Saako lapselle näyttää vaikeita tunteita?
Jotkut vanhemmat voivat ajatella, että hyvän vanhemman vaatimuksena on pysyä aina tyynenä ja rauhallisena. Toisaalta jos vanhempi joutuu väkisin esittämään tyyntä, voi tunnelma kotona muuttua erikoiseksi. Vanhempi voi myös vaikeiden tunteiden kohdalla ajatella, että oma hankala tunne tarttuu lapseen, sillä tiedämme vaikkapa hammaslääkäri- tai hämähäkkipelon siirtymisestä vanhemmasta lapseen. Ehkä vaikeiden tunteiden näyttämisessä pelätään myös, että lapsi voisi ajatella aiheuttaneensa vanhemman vihaisuuden tai ärtymyksen?
Vanhemman mallit selvitä vaikeista tunteista antaa tärkeän mallin lapselle miten toimia omien hankalien tunteiden kanssa. On ymmärrettävää, että lasta on halunnut suojella hankalilta tunteilta, mutta omia tunnetaitoja voi myös aina kehittää. Oikeastaan vanhemmalla onkin kolme vaihtoehtoa – hän voi yrittää kätkeä tunteensa, tunne voi olla hallitsematon tai sitten tunteesta voi puhua.
Tunteen kätkeminen. Tunteita on yllättävän vaikeaa kätkeä, sillä kehomme reagoi tunteisiin ja niiden piilottaminen vaatii energiaa, joka taas nostaa verenpainetta ja aiheuttaa stressiä. Läheiset, myös lapset, pystyvät useimmiten aistimaan, että jonkin on pielessä ja tällä tapaa stressi siirtyy myös heihin. Vanhemman on tällaisessa tilanteessa lähes mahdoton olla vastaanottavainen lapsen yrityksiin luoda kontaktia. Jos vanhempi esimerkiksi poistuu tilanteesta kun itkettää tai suututtaa, lapsi ei voi tietää mitä tapahtui tai johtuiko tilanne hänestä.
Hallitsematon tunne. Vanhemman tehtävä on olla turvallinen, myös tunteiden vallassa. Tavaroiden paiskominen, raivoisa huutaminen, pitkäkestoinen/kontrolloimaton itkeminen tai muiden syyttäminen eivät ole oikeita tapoja näyttää lapselle hankalia tunteita. Esimerkiksi hallitsematon hammaslääkäripelko näyttäytyy niin, että kertoo hammaslääkärin olevan oikeasti vaarallinen paikka sen sijaan, että kertoisi lapselle pelkäävänsä hammaslääkäriä ja mitkä asiat ovat auttaneet selviytymään tämän pelon kanssa.
Tunteista puhuminen. Kun vanhempi kertoo lapselle, että hän on esimerkiksi väsynyt ja vihainen, koska töissä on ollut hankala tilanne, lapsi saa selityksen vanhemman stressille eikä liitä sitä itseensä. Samalla vanhempi voi näyttää esimerkkiä lapselle miten hän toimii silloin kun on tällaisessa tunnetilassa – esimerkiksi lepää, pyytää halauksen tai tekee jotain mistä tulee parempi mieli. Lapsi oppii näin tunteiden tunnistamista ja ylipäätään tunnetaitoja sekä myötätuntoa. Monesti aikuiset ovat taitavia auttamaan lasta nimeämään tunteitaan ja ratkaisemaan niitä. Lapselta voikin saada hyvän vinkin mitä kannattaa tehdä kun harmittaa tai väsyttää – ehkä se on sama neuvo minkä vanhempi on antanut lapselle samanlaisessa tilanteessa. Vanhempi voi myös kertoa lapselle, että vaikka nyt on tällainen vahva tunne, hän selviää kyllä ja asiat järjestyvät.
On tärkeää että lapsi näkee vanhemman kokevan hankalia tunteita, pystyvän kontrolloimaan niitä, sanoittavan tunteitaan ja selviävän niiden kanssa. Siksi vanhemman onkin tärkeää opetella tunnetaitoja ja tunteiden nimeämistä arkisissa tilanteissa. Jos vanhempi ei tiedä miten toimia hankalia tunteita aiheuttavassa tilanteessa, siitäkin voi puhua lapsen kanssa myöhemmin ja pahoitella asiaa. Myös yhdessä lapsen kanssa voi miettiä kuinka tilanne olisi hoitunut viisaammin.
Jos sinua pohdituttaa omat vaikeat tunteet, voit saada tukea Väestöliiton pienten lasten vanhemmille suunnatuista maksuttomista palveluista.
Julkaistu 8.1.2020
Päivitetty 22.7.2022