Mitä tunteet ovat?
Tunnereaktioon kuuluu kolme osaa: tunnereaktion aiheuttamat fysiologiset muutokset kehossa, tunteeseen liittyvät käyttäytymisen muutokset ja subjektiivinen kokemus eli tietoisuus tunteesta (Nummenmaa 2010, 21).
Tunteiden voidaan ajatella olevan kuin kompasseja, jotka opastavat meitä tekemään itsellemme sopivia valintoja (Myllyviita 2016). Tunteilla on aina viesti kantajalleen, siksi niiden havainnointi ja kuuntelu on tärkeää (Niemi 2004, 59.) Perustunteita ovat pelko, suru, aggressio, hämmästys, inho ja mielihyvä. Nämä tunteet toimivat jo syntymästä asti. Häpeä ja syyllisyys ovat sosiaalisia tunteita, jotka kehittyvät vuorovaikutuksessa 1–3 vuoden iässä.
Tunteen herääminen
Tunteet ovat automaattisia kehon ja mielen reaktioita ulkoisiin tai sisäisiin ärsykkeisiin. Ulkoiset ärsykkeet ihminen ottaa vastaan aistiensa avulla. Sisäisinä ärsykkeinä toimivat ajatukset. Ihminen reagoi ärsykkeisiin erilaisilla tunteilla. Tunteen viriäminen on automaattinen ja nopea tapahtumasarja. Aistien kautta tulleen ärsykkeen jälkeen alle puolessa sekunnissa elimistö valmistautuu toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Kun havaitsemme jotain pelottavaa, meissä herää pelon tunne, joka auttaa arvioimaan, pitääkö meidän paeta vai pysähtyä. Lisäksi tunteita syntyy ajatusten avulla. Esimerkiksi mielipahaa herättäneen tapahtuman ajatteleminen aiheuttaa mielipahan tunteita. Toisaalta unelmia, hauskoja kokemuksia ja myönteisiä tunteita ajatellessa viriää vastaava tunne. Onkin tärkeä huomata, minkälaisia ajatuksia päivittäin ajattelee. (Niemi 2004, 58–62.) Kielteisiä ajatusketjuja kannattaa opetella tietoisesti pysäyttämään (Myllyviita 2016).
Tunteen elinkaari ja kulku
Tunne syntyy aistien reagoidessa havaintoon, joka synnyttää kehossa ja aivoissa tiedostamattomia reaktioita kuten pulssin nousua tai valpastumista. Tietoisuuteen nousee vain osa tunteista, kun mielemme nimeää tunteen. Tämän jälkeen tunteen voi kestää sellaisenaan, vahvistaa tai lieventää sekä käsitellä heti tai myöhemmin. Yksi puhdas ja selkeä tunne kestää enintään kahdeksan minuuttia. Tunteen viriämisen jälkeen tunne nousee huippuunsa 17–30 sekunnissa. Jos sen ottaa vastaan, kestää ja tarvittaessa käsittelee, se on tehnyt tehtävänsä ja menee ohitse. Arjessa vaikeutta lisää se, että ihmisellä voi olla monta tunnetta päällekkäin ja samanaikaisesti. Tämä tietenkin hankaloittaa tunteiden tunnistamista ja käsittelyä. Samaan asiaan voi liittyä esimerkiksi surua ja helpotusta tai pelkoa ja vihaa. Aina tunteet eivät toimi reaaliajassa niin kuin on tarkoitettu vaan ihminen kantaa mukanaan ”saldoja” eli tiettyjen tunteiden kertymiä. Esimerkiksi jos elämän varrella on ollut liian paljon pelkoa tai surua suhteessa voimavaroihin ja käsittelykykyyn, nykyiseen pelontunteeseen yhdistyy menneitäkin pelkoja. Tällöin tunteesta voi tulla turhan voimakas nykytilanteeseen nähden. Mikäli ihminen on erityisen heikoilla jonkin tunteen suhteen ja saldot pyrkivät pintaan, on luonnollista alkaa kartella ja torjua kyseistä tunnetta. Silloin tunne-elämä kapeutuu ja torjutut tunteet alkavat vahvistua sekä keksiä mitä kummallisempia keinoja tulla ulos ja huomatuiksi. Voimakkaat torjutut ja purkautumattomat tunteet vaarantavat terveyden. Viha, pelko ja stressi liitetään useiden sairauksien syntyyn. Myönteiset tunteet antavat energiaa, virkistävät, vapauttavat ja auttavat elimistöä ja mieltä palautumaan kielteisten tunteiden vaikutuksesta. (Niemi 2004, 58–62.)
Tunteet myös tarttuvat. Peilisolut toimivat tiedostamatta niin, että ihminen samaistuu toisen tunteeseen. Tämän lisäksi ihminen voi tietoisesti myötäelää toisen tunteita. Tämä on syytä muistaa varsinkin tilanteissa ja paikoissa, joissa rasittavia ja kielteisiä tunteita on paljon. (Niemi 2004, 61.) Tästä syystä vanhempi usein tiedostamattaan vastaa lapsen kiukkuun vihaisesti, vaikka lempeä ja empaattinen suhtautuminen toisi lapselle suuressa tunnemyrskyssä enemmän turvaa. Selkeät emotionaaliset rajat sekä tunnetaitojen käyttäminen auttavat erottamaan omat tunteet toisen tunteesta.
Lähteet:
Mitä sä rageet? – Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Anne-Mari Jääskinen. Lastenkeskus ja kirjapaja, 2017.
Hyvää mieltä ja tunnetaitoja. Päivi Niemi, Päivä Osakeyhtiö, 2004.
Tunne tunteesi. Katja Myllyviita. Duodecim, 2016.
Saa jännittää: Jännittäminen voimavarana. Minna Martin. Kirjapaja 2017.
Tunteiden psykologia. Lauri Nummenmaa. Tammi, 2010.