Kouluikäisten lasten vanhemmat, työ ja perhe
Työnantaja voi varautua kouluikäisten lasten vanhempien äkillisiin ja ennalta tiedossa oleviin poissaoloihin. Toimivat varahenkilöjärjestelyt auttavat erilaisissa poissaolotilanteissa. Työnantajan vastuulla on sopia työtehtävien jakamisesta tai muista järjestelyistä työntekijän poissaolon aikana. Poissaolevan työntekijän työtehtävät eivät saa kohtuuttomasti kuormittaa muita työntekijöitä.
Lainsäädäntö erottelee alle ja yli 10-vuotiaiden lasten sairastumisista aiheutuvat poissaolot. Poissaoloihin liittyvistä järjestelyistä ja ehdoista voidaan mainita myös työpaikan omissa ohjeistuksissa.
Työnantaja voi halutessaan tarjota työsuhde-etuna tilapäistä lastenhoitopalvelua tai muita arkea helpottavia ratkaisuja. Järjestelyissä on kuitenkin korostettava sairaan lapsen etua, ja vanhemmalla on lainsäädännön mukainen oikeus itse hoitaa sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta. Päätöksen ulkoistetun hoitopalvelun käyttämisestä pitää perustua vapaaehtoisuuteen.
Etätyöskentely sujuvoittaa monissa tilanteissa työn ja perheen yhteensovittamista ja lisää vanhemman jaksamista ja hyvinvointia. Etätyöskentely auttaa esimerkiksi lapsen koulunkäynnin alkaessa perheen arkea. Yhdessä työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia myös muista järjestelyistä, kuten lyhennetystä työajasta tai muusta osa-aikaisesta työnteosta tai työvuoroihin liityvästä joustavasta järjestelystä. Koulun aloittaminen on hyvä huomioida sekä lapsen että vanhemman hyvinvoinnin näkökulmista. Joillakin työpaikoilla on tehty erityisen hyviä paikallisia ratkaisuja koulun aloitukseen, kuten osa-aikainen työnteko muutaman viikon ajan täydellä palkalla.
Sairastuneen lapsen hoito
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada enintään neljää työpäivää kerrallaan tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi (4 luku 6 §).
Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.
Muun sairastuneen perheenjäsenen hoitaminen
Työsopimuslain 4 luku 7 ja 7a § mahdollistaa tilapäisen poissaolon myös muiden perheenjäsenten hoitamiseksi äkillisissä sairaus- ja onnettomuustapauksissa. Saman lain (4 luku 8 §) mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa tältä ajalta työntekijälle palkkaa.
Palkallisuus: Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa voidaan määrittää lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen
- ikäraja (10 tai 12 vuotta)
- palkallisen/palkattoman ajan pituus
- lääkärintodistuksen hankintavelvollisuus.
Työsopimuslain mukaan ”työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.”
- Työnantaja voi kieltäytyä antamasta vapaata vain, jos siitä aiheutuu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Työnantajan on perusteltava kieltäytymisensä työntekijälle.
- Jos yhtäjaksoinen poissaolo ei ole mahdollinen, työnantajan on myönnettävä osittainen hoitovapaa lyhentämällä työntekijän vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi (4 luku 4 §).
- Työpaikan omat ohjeistukset voivat joustaa esimerkiksi osittaisen hoitovapaan ehdoissa, kuten palvelusuhteen kestossa. Laki ei esimerkiksi estä myöntämästä osittaista hoitovapaata uudelle työntekijälle.
- Osittainen hoitovapaa voi helpottaa pienimpien koululaisten vanhempien arkea, erityisesti jos esimerkiksi koulu, kunta tai muu verkosto ei pysty auttamaan lapsen aamu- ja iltapäivähoidossa.
Vuosilomajärjestelyt ja työntekijän oikeus vuosilomaan:
Lain mukaan (5 luku 22 §) ”työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.”
Työntekijän oikeus vuosilomaan perustuu vuosilomalain lisäksi toimialakohtaisiin työehtosopimuksiin. Työnantajan kanssa sovitaan loman pituudesta ja ajankohdasta.
Kouluikäisten lasten vanhempien lomat on hyvä sijoittaa pääsääntöisesti kesäkuun alusta elokuun puoliväliin ajoittuvalle jaksolle, jolloin he voivat pitää ainakin osan lomastaan koulujen kesälomakautena. Vuosilomat voidaan ajoittaa esimerkiksi useammiksi jaksoiksi, jolloin perheiden loma-ajat voidaan ottaa huomioon.
Samalla on sovittava, kuinka perheen kannalta huonot loma-ajat korvautuvat muiden, esimerkiksi syys- tai joululomien järjestelyissä.
Kouluikäisten lasten ja nuorten perheille tärkeitä lakeja, työn ja perheen yhteensovittamisessa:
- laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
- perusopetuslaki, aamu- ja iltapäivätoiminta
- laki lasten päivähoidosta
- asetus lasten päivähoidosta
- sairausvakuutuslaki: vanhempainpäivärahat
- tasa-arvolaki, syrjinnän kielto
- työaikalaki
- työsopimuslaki, poissaolo lapsen sairauden vuoksi, syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
- työturvallisuuslaki, raskauden aikainen työnteko
- vuorotteluvapaalaki
- vuosilomalaki