Mitä ovat seksitaudit?
Seksitautitartunta voi tapahtua seksitavasta riippuen peniksen, vulvan, peräsuolen tai suun limakalvolle. Seksitaudeilta voi suojautua kondomin ja suuseksisuojan avulla. Suuseksisuojasta lisätietoja voit lukea täältä. Kondomista lisätietoja voit lukea puolestaan täältä. Seksitaudit eivät tartu esimerkiksi saunan lauteilta tai WC-istuimesta. Lisää seksitautien tarttumisesta voit lukea täältä.
Yleisimmät seksitaudit
Yleisimmät seksitaudit Suomessa ovat klamydia, HPV ja kondylooma sekä herpes. Seksitaudin oireita voivat olla esimerkiksi kirvely virtsatessa tai tihentynyt virtsaamistarve, poikkeava vuoto virtsaputkesta tai emättimestä, kutina, kirvely, näppylät, rakkulat tai haavaumat sukuelinten alueella, alavatsakipu ja kuumeilu. Seksitaudit voivat olla myös oireettomia.
Seksitaudit voivat olla myös oireettomia.
Klamydia
Klamydia on hyvin yleinen seksitauti ja sen aiheuttaa bakteeri. Klamydia voi tarttua suun, sukuelinten tai peräaukon limakalvoille, periaatteessa myös silmään. Sukuelinten klamydian oireita voivat olla poikkeava valkovuoto, virtsakirvely ja ylimääräinen verinen tiputteluvuoto. Suurimmalle osalle klamydia ei aiheuta mitään oireita. Ainoa tapa selvittää, onko saanut klamydian, on käydä seksitautitesteissä. Klamydia hoidetaan antibiootilla.
Hoitamattomasta klamydiasta voi seurata miehelle lisäkivestulehdus ja naisille sisäsynnytintulehdus. Nämä voivat aiheuttaa lapsettomuutta. Oireetonkin tauti saattaa johtaa lapsettomuuteen tai altistaa kohdun ulkopuoliseen raskauteen. Lue lisää klamydiasta täältä.
HPV ja kondyloomat
HPV eli ihmisen papilloomavirus on yleisin seksin kautta leviävä virus. Papilloomavirus voi tarttua esimerkiksi yhdynnässä, jossa ei ole käytetty kondomia ja suuseksissä tai käsien välityksellä. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukuelimiä.
Seksin välityksellä tarttuvia HPV-tyyppejä on useita kymmeniä. Osa näistä virustyypeistä aiheuttaa kondyloomia eli visvasyyliä sukuelimiin. Kondyloomat ovat viruksen aiheuttamia syyliä, joita vastaan ei ole lääkettä, mutta viruksen aiheuttamia oireita voidaan hoitaa ja näkyviä kondyloomia hävittää. Toiset papilloomavirustyypit saattavat aiheuttaa solumuutoksia sukuelinten limakalvoille. HPV -tartunnan jälkeen oireet voivat tulla muutaman viikon sisällä, tai vasta muutaman vuoden päästä. HPV on lähes aina oireeton, joten myös henkilö, joka ei tiedä kantavansa virusta, voi tartuttaa sitä eteenpäin.
Suurimmalla osalla ihmisistä HPV paranee elimistöstä omia aikojaan. Papilloomavirus poistuu elimistöstä maksimissaan neljän-viiden vuoden kuluttua tartunnasta. HVP-rokote antaa hyvän suojan äkäisimpiä HPV-tyyppejä vastaan. Lisätietoja HPV:stä ja kondyloomasta löydät täältä.
HPV-virusta voidaan testata kohdullisilta kohdunkaulalta otettavalla näytteellä (näytteen otto vastaa papa-koetta) ja peniksellisillä taudin toteaminen perustuu lääkärin arvioon tai tarvittaessa epäselvissä tilanteissa voidaan ottaa koepala.
Herpes
Herpes on viruksen aiheuttama rakkulainen tulehdus. Sukuelinherpes tarttuu erityisesti oireisessa vaiheessa, mutta myös oireettoman tai tartunnastaan tietämättömän seksikumppanin välityksellä. Arvioiden mukaan joka viides suomalainen aikuinen on sukuelinherpestä aiheuttavan HSV-2-viruksen kantaja, mutta suurin osa kantajista on oireettomia.
Kun herpesvirus ilmaantuu ensimmäisen kerran sukuelimiin, se aiheuttaa ihon ja limakalvojen kihelmöintiä ja kipuakin. Tämän jälkeen syntyy pieniä kirkkaita nesterakkuloita, jotka muutaman päivän jälkeen puhkeavat, alkavat märkiä ja saavat ruven. Herpestä ei voi testata etukäteen, vaan vasta rakkuloiden ilmaannuttua. Rakkulavaiheessa tartunta voidaan todeta myös oireiden perusteella.
Herpeksen kantajuus säilyy koko loppuelämän eikä siihen ole olemassa mitään parantavaa lääkettä. Oireita voidaan lievittää ja rakkuloiden syntyä voidaan estää lääkkeillä. Herpeksestä naisella lisätietoja löydät täältä ja miehellä täältä.
Sukuelinherpestä aiheuttava HSV-2-virus voi tarttua myös suuhun, ja vastaavasti huuliherpestä aiheuttava HSV-1-virus voi tarttua myös sukuelimiin.
Muita seksitauteja ovat:
Tippuri. Lue lisää tippurista tästä.
B- ja C-hepatiitti, lisätietoja löydät täältä
Kuppa. Lue lisää kupasta täältä.
HIV. HIV:stä lisätietoja löydät täältä.
Seksitaudit tulee aina hoitaa
Seksitauti tulee aina hoitaa, sillä hoitamattomana seksitaudit voivat aiheuttaa jälkitauteja. Valvottavista seksitautitartunnoista (tippuri, HIV-infektio, hepatiitti B ja C ja sankkerit sisältäen myös LGV:n) sekä yleisvaarallisesta kupasta on lainmukainen velvollisuus ilmoittaa seksikumppanille, jotta hän voi myös hakeutua hoitoon. On tärkeää, että myös seksikumppani tai seksikumppanit hoitavat mahdollisen tartunnan, jotta tartuntaketju saadaan katkaistua. Lainmukainen velvoite ilmoittaa juuri todetusta tartunnasta entisille seksikumppaneille ei koske klamydiaa, herpestä tai HPV-tartuntoja kuten kondyloomaa. On kuitenkin eettisesti ja luottamuksen kannalta tärkeää ottaa vastuu taudista kertomisesta. Jos tartunnasta ei halua itse kertoa entisille seksikumppaneille, niin tarvittaessa hoitopaikasta voidaan olla yhteydessä kumppaniin, jotta hän osaa hakeutua testauksiin. On myös tärkeää huomioida, että pysyvistä tai pitkäaikaisista virustartunnoista tulee kertoa uusille seksikumppaneille, jotta seksi on suostumuksellista. Jos esimerkiksi todetusta herpestartunnasta jättää kertomatta, saatetaan se tulkita oikeudessa esimerkiksi vammantuottamukseksi mikäli seksikumppani saa tartunnan.
Seksitauti voi olla myös oireeton, joten oireiden puuttumisen perusteella ei voida vielä tietää onko saanut tartunnan. Osa seksitaudeista hoidetaan antibioottikuurilla. Osaa seksitaudeista ei voida kokonaan parantaa, vaan niitä hoidetaan oireita lievittävillä hoidoilla. HIV-lääkkeet puolestaan estävät taudin etenemisen ja tarttumisen seksitilanteissa, ja pitävät ihmisen terveenä. Seksitautien toteamisesta ja hoidosta voit lukea lisää täältä.
Miten pääsee seksitautitesteihin?
Seksitautitesteihin voi mennä aikaisintaan viikon kuluttua suojaamattoman seksitilanteen jälkeen. Liian aikaisin otetuista näytteistä seksitautia ei välttämättä todeta, vaikka tartunnan olisikin saanut. Seksitaudit testataan seksitavan mukaan, eli esimerkiksi jos on ollut suojaamatonta suuseksiä, näyte tulisi ottaa nielusta. Jos itsellä tai kumppanilla on ollut joskus seksiä ilman kondomia tai suuseksisuojaa, kondomia tai suuseksisuojaa ei kannata jättää pois, ennen kuin molemmat ovat käyneet seksitautitesteissä.
Jos itsellä tai kumppanilla on ollut joskus seksiä ilman kondomia tai suuseksisuojaa, kondomia tai suuseksisuojaa ei kannata jättää pois, ennen kuin molemmat ovat käyneet seksitautitesteissä.
Seksitautitestejä tehdään terveysasemilla, yksityisillä lääkäriasemilla ja sukupuolitautien poliklinikoilla. Testauskäytännöt vaihtelevat kunnittain, joten ajankohtaisimman tiedon oman asuinkunnan seksitautitestauksesta saat soittamalla terveysasemalle tai kunnan verkkosivuilta. Täältä löydät lisätietoja siitä, miten pääsee seksitautitesteihin.
Lähteet:
Päivitetty: 16.3.2023