Miten ymmärtää nuorten median ja netin käyttöä?

Media on osa 2000-luvun lasten ja nuorten ympäristöä. Media on nuorille:

• viihdyttäjä ja elämysten antaja
• tiedonvälittäjä, opiskeluväline ja opiskeluympäristö
• yhteiskunnallinen vaikuttaja
• maailman- ja minäkuvan muokkaaja
• käyttäytymismallien ja yhteisöllisten kokemusten tarjoaja
• esilläolon ja itsensä näyttämisen areena.

Vanhemmat tarvitsevat taitoja mediasta keskustelemiseen

Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla suojelluksi sellaiselta sisällöltä, joka ei vielä kuulu heidän ikäänsä tai kehitysvaiheeseensa. Vanhemmat tarvitsevat taitoja keskustella lasten ja nuorten kanssa mediasta ja sen antamista malleista. Keskustelua ja vanhempien läsnäoloa tarvitaan myös silloin, kun jokin uutisoitu tapahtuma huolestuttaa tai järkyttää lasta tai nuorta.

Mediataidot ovat digiajan kansalaistaitoja. Vanhempien ja nuorten on hyvä keskustella median arvoista ja eettisistä periaatteista. On tärkeää:

• osata käyttää mediaa
•  kyetä tulkitsemaan median viestejä kriittisesti
• osata ilmaista itseään median avulla sekä
• ymmärtää julkisuuden luonne.

Vanhemman on hyvä tietää nuoren netin  ja sosiaalisen median käytöstä

Nuorten suosikkisivustoilla tutustutaan, keskustellaan, seikkaillaan virtuaalimaailmassa ja ollaan esillä kuvien välityksellä. Vanhempien kannattaa katsoa nuoren kanssa kuvia ja keskustella siitä, millaisia henkilötietoja ja kuvia internettiin voi laittaa.

Nuorta voi opastaa toimimaan netissä samalla tavoin kuin hän toimisi kulkiessaan suuren, hänelle tuntemattoman kaupungin kaduilla:

• Kuinka paljon hän huutaisi henkilökohtaisia asioitaan ääneen kadulla?
• Jakaisiko hän puhelinnumeroitaan kaikille vastaantulijoille?
• Kulkisiko hän paljastavissa vaatteissa?
• Lähtisikö kenen tahansa mukaan?
• Mille sivukaduille hän poikkeaisi ilman karttaa?

Aikuisten on tärkeää tietää, minkälaisissa nettiyhteisöissä ja keskusteluryhmissä oma lapsi tai nuori on jäsenenä. Kaikki nettiyhteisöt eivät ole turvallisia tai hyväksyttäviä – myös väärinkäytöksiä tapahtuu. Netin kautta löytävät tukea tai kohteita myös sellaiset henkilöt, joiden kiinnostuksen kohteet tai tarkoitusperät eivät kestä päivänvaloa.

Väärinkäytökset

Vanhemman on tärkeää olla tietoinen netin vaaroista ja keskustella myös niistä perheessä. Verkosta löytyy paljon hyvää tietoa ja viihdettä, mutta myös paljon valheita, roskaa sekä ahdistusta ja vääriä mielikuvia herättäviä väkivaltaa ja pornoa sisältäviä sivustoja.

Vanhempien tehtävänä on valvoa lasten ja nuoren internetin käyttöä ja laatia yhteiset pelisäännöt käytölle.

Myös nettimaailmassa on kiusaamista

Tietotekniikan käytön yleistyessä sosiaalisen kanssakäymisen nurjat puolet ovat siirtyneet nettiin. Kiusaamisen eri muodot elävät myös verkossa.

Mitä tarkoittaa jos joku trollaa tai follaa somessa? Toisinaan vanhemmista saattaa tuntua, että nuorten maailmaa on mahdotonta ymmärtää kun yhteinen kielikin on hukassa.

Nettiyhteisöissä nimitellään ja levitetään perättömiä huhuja toisista, kännykällä toisista salaa otetut kuvat saattavat päätyä nettisivuille. Toisten salasanojen urkkiminen tai käyttöön saaminen houkuttaa esiintymään yhteisöissä toisena henkilönä tai kaappaamaan nettipelihahmoja itselle. Nuori ei välttämättä koe tekoaan niin vääräksi netissä kuin reaalimaailmassa.

Väärällä nimellä ja identiteetillä voi esiintyä myös uusi nettituttavuus. Aikuiset, joilla on arveluttavia tarkoitusperiä, voivat hyvin piiloutua netin tuntemattomuuden savuverhoon. Nuoren harhaan johtaminen ja seksuaalinen vihjailu tai ahdistelu netissä väärän henkilöllisyyden takana on mahdollista ja helppoa. Kouluterveystutkimuksen 2011 mukaan tytöt joutuvat netissä huomattavasti poikia useammin kaikenlaisen häirinnän, kuten nimittelyn ja seksiehdotusten kohteeksi.

Vanhemman on tärkeää ohjata nuorta suojaamaan henkilöllisyytensä internetissä ja keskustella myös siitä, millaisia kuvia hän itsestään laittaa nettiin. Kuvat voi tallentaa itselleen kuka tahansa, eikä niitä voi poistaa muilta kuin itse laatimiltaan sivuilta. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvataitoja myös verkossa liikkuessaan.

Kirjoittajat: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto