Vanhempien ärtymyksen tunteet

1 Syyt ärtymyksen taustalla

Koska ärtymys on niin yleinen tunne, se voi olla seurausta useasta eri asiasta. Kun huomaa olevansa ärtynyt, kannattaa tunnetta pohtia hiukan tarkemmin. Tietääkö itse mistä syystä on ärtynyt? Alla on esitelty erilaisia asioita ja muita tunteita, jotka voivat aiheuttaa ärtymystä.

1.1 Tilannetekijät

Yksi yleisin vanhempien ärtymystä aiheuttava tekijä on väsymys. Erityisesti jos lapsi nukkuu huonosti tai vanhempi kärsii unettomuudesta, voi väsymys olla erittäin suurtakin. Kiire ja stressi vievät usein energiaa ja aiheuttavat huonotuulisuutta. Erityisesti pienten lasten vanhemmilla voi olla kiirettä ja stressiä töissä tai opiskeluihin liittyen ja samaan aikaan paljon tekemistä kotona lapsiin liittyen. Tutkimuksissa on huomattu, että sosiaalisen median suuri selailu tai muu turhaksi koettu puuhailu aiheuttaa enemmän ikäviä tunteita kuin hyvää ja energistä oloa. Sosiaalisessa mediassa monet jakavat elämästään parhaita puolia, jolloin somen selailu voi aiheuttaa kateutta.

Myös fyysiset ja psyykkiset sairaudet, kuten masennus tai ahdistus voivat olla ärtymyksen taustalla. Synnytyksen jälkeinen masennus voi vaivata vanhempaa (niin naisia kuin miehiäkin) ja toisinaan vanhemmat kärsivät dystymiasta eli pitkäaikaisesta masentuneisuudesta. Myös krooninen kipu tai pitkään jatkunut fyysinen vaiva kuten päänsärky tai hartiajumi voivat vaikuttaa tunteisiin tai mielialaan. Artikkelin lopussa on linkkejä masennukseen liittyen.

Toisinaan ärtymys johtuu siitä, että kokee ulkopuolista tai itseasetettua painetta olla tietynlainen vanhempi. Johtuuko ärtymys siitä, että kokee arvostelua omaa vanhemmuutta kohtaan? Miten sukulaiset, ystävät, työnantaja, neuvola, koulu ym. suhtautuvat vanhempien tekemiin valintoihin? Joskus vanhemmasta voi tuntua, että on vääränlainen vanhempi ja yrittää epätoivoisesti sopia johonkin tiettyyn muottiin.

1.2 Muut tunteet ärtymyksen taustalla

On tyypillistä, että ärtymyksen tunteeseen liittyy joitain muitakin tunteita. Toisinaan näitä toisia tunteita on vaikea havaita tai ne voivat tuntua myös sellaisilta, ettei niitä olisi sallittua tuntea. Kaikki tunteet ovat kuitenkin sallittuja ja hyvin inhimillisiä, myös ja erityisesti vanhemmilla. Itseltään voi kysellä, onko jotain mitä ei voi hyväksyä omassa vanhemmuudessaan tai omissa tunteissaan. Nämä itseltä kielletyt tai tukahdutetut tunteet voivat aiheuttaa ärtymystä. Jos ärtymykseen liittyy muitakin tunteita, voi pohtia mistä nämä tunteet tulevat ja mihin ne liittyvät. Tunteiden syitä ja seurauksia kannattaa pohtia ihan kunnolla, sillä on tyypillistä, että se mikä tulee päällimmäisenä mieleen, ei välttämättä ole se todellinen ärtymystä aiheuttava asia. Alla on listattu tyypillisiä ärtymykseen liittyviä tunteita, mutta niitä voi olla muitakin.

Hallinnan tunne & kontrollointi: Monissa tutkimuksissa on todettu, että hallinnan tunne on erittäin tärkeä ihmisen hyvinvoinnille. Lasten myötä hallinnan tunne todennäköisesti vähenee ja elämään tulee enemmän ennakoimattomia asioita. Lapsi ei esimerkiksi välttämättä nuku juuri silloin, kun se olisi vanhemmalle sopivinta. Lapsen sairastelut tai uhmakohtauksetkaan eivät tule silloin kun vanhemmat niitä parhaiten jaksaisivat. Vanhempien on kuitenkin opittava elämään ja reagoimaan näihin tilanteisiin. Jotkut ovat tottuneet siihen, että voivat kontrolloida asioita hyvinkin paljon ennen lapsia. Toisinaan vanhempien täytyy opetella luopumaan ja joustamaan. Joidenkin vanhempien on hankala kertoa omista toiveistaan ja tarpeistaan ja he saattavat päätyä tilanteisiin, joissa he eivät ole tyytyväisiä. Vanhemman täytyykin siis opetella yhtäältä irti päästämistä ja rentoutta, mutta toisaalta jämäkkyyttä ja omistakin tarpeista huolehtimista. On tärkeää, että perheen jokainen jäsen kokee tulevansa kuulluksi ja voi jollain tavoin vaikuttaa perheen asioihin. On tärkeää pitää puoliaan rakentavasti.

Kateus: Kateuden tunne herää usein silloin, kun huomaa jonkun toisen ihmisen olevan hyvä jossain sellaisessa asiassa missä itse toivoisi olevansa hyvä. Kateutta voi aiheuttaa myös esimerkiksi toisen ihmisen koti tai ulkonäkö. Kateellinen voi olla lähes mistä vain asiasta. Vanhempi voi olla kateellinen vaikkapa siitä, että toisen lapset nukkuvat yöt heräämättä. Puolisoiden välillä voi tulla kateutta siitä, jos toinen on kotona ja toinen töissä tai opiskelemassa. Jos huomaa olevansa kateellinen jostain, voi yrittää pohtia miten itse voisi saada enemmän sitä mistä on kateellinen.

Epäoikeudenmukaisuus: Epäoikeudenmukaisuuden tunne herää usein silloin, kun kokee, että asiat eivät ole reilusti. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta voi kohdistua puolisoon tai vaikka toiseen vanhempaan tai niihin ystäviin, joilla ei ole lapsia. Vanhemman kannattaa pohtia mitkä asiat eivät ole reilusti. Voiko niitä asioita muuttaa? Epäoikeudenmukaisuuden kokemus tarkoittaa usein sitä, että kokee, että joku kohtelee väärin, uhkaa tai loukkaa. Jos joku on toiminut epäoikeudenmukaisesti, voi miettiä oliko teko tahallinen vai vahinko. Suuttumuksen takana on usein jokin tarve tai pelko.

Pettymys: Pettymyksen tunne kertoo usein siitä, ettei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Itsellä on ehkä ollut jokin mielikuva esimerkiksi itsestä vanhempana tai elämästä lasten kanssa, eikä todellisuus välttämättä vastaakaan näitä mielikuvia. Pettymyskin on sallittu tunne. Jos huomaa olevansa pettynyt, voi pohtia onko asioihin mahdollista saada muutosta ja mitkä asiat ovat kuitenkin hyvin pettymyksestä huolimatta.

Tylsyys & turhautuminen: Tylsyyden tunne kertoo siitä, että arjen asiat eivät tuota mielihyvää ja monet vanhemmat kokevatkin lapsiperhearjen ajoittain tylsänä. Lapset pitävät ja tarvitsevat rutiineja ja toistoja, mikä voi toisinaan tuntua vanhemmista tylsältä tai uuvuttavalta. Vaikka todennäköisesti vanhempi joutuukin joustamaan arkeen ja rutiineihin liittyvissä asioissa enemmän kuin lapsi, voi vanhempi myös yrittää miettiä millä tavoin arkeen saisi lisää mielekkyyttä. Turhautuneisuus taas tulee helposti siitä, että vanhempi joutuu opettamaan ja keskustelemaan lapsen kanssa samoista asioista yhä uudestaan. Lapset oppivat uusia asioita erityisesti toiston kautta. Kaikkien vanhempien ei tarvitse tehdä asioita samoin, vaan voi yrittää löytää itselle sopivat ja mieluisat tavat toimia. On myös tärkeää, että vanhempi voi välillä tehdä itselleen mieluisia asioita, joko lasten kanssa tai yksinään. Kaikkia perheen yhteisiä asioita ei tarvitse tehdä pelkästään lasten tarpeista käsin. Myös vanhempi ja hänen tarpeensa on tärkeitä.

Yksinäisyys & ulkopuolisuus: Yksinäisyyden kokemus vanhempana voi tulla sekä silloin kun on yksin, mutta myös silloin kun on muiden seurassa. Yksinäisyyttä voi kokea suhteessa puolisoon tai ystäviin tai silloin kun ei ole puolisoa tai ystäviä. Toisinaan vanhemmalla voi olla kokemus ulkopuolisuudesta, esimerkiksi jos harrastuksessa tai perhekahvilassa muut tuntevat toisensa eikä itse pääse keskusteluihin mukaan. Vertaistuki muilta vanhemmilta on useimmille tärkein apu, joten vanhemman kannattaa pohtia mistä ystäviä voi saada tai miten lähentyä uudella tavalla nykyisiin ystäviin? Aiheesta voi vaikka keskustella Väestöliiton Perhepulma-päivystyschatissa.

Riittämättömyys & syyllisyys: Monet vanhemmat kokevat riittämättömyyttä ja syyllisyyttä omasta vanhemmuudestaan. Tuntuuko vanhemmasta, ettei hän ole tehnyt tarpeeksi tai on tehnyt jotain väärin? Ainainen pinnistely ja mahdollinen omista tarpeista luopuminen voi aiheuttaa ärtymystä. Luen vanhempien riittämättömyyden tunteista lisää toisesta artikkelista.

Häpeä: Vanhempi voi kokea häpeää joko omasta toiminnastaan, valinnoistaan, perheestään, itsestään, puolisostaan tai lapsestaan. Häpeä on usein erittäin voimakas ja ikävältä tuntuva tunne. On mahdollista, että vanhempi vaikka kokee epäonnistuneensa vanhempana täysin. Kuitenkin vanhemmuus on valtava kokonaisuus ja jokainen on hyvä vähintäänkin jossain vanhemmuuden osa-alueessa, usein monessakin. Vaikka häpeää aiheuttavista asioista ei ole helppo puhua, usein juuri puhuminen auttaa niiden kohtaamisessa. Monilla vanhemmilla on samantyyppisiä kokemuksia ja myötätunto muilta auttaa häpeästä pääsemisessä.

Epätoivo, pelko, avuttomuus, ahdistus: Joskus vanhemmuus aiheuttaa voimakkaita epätoivon, avuttomuuden, pelon tai ahdistuksen tunteita. Nämä voivat liittyä esimerkiksi pärjäämisen lapsen kanssa, perheen taloudelliseen tilanteeseen tai perheenjäsenen sairauteen. Näistä tunteista on erittäin tärkeä keskustella jonkun läheisen tai asiantuntijan kanssa, esimerkiksi neuvolassa tai Väestöliiton Perhepulma-päivystyschatissa. Lapsiperheille on olemassa paljon erilaista tukea.

Katkeruus & kostonhalu: Jos jokin ikävä tai epäreilu tilanne on jatkunut pitkään tai jokin yhtäkkinen tilanne on erittäin voimakas tai tärkeä, se voi herättää vanhemmassa katkeruuden tunteita ja kostonhalua. Nämäkin tunteet voivat kohdistua eri henkilöihin. Entinen puoliso tai epäoikeudenmukaisesti käyttäytyvät isovanhemmat ovat yksi tyypillinen taho, jota kohtaan voi tuntea näitä tunteita. Voiko näistä asioista puhua tunteita herättävän tahon kanssa? Jos keskustelu ei ole mahdollinen, kannattaa tunteista puhua jonkun muun kanssa, sillä nämä tunteet vievät paljon energiaa ja hyviin asioihin voi olla vaikea keskittyä.

1.3 Johtuuko ärtymys yhdestä vai useammasta asiasta?

Usein lapsiperheissä, jotka elävät ”ruuhkavuosia” resursseja on liian vähän tarpeeseen verrattuna. Vauva syntyessään lisää kotitöiden määrää, mutta tekijöitä ei tule samalla lisää (lapsen kasvaessa kotityöt vähenevät ja lapsi itse voi osallistua tekemiseen). Pienten lasten myötä monet haluavat asua isommassa asunnossa kuin aiemmin, jolloin rahaa menee enemmän. Erityisesti silloin, kun vanhempi on kotona lapsen kanssa, rahaa tulee vähemmän kuin aiemmin. Lapsen myötä myös vanhemman oma aika vähenee. Jos lapsi ei nuku öisin, voi vanhempi olla erittäin väsynyt ja hänen kuitenkin täytyisi jaksaa hoitaa hommia sekä kotona että töissä tai opiskella. Jatkuvien vaatimusten määrä aiheuttaa helposti ärsyyntymistä ja kokemuksen siitä, ettei ole mitään pakopaikkaa missä hengähtää ja tehdä asioita omista lähtökohdista.

Monet aikuiset ovat ennen lasten saamista pystyneet suunnittelemaan ja hallitsemaan elämäänsä monilta osin melko tarkastikin. Lasten myötä aikuisen hallinnanmahdollisuudet vähenevät. Lapset eivät välttämättä nuku silloin, kun aikuiset toivoisivat tai käyttäydy muutenkaan aikuisten toiveiden mukaisesti. Vaikka aikuisetkin sairastuvat yllättäen esimerkiksi flunssaan, nämä yllätykset usein lisääntyvät huomattavasti lasten ollessa pieniä. Vanhemmat ovatkin usein tilanteessa, jota he eivät ole suunnitelleet, mutta joutuvat kuitenkin jotenkin ratkaisemaan. Tällainen suunnittelun vaikeus ja pienten sekä isompien yllätysten virta voi olla vanhemmille stressaavaa ja aiheuttaa ärtymystä.

Joskus ärtymystä voi aiheuttaa myös jokin yksittäinen asia. Oli kyseessä yksi tai useampi asia, kannattaa pyrkiä muuttamaan asioita niin, että ärtymys vähenee.

2 Ärtymyksen näyttäminen

Ärtymys voi siis johtua monesta eri asiasta, ja se voi myös kohdistua useampaan eri tahoon. Se kenelle ja miten huonotuulisuus näytetään, vaihtelee tilanteesta toiseen. Oli syynä mikä tahansa, voidaan ärtymystä purkaa niin itseen, puolisoon, lapsiin, töissä, opinnoissa, sukulaisille tai kavereille. On siis mahdollista, että esimerkiksi pettymykset työelämässä puretaan puolisoon tai epäoikeudenmukaisuuden kokemukset puolisoon liittyen puretaan lapsiin. Ärtymys itseen voi ilmetä itsesyytöksinä tai jopa itsensä vahingoittamisena. Tyypillisiä tapoja reagoida ärtymykseen tai vihaan on taistele eli hyökkää, pakene ja jähmety.

Joskus ärtymystä puretaan epäoikeudenmukaisesti henkilöihin, jotka eivät ole sitä ansainneet. Ärtymys kohdistuukin helpommin ihmisiin, kuin abstrakteihin asioihin. Riidat voivat kohdistua konkreettisiin asioihin eikä todellisiin monimutkaisempiin asioihin. Vanhemman epäonnistuminen töissä tai tyytymättömyys puolisoon, voi näkyä huutamisena tai muuta huonona käyttäytymisenä esimerkiksi lapsille. Riitelyssäkin on taitoja, joita voi opetella. Yksi muistisääntö SuTuHaKa, joka tarkoittaa 1) mikä suututtaa, 2) miltä se tuntuu, 3) mitä haluat ja 4) miksi se kannattaa. Jos riitely puolison kanssa menee usein samaa rataa, voi ilmaisesta Tunnekeskeisestä parisuhdekurssista olla apua, linkki löytyy artikkelin lopusta.

3 Miten vähentää ärtyneisyyttä?

Jos ärtymyksen syy ei ole selvillä, sitä kannattaa pohtia itsekseen ja keskustella muiden kanssa. Kun syy on selvillä, on ärtymystä helpompi lievittää. Vaikkei ärtymyksen syy täysin selviäisikään, voi kuitenkin kokeilla esimerkiksi perinteisiä stressinlievityskeinoja.

Väsymyksen, kiireen ja stressin vähentäminen. Uneen ja nukkumisjärjestelyihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä väsymys on yksi suurimmista ärtymyksen taustalla olevista syistä. Kannattaa pohtia mitä keinoja unen parantamiseen on jo käytetty, mitä voisi vielä kokeilla. Jos huomaa, että elämää painaa kiire, kannattaa miettiä mikä kaikki siihen vaikuttaa. Miten omassa elämässä voisi vähentää kiirettä ja sen tuntua? Voisiko jostain luopua, että aikaa muuhun jäisi enemmän? Koska liiallinen kännykän tai sosiaalisen median käyttö lisää esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, kannattaa näiden käyttöä tarkkailla ja tarvittaessa rajoittaa.

Oman tavoitetason laskeminen. Silloin, kun ärtymys johtuu siitä, että vanhempi on itse asettanut itselleen liian korkeat tavoitteet, voi yrittää olla itselleen armollinen ja suhtautua elämään rennommin. Mitkä asiat voisi tehdä huolimattomammin? Mitkä voi jättää tekemättä kokonaan? Itsemyötätunto ja omien arvojen pohtiminen voi auttaa. Perhe-elämän ei tarvitse olla tietynlaista. Jos huomaa, että jokin asia toistuvasti ärsyttää, sitä voi pyrkiä muuttamaan.

Vanhemmuuden ja elämän muiden osa-alueiden tasapainottaminen. Ärtymys voi johtua myös siitä, että elämän eri osa-alueiden yhteensovittaminen on hankalaa. Jos jokin elämän osa-alue on yli- tai alikorostunut, kannattaa aktiivisesti pyrkiä tasapainottamaan tilannetta. Mitkä asiat auttaisivat jaksamaan sekä töissä että kotona? Asioita voi pyrkiä järjestelmään itselleen sopiviksi. Myös työelämän olisi hyvä joustaa erilaisten tilanteiden mukaan. Työpaikalla voi tuoda esiin perheystävällisyyteen liittyviä teemoja tai keskustella omasta tilanteesta esihenkilön, luottamusmiehen tai työterveyden kanssa.

Omien tarpeiden jämäkkä puolustaminen ja liiallisen kontrolloinnin vähentämien. Riippuen siitä onko ärtyneisyys enemminkin omien tarpeiden huomiotta jättämistä vai liiallista kontrollointia, kannattaa harjoitella jämäkkyyttä ja omien tarpeidensa puolustamista tai rennompaa asennetta ja kontrolloinnista irti päästämistä. Eli käännä suuttumus sisukkuudeksi, sinnikkyydeksi ja joustavuudeksi tarpeen mukaan. Voit pohtia itsetuntoa ja itsetuntemustasi esimerkiksi Nyyti ry:n ilmaisen nettikurssin avulla, johon löytyy linkki artikkelin lopusta.

Opettele tunnistamaan ärtymystä aiheuttavat tilanteet ja pyri ennakoimaan niitä. Myös aikuisten on mahdollista opetella tunnetaitoja eli tunteiden tunnistamista ja niihin rakentavasti suhtautumista. Ärtymyksen kohdalla voi yrittää huomioida niitä tilanteita, joissa ärtymys erityisesti ilmenee ja miettiä miten näitä tilanteita voisi vähentää ja toisaalta, miten niihin voisi reagoida ilman, että loukkaa muita tai pahentaa konfliktia. Monet hyötyvät itsemyötätunnosta eli omien tunteiden hyväksymisestä ja armollisuudesta itseä kohtaan. Itsemyötätuntoinen ei pyri välttelemään ikäviä tunteita, vaan hyväksyy ne ja onnistuu rauhoittamaan itsensä vaikeista tunteista huolimatta.

Monet perinteisen rentoutumiskeinot auttavat myös ärtyneisyyden tunteen vähentämiseen. Kannattaa yrittää löytää itselle sopivat tavat rentoutua. Tyypillisiä tapoja rentoutua ovat musiikin kuuntelu, luonnossa oleminen, sopiva liikunta, ihmisten tapaaminen, lukeminen ja meditointi. Huumori on hyvä vastalääke ärtymykseen. Vanhempi voi miettiä miten lisätä hauskuutta ja hassuttelua kotona perheen kesken. Tutkimuksissa on todettu myös kiitollisuusharjoitusten lisäävän hyvinvointia eli vaikeistakin tilanteista huolimatta kannattaa huomio kiinnittää myös hyviin asioihin.

Lähteet ja lisälukeminen:

Cacciatore, Raisa & Korteniemi-Poikela, Erja. 2019. Sisu, tahto, itsetunto. Portaat itkupotkuraivareista aggression hallintaan. Minerva Kustannus Oy.

Carlsson, Maria. 2016. Ruuhkavuosien ratkomisopas. Luovia ratkaisuja ruuhkavuosien johtamiseen. Tietosanoma.

Grandell, Ronnie, 2015.  Itsemyötätunto. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Janhunen, Kristiina ja Oulasmaa, Minna (toim.), 2008:  Äidin kielletyt tunteet. Väestöliitto.

Jämsä, Juha & Kalliomaa, Susa (toim.). 2010: Isyyden kielletyt tunteet. Väestöliitto.

Nummenmaa, Lauri, 2019: Tunnekartasto. Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä. Tammi.

Terveyskirjasto, 2018: Pitkäaikainen masentuneisuus eli Dystymia. (haettu 17.6.2020)

Terveyskirjasto, 2018: Stressi. (haettu 17.6.2020)