Mitä häpeälle voi tehdä?
Kyky tuntea häpeää on lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä se voi auttaa ihmistä toimimaan viisaasti sosiaalisissa suhteissa. Häpeä voi auttaa ihmistä pahoittelemaan, sovittelemaan tai ratkaisemaan solmuja ihmissuhteissa. Kun häpeästä on hyötyä, on kyse tunnekokemuksesta, joka aktivoituu, mutta menee myös ohi eikä jää painamaan ihmisen mieltä. Tällöin häpeän tunne on lähellä syyllisyyden tunnetta, jolloin ihminen pyrkii korjaamaan tekemänsä virheen, ja tilanne normalisoituu taas yhteisön tai ihmissuhteen sisällä. Häpeän tunteesta voi siis olla hyötyä laumaan kuulumisen kannalta.
Häpeällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Mikäli ihminen ei ole oppinut viisasta tapaa käsitellä häpeän tunnetta tai häntä on häpäisty toistuvasti lapsuudessa ja nuoruudessa, voi häpeän tunteesta muodostua liian herkästi aktivoituva tunnekokemus, joka myös tuntuu sietämättömältä. Tunnekokemus voi laukaista myös ihmisen itsensä tai muiden kannalta ongelmalliset toimintatavat. Ihminen voi kehittää erilaisia keinoja selviytyä häpeän tunteen kanssa eivätkä kaikki keinot ole suotuisia ihmiselle itselleen, muille tai yhteisölle. Seksuaalisuuteen liittyvissä pohdinnoissa häpeän tunne on tavallinen, ja voi vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin merkittävästi. Onkin tärkeää tunnistaa tunne, ja siihen kytkeytyvät toimintatavat, jotta tunnekokemukseen voitaisiin vaikuttaa.
Tavallisia, mutta haitallisia keinoja käsitellä häpeää
Häpeää voi kokea tavalla, joka on sekä ihmiselle itselleen että yhteisölle kuormittavaa. Tällöin häpeäkokemus on ”kroonistunut”, sillä ihminen on saattanut tulla häväistyksi toistuvasti elämänsä varrella, eikä häntä ole välttämättä osattu tukea tunteen käsittelyssä. Häpeä voi siis tuntua sietämättömältä, ja ihminen turvautuu erilaisiin puolustuskeinoihin, jotka voivat kuitenkin olla vahingollisia ihmiselle itselleen tai muille. Häpeää voi aina oppia käsittelemään viisaammin, mutta aluksi on tärkeää tunnistaa häpeän tunne sekä keinot selviytyä tunteen kanssa.
Tyypillisiä, mutta haitallisia tapoja käsitellä häpeän tunnetta:
Hyökkääminen muita vastaan
Ihminen saattaa suojata itseään häpeältä hyökkäämällä muita vastaan käyttäytymällä aggressiivisesti, vihamielisesti tai nöyryyttämällä.
Hyökkääminen itseä vastaan
Ihminen saattaa käsitellä häpeän tunnetta hyökkäämällä itseä vastaan esimerkiksi sättimällä itseä. Itsetuhoisuus on esimerkki hyökkäämisestä itseä vastaan.
Vetäytyminen
Vetäytyminen ja eristäytyminen ihmissuhteista ovat myös keinoja suojautua häpeän tunteelta. Tällöin masennus ja yksinäisyys ovat vaarana.
Välttäminen
Ihminen saattaa päätyä välttelemään häpeän tunnetta esimerkiksi päihteiden käytön tai muun hyvää oloa tuottavan toiminnan avulla. Myös esimerkiksi itsekriittisyys tai täydellisyyden tavoittelu voivat olla keinoja vältellä häpeän tunnetta.
Keinoja käsitellä häpeää
Häpeää voi oppia käsittelemään viisaasti. Osa ihmisistä oppii tämän jo varhain, toiset saattavat alkaa harjoitella sitä vasta aikuisuudessa. Tärkeää vastavoimaa häpeän tunteelle voi saada itsemyötätuntoisuuden harjoitteista.
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan hyväksyvää ja hoivaavaa suhtautumistapaa itseä kohtaan silloin, kun kokee hankalia tunteita, on hankalassa elämäntilanteessa tai tekee virheen. Itsemyötätunnossa ei ole kyse itsesäälistä eikä oman tilanteen näkemisestä erityisenä muiden kokemuksiin verrattuna. Itsemyötätunnossa ei myöskään ole kyse vastuunkannon välttelystä tai muiden kokemusten vähättelystä. Se ei siis tarkoita muiden tunteiden ohittamista eikä sitä ettei ota vastuuta omista virheistä. Siinä on ennemmin kyse siitä, että ihminen tunnistaa, ettei ole yksin vaikeiden tunteiden kanssa, ja päättää suhtautua itseen hyväksyvästi ja kannustavasti negatiivisten itseä soimaavien sanojen sijaan. Itsemyötätunto ei tarkoita hankalan tunteen välttelyä vaan ennemmin sen kohtaamista. Ihminen voi siis samaan aikaan olla myötätuntoinen itseä kohtaan, ja ottaa vastuun esimerkiksi omasta käyttäytymisestä. Ihminen tunnistaa myös, että itsemyötätuntoiset teot eivät välttämättä aina tunnu mukavilta. Esimerkiksi ystävien seuraan voi tuntua vaikealta hakeutua, jos tekee mieli eristäytyä, mutta pitkässä juoksussa ihminen tunnistaa sen olevan välttämätöntä hyvinvoinnin kannalta. Voi olla vaikeaa myöntää loukanneensa toista häpeän vuoksi, mutta ihminen pyytää anteeksi ja on samaan aikaan myötätuntoinen itseä kohtaan. Seksuaalisissa suhteissa itsemyötätunto voi näyttäytyä esimerkiksi siten, että ihminen hakeutuu seksitautitesteihin, vaikka kondomiton seksi tuntemattoman ihmisen kanssa hävettäisi jälkikäteen. Se voi näyttäytyä myös esimerkiksi ravitsevan ruuan syömisenä syömättömyyden sijaan silloin, kun oma keho hävettää. Itsemyötätuntoisuus on siis pidemmässä juoksussa itsestä huolen pitämistä vaikeissa tilanteissa.
Lähteet:
Katja Myllyviita: Häpeän hoito
Kristin Neff: Self-Compassion (selfcompassion.org)
Artikkelin on kirjoittanut Väestöliiton nuorten palveluiden asiantuntijat