Siirry sisältöön

Voiko kosmetiikasta olla haittaa terveydelle tai ympäristölle?

27.12.2024 klo 11:05 - Tuottanut Väestöliitto
Kosmetiikkateollisuus ei ole ympäristön tai terveyden kannalta ongelmatonta. Se mitä myydään kauneudenhoitona, voi olla terveydelle ja ympäristölle haitallista.

Kosmetiikan kulutus on monille (ellei lähes kaikille) päivittäistä. Ihovoiteita ja -kuorintaa, meikkejä, hajusteita, pesuaineita, kynsi- tai hiuslakkaa. Erilaisia tuotteita on valtavasti. Osa tuotteista jätetään iholle, toiset huuhdellaan pois. Haitallisia kemikaaleja voi olla kaikissa. Suomessa myynnissä olevia tuotteita valvotaan, kun ne ovat markkinoilla. Valvontaa tehdään pistokokein ja haittailmoitusten perusteella. Myyntiä ohjaa EU:n kosmetiikka-asetus, mutta se ei takaa sitä, että kosmetiikan maahantuojat ja myyjät noudattavat asetusta aina. Myyntiin voi päätyä tuotteita, jotka eivät ole asetusten mukaisia.

Kauneusihanteet kytkeytyvät voimakkaasti yhteiskuntaan ja sosiaaliseen ympäristöön, mukaan lukien sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi TikTokissa voi herkästi vaikuttua kuluttamaan tuotteita, joita ei kannattaisi tietyssä iässä tai ehkä yleisestikään kuluttaa. Mainonta voi saada ihmisen herkästi tuntemaan, että jokin tuote on saatava tai se on jopa kauneuden ehto. Sosiaalisen median filtterit vääristävät herkästi toiveita siitä, miltä pitäisi näyttää.

Lapsena ja nuorena kehitystä kannattaa suojata ylimääräiseltä kemikaalien kuormitukselta. Kehittyvä keho on herkempi ympäristöstä johtuvalle kuormitukselle. Maailmassa, jossa terveenä kehona pidetään ruskettunutta ja kuvakäsiteltyä kehoa, voi olla vaikeaa edes tunnistaa, mikä on tervettä ja hyvää, kehoa ja mieltä ravitsevaa. Rusketus tai päivetys on erinomainen esimerkki siitä, miten kauniina pidetty asia voi olla oikeasti terveydelle haitallista. Nuorena ulkonäköpaineet saattavat kuitenkin olla erityisen voimakkaita, minkä vuoksi houkutus erilaisen kosmetiikan kulutukseen on kova. Sen sijaan, että yrittäisi lopettaa kosmetiikan käytön kokonaan, voikin olla hyvä pohtia, miten käyttöä voisi vähentää ja toisaalta valita tuotteet viisaammin.

Mitä tuotteita pitäisi valita? 

Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mitä tuotteita kannattaa käyttää. Voit kuitenkin pohtia, mitkä asiat ulkonäön suhteen ovat sinulle niin tärkeitä, ettet halua niistä luopua. Usein jäljelle jää myös asioita, jotka eivät ole sinulle niin tärkeitä. Voisiko niiden käyttöä vähentää tai olla käyttämättä niitä? Voiko joitain tuotteita käyttää ainoastaan silloin tällöin? Toiseksi voit pohtia tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi halvalla tuotettuun kosmetiikkaan, kynsilakan käyttöön, rakennekynsiin, kestoripsiin ja ripsien kestotaivutukseen, hiusten värjäykseen, permanenttiin, hajuvesiin sekä hajusteisiin yleisesti erilaisissa kosmetiikkatuotteissa mukaan lukien pesuaineet. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kannattaa lähtökohtaisesti valita hajusteettomia tuotteita. 

Voit myös pohtia esimerkiksi sitä, onko tuote biohajoava ja tehdä valintoja sen mukaisesti. Osa suosii luonnonkosmetiikkaa, sillä se koostuu luonnosta saatavista raaka-aineista. Sen valmistuksessa ei myöskään käytetä aineita, jotka ovat luonnolle haitaksi tai peräisin uusiutumattomista luonnonvaroista. Täten se ei sisällä esimerkiksi muovia tai raakaöljyä eivätkä sen ainesosat ole keinotekoisesti valmistettuja. Luonnonkosmetiikan tunnistaa ja erottaa muista luonnollisina markkinoiduista tuotteita sertifikaattien perusteella. 

Apteekista voit löytää erilaisille ihotyypeille ihotautilääkäreiden suosittelemaa kosmetiikkaa. Lisäksi apteekeissa myydään myös ympäristöystävällisempää luonnonkosmetiikkaa. Apteekissa myynnissä olevien tuotteiden valvonta on lähtökohtaisesti tiukempaa kuin päivittäistavarakaupoissa. Lisäksi apteekeissa työskentelee kosmetologeja, joilta voi kysyä neuvoja tuotteiden valinnassa.

On tärkeää tietää, että tavallisessa kosmetiikassa käytetään usein muovia, jota päätyy yhä enenevässä määrin ihmisen toiminnan seurauksena vesistöihin ja luontoon sekä ihmisen elimistöön. Muovin vaikutusta ihmisen terveyteen ei vielä riittävän hyvin tunnetta, mutta se on syytä ottaa vakavissaan. 

Sertifioidusta luonnonkosmetiikasta voi puolestaan löytyä herkästi allergisoivia aineita kuten teepuuöljy. Lisäksi esimerkiksi teepuu- ja laventeliöljyllä on epäilty olevan haittavaikutuksia hormonitoimintaan etenkin lapsilla/nuorilla eikä lasten/nuorten tulisi käyttää niitä lainkaan. Luonnonkosmetiikassa (myös meikeissä) käytetään muitakin eteerisiä öljyjä, mutta niiden käytöstä puuttuu usein tieteellinen näyttö. Osa lienee turvallisia käyttää, mutta on hyvä olla tietoinen siitä ettei riskejä aina tunneta. Onkin yleisesti ottaen hyvä välttää eteeristen öljyjen käyttöä nuorena/lapsena eikä niitä koskaan tulisi käyttää laimentamattomana. Erilaisiin tuotteisiin ja ainesosiin kannattaakin tutustua ennen käyttöä ja ennen kaikkea karsia se, mikä ei itselle tunnu välttämättömältä. Täältä löydät lisää yksinkertaisia vinkkejä valintoihin.

Artikkelin on tuottanut Nuorten Väestöliitto

Lähteitä

Campanale, C., Massarelli, C., Savino, I., Locaputo, V., & Uricchio, V. F. (2020). A detailed review study on potential effects of microplastics and additives of concern on human health. International journal of environmental research and public health17(4), 1212.

Duodecim-lehti. UV-säteily, ruskettuminen ja DNA-vaurio. https://www.duodecimlehti.fi/duo11555

Harvard Health Publishing. https://www.health.harvard.edu/womens-health/toxic-beauty 

Kaličanin, B., & Velimirović, D. (2016). A study of the possible harmful effects of cosmetic beauty products on human health. Biological trace element research, 170, 476-484. 

Kim, S., & Seock, Y. K. (2009). Impacts of health and environmental consciousness on young female consumers’ attitude towards and purchase of natural beauty products. International Journal of Consumer Studies, 33(6), 627-638. (viittaukset 201) 

Klaschka, U. (2015). Naturally toxic: natural substances used in personal care products. Environmental Sciences Europe, 27, 1-13. 

Rubin, C. B., & Brod, B. (2019). Natural does not mean safe—the dirt on clean beauty products. JAMA dermatology, 155(12), 1344-1345. (viittaukset 33) 

Tukes. https://tukes.fi/kosmetiikka/mika-on-kosmeettinen-valmiste- 

Tukes. https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä hyötyä luonnossa liikkumisesta on hengityssairautta sairastavalle?

Luontohengähdys-hankkeen teemailta 16.10.2024. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Antti Saarinen kertoo liikkumisesta hengityssairauden hoitona ja...

Luontoympäristön merkitys hengityssairauden omahoidon ja hyvinvoinnin tukena

Luontohengähdys-hankkeen teemailta 22.10.2024. Kokemustoimija Heli Salo kertoo omasta luontosuhteestaan vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavan sekä...

Luontohengähdys

Luontohengähdys-hanke tarjoaa luontotoimintaa yli 50-vuotiaille hengityssairautta sairastaville Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueilla.