Miten voittaa oma hämmennys?
Aina ei tarvitse toimia lainkaan, jos lapsi tutkii itseään, ilmentää jotenkin omaa uteliaisuuttaan tai hakee mielihyvää. Ota aikalisä, punnitse asiaa vielä kerran. Soita vaikka hyvälle ystävälle, jotta voitte yhdessä miettiä, onko tilanteessa tarpeen puuttua lapsen tekemisiin vai ei.
Opettele asiallista kehotunnekasvatusta. Lapsen normaalin kehityksen ja tiedonhalun paheksuva rankaiseminen voi jättää jälkiä lapsen seksuaalisuuteen. Odota hetki ja mieti, onko kielteiselle reaktiolle todellisuudessa mitään syytä.
Valitse aina mieluummin myönteistä kuin kielteistä puhetta lapselle. Puhut lapsen omasta arvokkaasta kehosta ja lapsen kokemuksista. Lapsi tarvitsee sanat näille asioille. Lapselle on tärkeää huomata, että pystyt puhumaan kaikista asioista. Silloin hän uskaltaa myös kysyä aina juuri sinulta. Rajaa lapsen tekemisiä ystävällisesti.
“Toivon etten mene hämilleni ja että lapsi oppii arvostamaan kehoaan ja osaa ilmaista seksuaalisuuttaan. Oma esimerkki lienee tässä yksi ratkaisevista tekijöistä.” (vanhemman vastaus)
“Lapseni tykkää suihkussa tutkia omaa sukupuolielintään ja suihkutella vettä sitä kohti. Annan hänen olla rauhassa, enkä kiellä tai ihmettele asiaa. Hän kokeilee asiaa vähän aikaa ja jatkaa sitten muihin juttuihin.” (vanhemman vastaus)
Lapset ovat yksilöitä. Osaa lapsista seksuaalisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat enemmän kuin muita. Kun aikuinen itse opiskelee lasten seksuaalisuuden tavallisia ilmenemistapoja, hän alkaa ymmärtää asioita paremmin ja omat ahdistuksen ja ärtymyksen tunteet helpottavat. Seksuaalisuus on iloinen asia, joka liittyy mielihyvään ja turvallisuuteen.
Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto