Miksi murrosiässä tunteet myrskyävät?
Usein sanotaan, että murrosiässä mielen kehitys ottaa takapakkia, kun fyysinen keho kehittyy hurjaa vauhtia. Tämä takapakki voi näkyä ristiriitoina vanhempien kanssa, nuoren epäsiisteytenä, puheen muuttumisena, kirosanojen lisääntymisenä ja lauseiden lyhenemisenä. Tämä niin sanottu murrosiän taantuma/takapakki tulee usein 12-14 vuoden iässä. Pojilla taantuma on voimakkaimmillaan noin 13,5-vuotiaana. Tytöillä taantuma on usein poikia lievempi, ja sen näkyy selvimmin noin 12-vuotiaana. Tämä aika voi tuntua vaikealta niin nuorelle itselleen kuin hänen lähipiirillekin mutta tämä on yksi tärkeä vaihe nuoren kehityksessä ja menee ohi ajallaan.
Murrosikä on erityistä aikaa
Joskus nuoria voi pelottaa se, että murrosiästä puhutaan suurten mullistusten ikäkautena. On myös nuoria, joille murrosikä ei aiheuta suuria tunteita, välit huoltajiin sekä läheisiin pysyvät läheisinä ja muuttuvaan kehoonkin kasvaa hiljalleen. Onpa murkkuikäsi millainen tahansa, olet hyvä ja oikea juuri sinunlaisena.
Yleensä mieliala tasoittuu kun murrosikä etenee, aivot kehittyvät ja keho tottuu hormoneihin.
Toisinaan käy niin, että murrosiässä keskittyminen voi tuntua vaikealta. Harrastukset, läksyt, kokeet ja muut velvollisuudet saattavat rasittaa ja ainoa asia mikä kiinnostaa, on kavereiden kanssa hengailu tai somessa, omissa yhteisöissä pyöriminen.
On myös hyvä tiedostaa, että mielen myllerrykset ja hankaluudet läheissuhteissa voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten selittämättömiä vatsakipuja ja päänsärkyä. Ristiriidat kavereiden tai aikuisten kanssa huolestuttavat ja voivat vaikuttaa haluun mennä kouluun, harrastuksiin tai kaveriporukkaan. Näistä on hyvä jutella luottoaikuisen kanssa, tai vaikka terveydenhoitajalle.
Murrosiästä puhutaan usein aikakautena, jolloin nuori hiljalleen irtaantuu vanhemmista. Tällainen puhe voi aiheuttaa nuorelle jopa hätäännystä. Mutta kyse ei ole siitä, että sinun pitäisi olla itsenäinen, iso ja pärjäävä. Vaan saat edelleen tarvita ympärillä olevia aikuisia, heidän tukea ja huolenpitoa.
Moni nuori kokee murrosiän vuosina myös yksinäisyyden tunteita. Mutta et ole yksin, sillä monet ikätoverisi saattavat tuntea samoin. Voi tuntua hassulta, että nuorena voi kaivata samaan aikaan huoltajilta ja tärkeiltä aikuisilta huomiota, fyysistä läheisyyttä ja tiivistäkin yhdessä oloa, mutta samaan aikaan toivoa etäisyyttä sekä mahdollisuuksia toimia itsenäisemmin. Vaikka nuorena voi ajatella osaavansa jo monia asia, on aikuisten silti pidettävä nuoresta huolta, ajateltava hänen parastaan sekä asetettava rajoja. Mutta toki nämä ovat asioita, joista voi yhdessä keskustella ja löytää ratkaisuja, jotka sopivat kaikille osapuolille.
Joskus ihmissuhteet voivat mennä niin solmuun, että se vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin. Silloin näihin tilanteisiin on tärkeää hakea keskusteluapua. Silloin perhettä voi auttaa esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta.
Kirjoittajat: Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto
Artikkeli on alunperin julkaistu 5.10.2018 ja sitä on päivitetty 20.7.2023