Mitä tehdä, kun seksitauti pelottaa valtavasti?

Huoli seksitautitartunnasta on aiheellinen monenlaisissa tilanteissa, ja seksitautitesteihin on syytä hakeutua pääasiassa silloin, jos on ollut seksiä ilman kondomia tai suuseksisuojaa, seksitauteja ei ole testattu ja seksikumppanit eivät ole toistensa ensimmäiset. Seksitautitartunnan mahdollisuutta voi arvioida seksikäyttäytymisen perusteella, mutta usein tarvitaan seksitautien testausta niiden poissulkemiseksi. Monesti huoli väistyy testauksen myötä, ja ihminen jatkaa elämää. Jotkut kuitenkin jäävät huolen kanssa jumiin, ja artikkeli käsittelee näitä tilanteita. 

Kun seksitautiin liittyvän huolen kanssa jää jumiin 

Ei ole tavatonta, että huoli seksitautien suhteen ei ota väistyäkseen edes asiantuntijoiden arvioinnin tai varsinaisen testauksen jälkeen. Jos huolesi on voimakas, ja huomaat sen vaikuttavan merkittävästi hyvinvointiisi arjessa, on tärkeää pysähtyä pohtimaan tilannetta.  

On tärkeää tunnistaa, kun seksitautien pelosta muodostuu elämää hallitseva asia. Tutki alla olevia esimerkkejä, ja pohdi kuulostaako osa tai useampi niistä sinulle tutulta. 

• Seksitaudin mahdollisuuden pohtiminen vie sinulta valtavasti aikaa, ja sinun on vaikeaa lopettaa sen pohtimista 
• Vaikka tietäisit tartunnan mahdollisuuden olevan tilastollisesti hyvin pieni, se kuormittaa mieltäsi valtavasti, ja koet voimakasta tarvetta saada 100 %:n varmuus tilanteeseen 
• Pohdit toistuvasti sitä, olisiko esimerkiksi tuoliin, ovenkahvoihin tai muihin pintoihin jäänyt eritteitä, joista olisit voinut saada käsiesi välityksellä tartunnan, ja/tai että olet saattanut saada tartunnan esimerkiksi kätellessä tai kasvoja koskettamalla  
• Pohdit erilaisia hypoteettisia mahdollisuuksia, joilla erite olisi voinut päätyä limakalvoille kuten esimerkiksi lakanoiden tai muiden pintojen kautta 
• Huomaat puntaroivasi sitä, oliko jokin erite riittävän kuivunut vai ei. Saatat olla kauhuissasi esimerkiksi veren näkemisestä kadulla tartuntapelon vuoksi. 
• Sinun on vaikeaa lopettaa asian pohtimista, vaikka olet saanut tarkat neuvot terveydenhuollossa ja seksitaudit on tarpeen mukaan testattu 
• Saatat hakea tietoa netistä jatkuvasti, vaikka olet lukenut asiasta jo monta kertaa 
• Saatat vältellä erilaisia tilanteita, paikkoja, seksiä tai ihmisiä taudin pelon vuoksi 
• Hakeudut yhä uudelleen erilaisiin palveluihin kysyäksesi asiantuntijalta varmistuksen tilanteeseen. Hetken päästä huomaat epäileväsi asiantuntijan varmistusta, ja koet voimakasta tarvetta kysyä asiasta uudelleen 
• Saatat pestä käsiäsi jatkuvasti ja pitkään, käyttää kertakäyttöhansikkaita tai kokea seksitilanteet erittäin vaikeiksi tartunnan pelon vuoksi, vaikka huolehditte ehkäisystä ja seksitaudit olisi testattu 
• Saatat pelätä voimakkaasti tarttuvasi taudin toiselle, minkä takia välttelet erilaisia tilanteita 
• Etsit kehostasi jatkuvasti erilaisia oireita, joita pidät merkkinä tartunnasta, vaikka oireet voivat liittyä hyvin moneen muuhun asiaan tai voimakkuus voi johtua siitä, että kiinnität siihen jatkuvaa huomiota (esim. palan tunne kurkussa, flunssan oireet) 

Jos esimerkit kuulostavat sinulle tutuilta, voi olla hyvä hakeutua juttelemaan asiasta terveydenhuoltoon. Yllä mainittujen asioiden lisäksi on tärkeää tunnistaa, kuinka paljon tämä pohdinta kuormittaa vointiasi ja arkeasi. On normaalia huolestua erilaisista asioista, mutta yhtä tärkeää on taito hyväksyä pieni epävarmuus osaksi elämää. Huolien voi antaa olla taka-alalla, ei jatkuvana huomion keskipisteenä. Kun pelko kaventaa elämää, on tärkeää harjoitella elämään omien arvojen mukaista merkityksellistä elämää pelosta huolimatta. 

Kun pelossa on kyse mielenterveydestä 

Mielenterveyteen liittyvää seksitaudin pelkoa voidaan hoitaa. On tärkeää saada oikeanlaista tukea, jotta tilanteen kanssa pääsee eteenpäin. Voimakas taudinpelko voi liittyä esimerkiksi yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, pakko-oireiseen häiriöön tai määräkohteiseen pelkoon (fobia). Apua voi saada psykoterapeuttisesta työskentelystä ja lääkityksestä. Esimerkiksi pakko-oireista häiriötä tai fobioita voidaan hoitaa kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa saatetaan kiinnittää huomioita murehtimisen katkaisuun. Myös tietoisuustaitojen harjoittelua voidaan käyttää osana hoitoa.

Altistus- ja reagoinnin ehkäisy -terapia on tutkitusti tehokkain pakko-oireiden hoidossa. Hoidolla pyritään kohtaamaan asteittain hankalia tunteita sekä muuttamaan käyttäytymistä. Hoidolla tavoitellaan vapautumista pakko-oireiden vallasta. Olennaista voi olla haitallisten käyttäytymisen kehien katkaisu tai välttämisen lopettaminen, sillä pelkojen mukainen käyttäytyminen vahvistaa oireita. Mikäli epäilet tilanteesi liittyvän mielenterveyteen, voit hakeutua esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulupsykologille tai yksityisen psykiatrin vastaanotolle. Lähetteen psykiatriselle poliklinikalle voi tehdä esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkäri. 

Voit kurkata lisää tietoa sekä vinkkejä omahoito-ohjelmista alla olevista linkkipainikkeista.