Mitä tarkoittaa intersukupuolisuus?
Intersukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla nainen, mies, intersukupuolinen, muunsukupuolinen tai jotain muuta.
Ihmiset tulevat tietoisiksi omasta intersukupuolisuudestaan hyvin eri-ikäisinä. Toisilla tieto on ollut syntymästä lähtien, toiset saavat tiedon myöhemmällä iällä. Intersukupuolisuuden voi havaita nuoruudessa esimerkiksi jos kuukautiset eivät ala tai aikuisena selvitettäessä syitä lapsettomuuteen. Kaikki ihmiset eivät saa koskaan tietää olevansa intersukupuolisia.
Kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina on syntynyt lapsia, joiden kehossa on sekä nais- että miestyypillisiä piirteitä.
Yhteiskunnassamme jokainen ihminen on kuitenkin pitänyt määritellä joko mies- tai naissukupuoleen kuuluvaksi, ja esimerkiksi henkilötunnus on sidottu sukupuoleen. Kulttuurissamme intersukupuolinen lapsi onkin kasvatettu yleensä tyttönä tai poikana.
Pieniäkin intersukupuolisia lapsia on usein hoidettu sekä hormonaalisesti että peruuttamattomilla leikkauksilla niin, että on vahvistettu joko tyttö- tai poikatyypillisiä piirteitä. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on kuitenkin vuonna 2016 suositellut, ettei ulkoisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavia toimenpiteitä toteutettaisi ennen kuin lapsi itse voi määritellä sukupuolensa. Ainoastaan rakennepoikkeavuudet, joilla on vaikutusta lapsen terveyteen, korjattaisiin välittömästi. ETENE suosittaa myös henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuuden uudelleenarviointia.
Vaikka Suomessa vielä toistaiseksi määritellään jokaiselle lapselle sukupuoli, jonka perusteella henkilötunnus määrittyy ja lisäksi vanhemmat valitsevat lapselle nimen, joka voi olla sukupuolisidonnainen, on tärkeää, että vanhemmat tiedostavat, että lapsen kasvusuuntaa ei voi tietää etukäteen, vaan heidän tulee seurata herkästi lapsen omaa kasvusuuntaa.
Mistä intersukupuolisuus johtuu?
Intersukupuolisia tiloja on pidetty sukupuolen kehityksen häiriöinä, mutta viime aikoina ne on alettu ymmärtää sukupuolen kehityksen, anatomian ja fysiologian luonnollisena vaihteluna ihmisillä. Intersukupuolisuus voidaan nähdä vahvana todisteena sille, että sukupuolia ei ole vain kaksi, vaan kyseessä on jatkumo – myös kehollisesti.
Intersukupuolisen ihmisen ulkoiset sukuelimet saattavat näyttää nais- tai miestyypillisiltä sukuelimiltä tai niissä saattaa olla piirteitä molemmista. Intersukupuoliselta saattaa kuitenkin puuttua esimerkiksi kohtu tai munasarjat, tai hänellä saattaa olla niiden lisäksi kivekset. Intersukupuolisen sukupuolikromosomisto voi olla joko naistyypillinen XX, miestyypillinen XY tai jokin näiden yhdistelmistä (esimerkiksi XXY, XO). Intersukupuolisen ihmisen kehossa voi olla myös esimerkiksi sekä XX- että XY-soluja, jolloin puhutaan mosaikismista.
Itse asiassa kuusi ensimmäistä raskausviikkoa jokaisella sikiöllä on miehen ja naisen sukuelimistöjen kehitysaiheet, ja kromosomeista huolimatta sikiö voi kehittyä mihin sukupuoleen tahansa. Ajan myötä toiselle sukupuolelle kuuluvat tiehyet tavallisesti surkastuvat pois. Se, miten tämä tapahtuu, on hyvin monimutkainen prosessi, jossa osa tiehyeistä voi jäädä surkastumatta ja toisaalta tiehyeet voivat kehittyä yksilöllisesti. Koska prosessi on monimutkainen, myös se mistä intersukupuolisuus kenenkin kohdalla ”johtuu”, vaihtelee, ja lääketiede määritteleekin intersukupuolisuuden eri muotoja eri diagnoosien kautta.
Intersukupuolisuus ei kuitenkaan ole kaikkialla täsmällisesti määriteltyä ja diagnosoitua, eivätkä tilastotiedot intersukupuolisten määrästä siksi ole yksiselitteisiä. Arvioiden mukaan jokaista 50–2000 syntynyttä lasta kohti syntyy yksi intersukupuolinen lapsi, eli intersukupuolisia on määrittelyistä riippuen 0,02–1,7 prosenttia ihmisistä. Intersukupuolisuutta on esiintynyt aina ja kaikkialla.
Päivitetty 26.04.2024
Lähteet:
Opas intersukupuolisille nuorille: https://seta.fi/2019/02/05/tika-hanke-julkaisi-kaksi-uutta-opasta-intersukupuolisuudesta/
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/intersukupuolisuus/
Tietoa intersukupuolisuudesta: https://intersukupuolisuus.fi/?page_id=1739
Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto