Mitä tehdä, jos raskaudenpelko on suhteettoman suuri?

Raskauden pelko on puhuttu aihe Väestöliiton nuorille suunnatuissa seksuaalineuvonnan palveluissa. Pelko on inhimillinen ja ymmärrettävä, sillä raskaus itsessään ei usein ole toivottua tietyssä iässä tai elämänvaiheessa, ei välttämättä koskaan. Moni kokee lieviä pelkoja, ja useimmilla pelko ei vaivaa jatkuvasti. Pelko ja ahdistus itsessään ovat normaaleja ja tavallisia tunteita. Lievä pelko on tunteena epämukava, mutta se ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi elämänlaatuun ja arkeen. Etenkin silloin, kun raskauden ehkäisyn tarve on uusi asia elämässä, voi siihen aluksi olla vaikeaa luottaa. Usein ajan kanssa jännitys helpottaa.  

Pelko tai ahdistus voi myös olla reaktio todelliseen riskitilanteeseen. Joskus esimerkiksi kondomi jää käyttämättä, se menee rikki tai ehkäisypilleri unohtuu syödä. Tunne voi auttaa ihmistä toimimaan tarpeellisella tavalla kuten hakemaan neuvoja tilanteeseen tai tekemään raskaustestin. Näissä tilanteissa hankalat tunteet usein väistyvät, kun akuutti tilanne on ohi. Ehkäisy- tai seksuaalineuvonnasta voi olla apua silloin, kun tarvitset tietoa ja tukea ehkäisyn valintaan, riskitilanteen arviointiin tai lievän pelon käsittelyyn.  Tällaisessa tilanteessa voit hakeutua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, paikalliseen ehkäisyneuvolaan tai Nuorten Väestöliiton seksuaalineuvontachattiin, jonka löydät täältä. 

On kuitenkin mahdollista, että pelosta ja ahdistuksesta muodostuu huomattavasti voimakkaampaa kuin yleisesti ottaen ihmiset kokevat. Tällöin pelko ei väisty tiedonhaun tai ajan myötä, vaan palaa itsepintaisesti yhä uudelleen hyvästä ehkäisyn käytöstä huolimatta. Ihminen saattaa tunnistaa stressaavansa ja ahdistuvansa herkästi myös muista kuin raskauteen liittyvistä asioista. Kun pelko on voimakas, se ei laannu ajan tai keskustelun myötä, ja vaivaa mieltä yhä uudestaan.  Tällöin pelko vaikuttaa merkittävästi arkeen ja ihmissuhteisiin.

Joskus voimakas pelko nousee seksuaaliväkivaltatilanteen jälkeen. Sellaisessa tilanteessa on tärkeää hakea kriisitukea, jotta tunteiden ja pelon kanssa ei jää yksin. Akuutissa tilanteessa on tärkeää hakeutua paikalliseen seri-tukikeskukseen, josta löydät lisää tietoa täältä.  Seri-tukikeskukset on suunnattu yli 16-vuotiaille, mutta alle 16-vuotiaat voivat hakeutua lasten päivystyspalveluihin sairaaloissa tai HUSin alueella lastensairaalaan. Voit hakeutua myös Rikosuhripäivystyksen chattiin tai tutustua Tukinaisen palveluihin. 

Seuraavaksi käsittelemme voimakasta ja pitkäkestoista raskauden pelkoa, joka ei ole lieventynyt tiedonhaun tai ehkäisyneuvonnan myötä.  

Kun raskauden pelko on suhteettoman suuri  

Jos raskaus kummittelee mielessä jatkuvasti, voi kyse olla mielenterveyden oireesta. Tällöin pelko raskaudesta hallitsee ja rajoittaa elämää merkittävästi sekä heikentää hyvinvointia. Voimakas pelko vaikuttaa käyttäytymiseen ja ihminen saattaa vältellä erilaisia tilanteita tai asioita pelon vuoksi. Ihminen voi kokea, että tunnekokemus on hallitsematon, vaikka hän ymmärtäisi, että pelko tai pelkoon liittyvä käyttäytyminen on ylireagointia tilanteeseen nähden.

Pelko voi liittyä voimakkaasti pelkästään raskauteen ja/tai synnytykseen (fobia eli määräkohteinen pelko), mutta kyse voi olla myös ahdistuneisuuden kuten esim. yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (GAD) tai pakko-oireisen häiriön (OCD) oireista. Näissä tilanteissa pelko on voimakasta ja pitkäkestoista sekä vaikeuttaa merkittävästi arjen elämää, sosiaalisia suhteita ja seksitilanteita.  

Miten pelkoa hoidetaan?  

Pelko kannattaa ottaa puheeksi terveydenhuollossa. Voimakkaissa peloissa tukea voi saada julkisen, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon kautta. Voit varata ajan esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkärille, joka arvioi tilannetta ja tekee tarvittaessa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle. Täältä löydät lisää tietoa siitä, miten pääsee lääkäriin. 

Suhteettoman voimakas ja elämää rajoittava pelko on tärkeää tunnistaa, jotta voidaan löytää toimivin hoitomuoto. Erilaisia pelkoja hoidetaan usein psykoterapeuttisilla menetelmillä sekä tilanteen mukaan lääkehoidolla. Määräkohteista pelkoa ja pakko-oireita voidaan hoitaa kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin. Yksilöllisyys on kuitenkin tärkeää huomioida sopivan hoidon suunnittelemista varten. Jotkut voivat hyötyä myös nettiterapiasta ja omahoito-ohjelmista.