistunut, vihainen, kärttyinen tai stressaantunut, tunnetilat tarttuvat lapsen käytökseen. Tästä saattaa syntyä perheessä ristiriitoja tai valtavia kiukunpurkauksia. Pyri siis tietoisesti rauhoittamaan itsesi. Hyviä rauhoittumiskeinoja ovat esimerkiksi hengittäminen, mindfulness, jooga, kirjan lukeminen, nukkuminen tai metsässä kävely. Nyt vallitsevissa poikkeusoloissa on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja purkaa stressiä itselle sopivilla ja terveellisillä keinoilla. Kuormittavassa tilanteessa omilla toimilla ei kannata lisätä stressiä kehoon esimerkiksi juomalla paljon alkoholia.
Ajattele myönteisesti! Usein se, mihin keskitymme, lisääntyy. Stressaavissa poikkeusoloissa aivot alkavat automaattisesti ajatella yhä enemmän negatiivisesti. Pyri siis tietoisesti ajattelemaan positiivisia asioita ja toista mielessäsi asioita, joista olet nyt kiitollinen. Tsemppaa itseäsi ja lapsiasi: ”Tämähän sujuu hyvin. Selviämme tästä yhdessä.” Kertokaa vitsejä yhdessä ja naurakaa. Vaikeina päivinä tai lapsen raivotilanteissa voi pyrkiä ratkomaan huumorilla tilannetta. Jokaisessa perheessä toimii omanlaisensa huumori ja hassuttelu tai vitsailu saattaa murtaa jään kiukun keskellä.
Suunnitelkaa yhdessä päivän kulku. Jaa päivä lapselle selkeisiin tehtäviin tai osiin. Kun lapsi on mukana suunnitelmassa päivää, hän sitoutuu siihen paremmin. Kysy lapselta: ”Mitä rauhallista leikkisit itseksesi palaverini aikana?” Lapsilla voi olla loistavia ideoita itsellään ja välillä vanhempi voi puolestaan ehdottaa jotain uutta legohaastetta tai vesivärimaalausta. Jokaisen tehtävän tai osion jälkeen, anna lapselle palkkio, esimerkiksi tarra tai paperitähti. Pyri järjestämään päiväsi niin, että töiden jälkeen on aikaa yhdessäoloon lapsen kanssa. Tähän kannattaa kysyä lapsen ideoita, sillä silloin hän on motivoituneempi sitoutumaan koko päivän suunnitelmaan, kun myöhemmin on odotettavissa yhteinen mieluinen leikki- tai pelihetki. Anna perheen jokaiselle lapselle myös omanlaista yhdessäoloa myös yksilöinä.
Ohjaa lasta lempeästi takaisin suunnitelman pariin, jos lapsi keskeyttää oman työskentelysi. Kuule kuitenkin, ettei lapsella ole jokin hätänä. Sopikaa selkeästi myös se, missä tilanteissa vanhemman työnteon saa keskeyttää. Käytä kun – sitten – lauseita. Esimerkiksi. ”Muistatko meidän suunnitelmamme? Kun tämä palaveri on ohi, lähdemme sitten ulos.” tai ”Kun olen tehnyt tämän homman, sitten tulen katsomaan piirustusta”. Lapset muistavat hyvin loruja tai hokemia ja niitä kannattaa käyttää hyväkseen päivän rutiineissa esim. ”Ensin ruoka, sitten pelataan”.
Huomaa hyvä! Kehu lasta, kun hän puuhailee sovitusti itsekseen. Näin lapsi oppii mitä häneltä odotetaan aikuisten työteon aikana. Kehut ja kannustaminen vahvistavat käytöstä enemmän kuin käskeminen. Kehu lasta jo ideoinnista ja yrittämisestä, eikä vain onnistuneista suorituksista. ”Kiitos, kun annoit minulle työskentelyrauhan” ”Hyvä, että yritit parhaasi” ”Tänäänkin onnistut varmasti yhtä hienosti kuin eilen” “Sinulla on aina hurjan hyviä ideoita omiin leikkeihin, mitähän hauskaa tänään keksisit?”.
Naurakaa ja peuhatkaa yhdessä. Luo päivään hetkiä, jolloin olet läsnä vain lasta varten. Näiden hetkien ei tarvitse olla pitkiä, mutta niitä on hyvä olla joka päivä. Tällöin leikkiessä ei ajatella töitä tai kotitöitä. Annetaan lapsen viedä ihmeelliseen mielikuvitusmaailmaan. Ulkoilkaa mahdollisuuksien mukaan. Ota mallia lapsen kyvystä olla läsnä tässä ja nyt. Kerro lapselle, että nautit yhteisistä hetkistä. “Sinun kanssasi on mukavaa leikkiä ja olla” “Eikö olekin superhauskaa tehdä palapeliä yhdessä?” “Onneksi meillä on toisemme ja kaikkea yhteistä kivaa puuhaa!” “Olet minulle rakas!”.