Siirry sisältöön

Raskauden aikaisia tunnetiloja

26.07.2022 klo 09:03 - Kirjoittanut Vanhemmuuden asiantuntija , Väestöliitto
Lasta odottava saattaa yllättyä siitä, miten voimakkaita ja ailahtelevia tunnetiloja raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset saavat aikaan. Ensimmäinen tunnemyrsky on kenties koettu jo silloin, kun on saatu tietää raskauden alkaneen.

Pitkäänkin toiveissa ollut raskaus saattaa aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Tunteet laidasta laitaan – katumus, pelko, epävarmuus, huoli sikiön hyvinvoinnista, iloinen odotuksen riemu ja onni – saattavat tulla odottajalle tutuksi yhden ainoan päivän aikana. Raskauden edetessä mielialojen ja tunnetilojen vaihtelut eivät välttämättä edes vähene.

On tavallista, että raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, synnytyksen lähestyessä, odottajalle tulee voimakas halu kääntää aikaa taaksepäin ja peruuttaa koko juttu. Valtaosa odottajista jännittää tulossa olevaa synnytystä ja joidenkin odottajien jännitys muuttuu jopa synnytyspeloksi. Synnytykseen liittyvät pelot tulisi ehdottomasti ottaa esiin neuvolakäynnillä. Mikäli synnytyspelko tulee niin voimakkaaksi, että odottaja ei hallitse pelkoaan, saadaan siihen apua harjaantuneelta hoitohenkilökunnalta. Mielialojen vaihteluiden myllerryksessä on hyvä välillä muistuttaa itselleen, että kaikki tunteet ovat sekä aitoja että oikeita, ja niiden kokeminen on paitsi todellista myös tarpeellista.

Kielteiset tunteet ovat yhtä tärkeitä kuin myönteisetkin, eikä niistä pidä tuntea syyllisyyttä. Raskausajan voimakkaat tunnetilojen ja mielialojen vaihtelut ovat raskausajan hormonaalisista muutoksista johtuvia. Niiden perimmäisenä tarkoituksena on tehdä tuleva äiti riittävän herkistyneeksi vastaanottamaan vastasyntyneen sanatonta viestintää. Samaan aikaan, kun odottava äiti keskittyy raskauteensa ja sen aiheuttamiin muutoksin kehossaan ja mielessään, käy kumppani läpi omia tunteitaan. Kumppani saattaa olla hyvinkin ihmeissään lasta odottavan kumppaninsa muuttuneen hormonitoiminnan aikaansaamista seurauksista, kuten vaikkapa itkuherkkyydestä.

Huolimatta siitä, että kumppanin kehossa ei kukaan ole kasvamassa ja kehittymässä, voivat hänenkin tunnekokemuksensa raskauden edetessä olla hyvin voimakkaita – tuntevatpa jotkut kumppanit jopa synnytyspelkoa, vaikkei odottava äiti itse synnytystä pelkäisikään. Kumppani saattaa kokea myös ulkopuolisuuden tunnetta. Odottaja itse alkaa tuntea sikiön liikkeet raskauden puolivälin tienoilla, mutta liikkeet ovat aluksi niin hentoja, ettei niitä juuri havaitse vatsan päältä tunnustellen. Raskauden edetessä sikiön liikkeet tuntuvat päivä päivältä voimakkaammin, ja kumppani pääsee paremmin osalliseksi lapsen odotukseen, kun hänkin tuntee sikiön liikkuvan.

Raskauden aikana neuvolasta saa raskausaikaan ja lapsen syntymän jälkeiseen aikaan liittyvää materiaalia, jossa on myös kumppania kiinnostavaa tietoa. Kumppani voi neuvolakäynneillä ottaa puheeksi myös omat tuntemuksensa. Vaikka joskus vaikuttaisikin siltä, että neuvolakäynneillä keskitytään vain odottavan äidin ja sikiön hyvinvoinnin seurantaan, on käyntien tarkoituksena antaa tukea ja neuvontaa koko perheelle.

Julkaistu 30.10.2018

Päivitetty 26.7.2022

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Vertaistukea lastensuojelun vanhemmille ti 10.12. klo 20-21

Tule juttelemaan tilanteestasi yhdessä muiden vanhempien ja Kasper ry:n lastensuojelun asiantuntijan kanssa. Chat on suunnattu vanhemmille ja muille...

Perhevapaiden jakaminen ja raha

Vuonna 2022 toteutunut perhevapaauudistus mahdollisti aiempaa joustavamman vanhempainvapaiden jakamisen. Videolla käydään läpi vapaiden ja niiden...

Ruokakasvatus perheessä (selkeällä suomen kielellä ja tekstitettynä)

Marttaliiton asiantuntija Päivi Kaipainen ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukun asiantuntija Henriikka Jussila antavat vinkkejä ruokakasvatukseen...