Miten raha vaikuttaa suhteeseen?
Silmiisi on saattanut osua otsikko: ”Taloushuolet rasittavat terveyttä eniten” (HS 13.3.2024). Artikkelissa lainattiin tutkimusta, jossa todetaan rahahuolten aiheuttavan haitallisempaa stressiä ja haittaa immuuni-, hermo- ja hormonijärjestelmillemme, kuin esimerkiksi sairaus tai läheisen kuolema (Hamilton O., ym. 2024.).
Rahahuolet tuovat monenlaista kuormaa, jotka voivat johtaa parisuhteen vaikeuksiin. Kireä keskustelu rahasta, sen käytöstä tai hankkimisesta, lienee jossain määrin tuttua useimmilla suhteessa eläville. Kumppaneilla voi olla aivan erilaiset mahdollisuudet ja tottumukset rahan käyttöön. Toinen on voinut tottua säästäväisyyteen ja pihistelee omissakin hankinnoissaan, toinen voi olla hyvinkin avokätinen. Toisen rahat riittävät hyvin, toinen saattaa käyttää puolisonkin varat. Ylisukupolviset mallit ja mahdollisuudet vaikuttavat rahasuhteeseen.
Tunnetko oman rahatarinasi? Tiedätkö, millaisen rahan käytön ja rahasta puhumisen kulttuurin olet perinyt? Millaisesta maastosta oma rahasuhteesi kumpuaa? Rahan käyttö ja varallisuus liittyvät myös arvoihin. Millaisia arvoja kannat mukanasi? Oletko jutellut niistä kumppanisi kanssa? Haluatko panostaa kestävyyteen, kotimaisuuteen, ekologisuuteen, terveellisyyteen vai ehkäpä edullisuuteen? Joku voi haluta tienata mahdollisimman paljon, toiselle voi olla tärkeää kuluttaa mahdollisimman vähän ja hankkia tavaraa vaikkapa kierrätettynä.
Raha-asiat ovat merkittävä eriarvoisuuden tuoja ja useiden riitojen aihe suhteissa. Lasten kanssa kotona vietetty aika, erilaiset perhetaustat ja tulotasot sekä ymmärrys siitä, mihin ja kenen rahoja käytetään, vaatii avointa ja rehellistä kommunikointia ja sopimista kulujen jaosta. Monikulttuurisissa perheissä voi lisäksi olla hyvin erilaisia sisäistyksiä sukupuolirooleista perheen taloudenpidossa.
Suhteen perusturva voi horjua taloudellisten kysymysten myötä monella eri tavalla. Rahapelaaminen ja kaikkinainen epärehellisyys lienevät loukkaavimmat tavat kuluttaa yhteisiä resursseja. Raha voi muodostua kriisin aiheeksi myös silloin, kun sen havitteleminen ajaa perheen yhteisen ajan ohi. Nämä ovat rakkaussuhteen tuhoajia jo itsessään.
Rahahuolten pitkittyessä pulmat voivat johtaa sosiaaliseen eristäytyminen suvuista tai ystävistä. Kun rahasta on tiukkaa, on erittäin vaikea ostaa joululahjoja, matkustaa syntymäpäiville, hankkia pukua ja kukkavihkoa omaisen hautajaisiin tai kutsua lapsenlapsia loman viettoon. Nämä kaikki kuormittavat ja haavoittaa suhteita syvästi. Aina ei ole helppoa kertoa todellista syytä yhteisistä juhlista pois jäännille. Ulkopuolisuuden kokemus on voinut alkaa jo lapsuudessa kaverisynttäreiltä pois jäämisenä, jolloin myöskään kokemus parisuhteessa hyväksyttynä ja tasavertaisena olemisesta ei ole itsestään selvää. Pahimmillaan matti-kukkarossa aiheuttaa turvattomuutta, itsetunnon puutetta ja katkeruutta. Nälkää, puute hygieniatarpeista, lääkkeistä ja ehkäisystä tai huoli asumisesta ovat valitettavan monelle arkea.
Rahasta puhuminen voi auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia. Keskustellut raha-asiat luovat yhteyttä ja yhdessä tekemisen ja selviämisen kokemusta. Rahasta puhumista ei kannata pelätä. Onpa rahaa paljon tai vähän, asiaa ei kannata piilotella puolisolta. Ennemmin tai myöhemmin tilanne tulee ilmi.
Lähteet:
Odessa S. Hamilton, Eleonora Iob, Olesya Ajnakina, James B. Kirkbride, Andrew Steptoe: Immune-neuroendocrine patterning and response to stress. A latent profile analysis in the English longitudinal study of ageing. 2024, sivut 600-608. Viitattu 11.4.2024 Immune-neuroendocrine patterning and response to stress. A latent profile analysis in the English longitudinal study of ageing – ScienceDirect