Mitä seurauksia liiallisesta videopelaamisesta on parisuhteelle

Pelaaminen voi olla myönteinen asia suhteessa, silloin kun kiinnostus on molemminpuolista. Parin oma käsitys siitä, onko videopelien pelaaminen ongelma, määrittelee sen vaikutukset parin hyvinvointiin. Monissa parisuhteissa pelaamiseen käytetty aika on kohtuullista, eikä sen koeta heikentävän parisuhteen merkitystä. Kuitenkin monissa suhteissa pelaaminen koetaan ongelmallisena. Kun tutkittiin 900 naimisissa olevaa paria, 35 % pareista olivat erimielisiä pelaamisesta ja se aiheutti riitoja. Sekä naisilla että miehillä voi olla liiallista pelaamista, mutta tutkimusten mukaan miehillä riippuvuus pelaamisesta on naisia yleisempää.

Tällä hetkellä pelaajien keski-ikä on 35 -vuotta. Erimielisyys pelaamisesta ei siis koettele vain nuoria pareja, vaan on ongelma myös monille perheellisille pareille. Maailmalla on tutkittu, että noin 36 prosenttia pelaajista on naimisissa ja 22 prosentilla on lapsia.

Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota videopelien koukuttavuuteen. Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi 2018 pakonomaisen videopelien pelaamisen kansainväliseen tautiluokitukseen (ICD). Toistaiseksi videopelaamiseen haetaan harvoin apua, vaikka joidenkin tutkimusten mukaan 10-20 prosentilla pelaajista riippuvuuden kriteerit täyttyvät.

Videopelaaminen ja kiintymyssuhde: Oletko virtuaalimaailmassa vai minua varten?

Liiallinen pelaaminen voi vahingoittaa parisuhdetta. Pelaajat, jotka pelasivat yli 20 tuntia viikossa, raportoivat selvästi alempaa tyytyväisyyttä parisuhteessa kuin ne, jotka pelasivat vähemmän tai eivät ollenkaan. On havaittu, että aktiivinen pelaaminen vähentää parisuhteen näkökulmasta tärkeitä toimintoja, kuten yhteistä aikaa ja kodista huolehtimista. Pelaaminen on luonteeltaan erilaista kuin esimerkiksi kännykän näprääminen. Videopelit vaativat pelaajan kokonaisvaltaisen huomion. Niitä ei voi lopettaa kesken, koska silloin jo saavutetut ansiot menetetään. TV:n voi panna kiinni tai kännykän pöydälle, mutta pelaamista on vaikea lopettaa. Monet myös pelaavat luurit päässä, jolloin he ovat aisteinensa selkeästi muissa maailmoissa.

Pelaamisen luonne, intensiivisyys ja mukaansatempaavuus sopivat huonosti ihmisen tarpeeseen saada rakkaansa huomio tarvittaessa. Me ihmiset olemme tunnetasolla kiinnittyneitä kumppaniimme ja hänestä riippuvaisia. Parhaimmillaan parisuhteessa molemmat ovat toistensa saatavilla ja vastaavat toistensa yhteyden pyyntöön. Jos koemme, että toinen ei ole saatavilla ja tunneyhteys on poikki, tämä on vaaranmerkki. Toisen poissaolevuus herättää hätää ja protestia, turvattomuutta. Ihmisen tarvitsema turvallisuuden tunne syntyy toisen ihmisen läsnäolosta. Pelaaminen tulee herkästi parisuhteen tunneyhteyden väliin. Parisuhteen kolme tärkeintä kysymystä ovat:

1. Oletko saatavilla? (Pelaajan puolisolla voi olla kokemus, että pelaaja ei vastaa tai ei reagoi)

2. Ymmärrätkö minua? (Puolisolla voi olla kokemus, että pelaaja ei ymmärrä hänen hätäänsä ja miksi pelaaminen on ongelma)

3. Oletko tunteinesi läsnä? (Puolisolla voi olla kokemus, että pelaaja on tavoitettavissa tunnetasolla vain pieneltä osin).

Jos yhteyden saamisyritykset epäonnistuvat, syntyy kiintymyskäyttäytymistä: kiukkua, vaatimuksia protestia ja vetäytymistä. Kiintymyssuhdekäytös voi aiheuttaa parisuhteessa yhteyden heikentymistä, joka taas saattaa lisätä videopelien käyttöä. Videoroolipelien pelaamisen onkin havaittu lisäävän riitoja parisuhteessa. Riidat kohdistuvat usein pelaamisen määrään ja vaikuttavat suoraan parisuhdetyytyväisyyteen.

”Puolisoni isoäiti oli tulossa tuomaan vauvalle lahjaa. Pyysin häntä lopettamaan pelaamisen mutta hän käyttäytyi ilkeästi minua kohtaan. Oli niin pois tolaltani, että lähdin… kun tulin takaisin sanoin, että hänen pitäisi valita minun ja pelaamisen välillä. En ollut yllättynyt, kun hän käveli ovesta ulos… ”

Jokaisella ihmisellä on tarve kokea itsensä tärkeimmäksi omalle kumppanille. Videopelit saattavat tulla tämän kokemuksen väliin. Jossain tutkimuksissa on tullut esiin, että pelaajat saattavat arvostaa enemmän virtuaali-ihmissuhteitaan, kuin niitä jotka heillä on realisessa maailmassa. Mitä tärkeämmäksi virtuaalimaailma käy, sitä heikommaksi käyvät reaalimaailman ihmissuhteet. Pelimaailma voi olla pakopaikka, jossa ei tarvitse kohdata reaalisen maailman ihmissuhteiden ongelmia.

”Onko joku muu joka on eroamassa ihan hyvästä kumppanista joka valitsee mieluummin pelaamisen kuin perheen?”

Pelaajan puolison protestoinnin ja vaativuuden voi nähdä hätähuutona menetetystä tunneyhteydestä. Pelaajan voi olla kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi toinen on niin kielteinen. Pelaaminen on myös harrastus ja pelaajasta voi tuntua, että oma kumppani tulee harrastuksen ja omien ystävyyssuhteiden väliin. Tällaisessa tilanteessa on ymmärrettävää, että haluaa puolustautua suojatakseen itselle merkityksellistä ajanviettotapaa.

”Jotkut ajattelevat pelaamisen olevan vähempiarvoinen harrastus josta voi valittaa koko aika. Se juontaa juurensa monta kertaa siitä, että ei ymmärretä mitä pelaaminen varsinkin nykyaikana on. Vieläkin pelaamiseen liitetään jotain naurettavia leimoja.”

Pelaajan puolelta kumppanin kielteinen käytös voi tuntua kohtuuttomalta ja mielettömältä. Usein pelaajan puoliso voi nopeasti nostaa riippuvuuskysymyksen esiin, jolloin pelaaja voi kokea tulevansa arvostelluksi ja mitätöidyksi.

Vaikka netin videoroolipelien pelaajat tulevat hyvin eri taustoista ja ovat iältään persoonallisuuden erilaisia, jotain yhteisiäkin tekijöitä löytyy. Stressi, vaatimukset ja kokemus vapaa-ajan rajallisuudesta lisäsivät kaikilla pelaamisen määrää. Monet kokivat pelaamisen tuovan helpotusta arkeen. Monet myös kertoivat kokevansa virtuaaliystävät ja näiden luoman yhteisön merkitykselliseksi.

”Voisitko sinä ja moni muukin ymmärtää, että pelaaminen on monille arjesta pakoa ja rentoutumista, aivan kuten sinulle ja muille voi olla jokin muu asia.”

”Se tässä on pirun vaikeaa, kun olen aina pelannut ja ystäväpiirinikin koostuu pelaajista. He tosin ovat lapsettomia, joten notkuvat kaiken vapaa-aikansa livessä helposti. Olen jäänyt ulkopuolelle, kun ei ole koskaan aikaa.”

Ohjeita parisuhteeseen jossa pelaaminen aiheuttaa riitaa

On tärkeää, että parisuhteen osapuolet yrittävät ymmärtää toistensa kokemusta. Pelaavan on hyvä ymmärtää, että oman puolison käytös liittyy biologiseen tarpeeseen säilyttää tunneyhteys omaan kumppaniin. Protesti ja kiukku kertovat siitä, että puoliso haluaa säilyttää parisuhteen. Niin kauan kuin puolison protestia ja yksin jäämisen kokemusta ei kohdata, riidat luultavasti jatkuvat ja voivat myös pahentua.

Pelaajan puolison on taas tärkeä ymmärtää mitä pelaaminen on kumppanille merkinnyt sekä osata kertoa tunteistaan ja tarpeistaan ystävällisesti, selkeästi ja avoimesti.

Jos esimerkiksi pelaajan puoliso vetäytyy pois kun toinen pelaa vaikka tuntee yksinäisyyttä ja ahdistuneisuutta, voi pelaaja ajatella, että puoliso ei tarvitse häntä, joten hän voi jatkaa pelaamista. Tämä taas voi lisätä pelaajan puolison merkityksettömyyden ja yksinäisyyden tunteita, jotka voivat näkyä katkeruutena ja vihanpitona.

Jos pelaajan puoliso raivoaa ja kontrolloi kumppanin pelaamisesta, on todennäköistä, että kumppanin puolustautuminen ja halu pelaamiseen voimistuu.

Jos taas pelaajan puolison yritykset puhua pelaamisen ongelmallisuudesta aina ohitetaan tai tunteita vähätellään, puoliso tulee jossain vaiheessa hiljentämään tarpeensa kumppania kohtaan. Tämä voi tarkoittaa suhteen kuolemaa.

On hyvä yrittää ymmärtää niitä syvempiä tunteita ja kokemuksia, joita herää pelaamiseen liittyvissä riitatilanteissa. Usein erimielisyydessä tulee näkyviin vain kiukku tai ärtymys ja takana olevat pehmeämmät tunteet jäävät piiloon. Sekä pelaajan että tämän puolison kiukun takaa voi löytyä pelkoa, yksinäisyyttä, surua ja riittämättömyyttä sekä hylätyksi tulemisen ja ulkopuolisuuden tunteita. Tärkeintä olisi päästä sellaiseen keskusteluyhteyteen, jossa oman toiminnan puolustelusta voisi päästää irti.

Pariterapiassa on mahdollista käydä läpi vaikeita tunteita turvallisessa ympäristössä. Se on hyvä vaihtoehto sellaisessa tilanteessa, jossa kumppaneiden on vaikea saada aikaiseksi hyvää keskusteluyhteyttä. Voitte kuitenkin päästä alkuun yrittämällä keskustella alla olevista teemoista.

• Keskustelkaa hetki arvoista, jotka liittyvät pelaamiseen. Onko niissä eroja? Mitä hyvää ja mitä huonoa kumpikin näkee pelaamisessa?
• Puhukaa tunteista, joita pelaaminen on teissä herättänyt. Oletko kokenut, että jäät kakkoseksi videopeleille? Koetko yksinäisyyttä? Koetko, että kumppaniisi on vaikea saada yhteyttä? Oletko kokenut riittämättömyyttä suhteessa? Oletko kokenut, että tunteesi tai tarpeesi ovat tulleet ohitetuiksi?
• Minkälaisia uskomuksia pelaaminen on tuonut pintaan itsestäsi, kumppanistasi ja teidän suhteestanne?
• Mitä tarpeita olet työntänyt sivuun? Mitä kaipaisit kumppaniltasi?
• Millaisia ikäviä riitoja tai ratkaisemattomia ongelmia pelaaminen on aiheuttanut välillenne? Tehkää tehtävä negatiivinen vuorovaikutuksen kehä.
• Minkälaisia sääntöjä tai rajoja suhteeseenne voisi luoda, jotta pelaaminen ei veisi teiltä kahdelta läheisyyttä?

Tutkimukset osoittavat, että parien ei kannattaisi niinkään keskittyä tuntimääriin pelaamisen osalta, vaan siihen miksi ja milloin pelaaminen on ongelma. Kuinka paljon pelaaminen vaikuttaa parin yhteyteen, luottamukseen, saatavilla oloon sekä läheisyyteen. Jos pelaaminen alkaa vaikuttaa näihin asioihin, sitä tapahtuu liikaa.

Coyne, M. ja muut (2012) Gaming in the game of love: Effects of video games on conflict in couples. Family relations 61:388-396

McClellan, J. (2013) The relationship between video game use and couple attachment behaviors in committed romantic relationships. All these and dissertations, 3606.

Hawkins, B ja Hertlein, K. (2013) Treatment strategies for online Role-playing gaming problems in couples. Journal of couple & relationship therapy, 12:150-167.

Northrup, J. (2014) Gamer widow: A phenomenological study of spouses of online video game addicts. American journal of family therapy.

Hertlein, K. ja Hawkins, B. (2012) Online gaming issues in offline couple relationships: A primer for marriage and family therapists (MFTs)The quolative report, 17(6), 1-48.