Jos erosta kuitenkin tulee totta

Vuosittain Suomessa eroon päättyy 13000–14000 avioliittoa, ts. arviolta lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Eronneisuusluku on ollut Euroopan Unionin korkeimpien joukossa 2000-luvulla.

Erotilanne voi tulla täytenä yllätyksenä tai olla yhteisen harkinnan lopputulos. Eroajatukset tulevat harvoin yhtä aikaa molemmille kumppaneille. Tavallista on, että toinen kumppaneista havainnoi parisuhteessa olevia ongelmia ja saattaa tuoda niitä esiin useaankin otteeseen, mutta ei ehkä riittävän suoraan tai viestejä ei osaa ottaa riittävän todesta.

Parisuhteen päättyminen on aina vakava elämänkriisi, joskus jopa ensimmäinen iso muutosvaihe, jonka elämässään kohtaa. Vaikka maailma tuntuu romahtavan, niin on hyvä muistaa, että asioilla on tapana järjestyä.

Kriisi

Ero on vakava elämänkriisi. Se on puolison kuoleman jälkeen elämän merkittävimpiä muutostapahtumia ja suurimpia stressitekijöitä. Ero on kriisi jätetylle, mutta myös eropäätöksen tekijälle.

Ihmisen mieli toimii kriisin kohdatessa vaiheittain. Ensin tulee sokkivaihe, joka yleensä kestää parista tunnista muutamaan päivään. Reaktiovaiheessa usein tunteet voivat olla pinnassa, tilanne voi ahdistaa ja herättää toivottomuudenkin tunteita, ikään kuin kaikki olisi menetetty eikä elämällä ole enää väliä. Reaktiovaihe kestää yleensä joitakin kuukausia, minkä jälkeen olo alkaa helpottamaan – jos tapahtuneen hyväksyy. Reaktiovaihetta seuraa erokokemuksen työstäminen, jonka aikana käsitellään eroamisen herättämät tunteet ja otetaan kokemuksesta opiksi.

Erosta voi ajatella selvinneensä silloin, kun eroon liittyvät ajatukset eivät enää pyöri jatkuvasti mielessä, erosta on voinut löytyä jo hyviäkin puolia ja eron jälkeinen elämä on löytänyt oman uomansa. Erosta toipumisen tunnistaa uudelleen suuntautumisena, elämään on löytynyt uusia asioita ja kiinnostuksen kohteita, ja joskus myös uusi kumppani.

Nämä vaiheet ovat ihmismielen täysin normaaleja reaktioita epänormaalissa tilanteessa. Tärkeä on tietää, että paha olo ja ahdistus eivät ole pysyviä olotiloja, vaan ne kestävät aikansa. Eroon liittyvien tunteiden käsittelyyn on hyvä antaa itselleen riittävästi aikaa. On todettu, että ensimmäinen vuosi eron jälkeen on vaikein. Rankaksi sen tekee mm. se, että kohtaa ensimmäiset juhlapyhät, syntymäpäivät ja muut muistoja herättävät tilanteet yksin. Erosta toipuminen vaihtelee yksilöllisesti, yleensä 1-3 vuoden kuluttua ero on käsitelty ja hyväksytty osaksi elämänhistoriaa.

Älä tee erokriisin alkuvaiheessa mitään isoja päätöksiä, koska silloin on vaikea ajatella järkevästi.

Kriisin vaiheita ei voi nopeuttaa, niiden järjestys voi vaihdella, samoin tunteiden voimakkuus. Mutta jos huolehdit hyvinvoinnistasi, pysyt pinnalla ja kellut pahimman yli mahdollisimman turvallisesti. Anna itsellesi aikaa toipua – hae keskusteluapua vertaistuesta tai ammattilaiselta. Puhuminen auttaa varmasti. Huolehdi, että saat unta. Ilman sitä ei psyykkinen eheytymisesi edisty eikä käytännön asioiden hoitamiseen ole voimia. Jos sinulla on ollut mieluinen harrastus, jatka sitä, niin saat muuta ajateltavaa edes toviksi. Tarvetta sairaslomaan saattaa olla eron alkuvaiheessa, mutta joskus työ voi myös olla sinulle kantava rakenne elämässäsi. Erokriisin aikana on hyvä säilyttää elämässä ehjiä rutiineja, ne auttavat eteenpäin.

Kriisin vaiheet:

1. Ennakointivaihe: ”Aavistin, että jotain pahaa tulee tapahtumaan.”
2. Sokkivaihe: ”Olin kuin painajaisessa. En voinut uskoa, että se on totta. Tunteeni sahasivat toivon ja epätoivon välillä.”
3. Reaktiovaihe: ”En voinut hallita tunteitani ja tekojani.”
4. Työstämis- ja käsittelyvaihe: ”Elämäni muuttui. Itkin paljon. Olin vihainen, että näin kävi.”
5. Uudelleensuuntautumisen vaihe: ”En koskaan tätä unohda, mutta asia ei haittaa enää elämääni. Löysin uuden suhteen ja tuntuu, että se on varmalla pohjalla.”

Mikä erokriisissä on normaalia?

• Voimakkaat ja nopeat vaihtelut tunteissa -> toivon ja epätoivon vuorottelu
• Tapahtuneen jatkuva ajattelu
• Itsesyytökset, syyllisyyden ja häpeän tunteet
• Lamaantuminen ja vetäytyminen tai suuri tarve puhumiseen
• Suru ja kontrolloimaton itkuisuus
• Psykosomaattiset oireet (unettomuus, ruokahaluttomuus, laihtuminen, muut oireet)

Mistä tulee huolestua?

• Poikkeuksellinen eristäytyminen, jumiutuminen.
• ”Antaa mennä” -asenne
• Syvä viha ja koston hautominen
• Syventyvä masennus
• Kuoleman ajatukset ja itsemurhalla uhkailu
• Päihteiden käytön lisääntyminen
• Itsesääli
• Lapsen käyttäminen huoltoriidan välineenä

Jos tunnistat itsessäsi joitain edellä mainittuja reaktioita, ota yhteyttä eroauttajiin ja kerro tunteistasi.

Mikä auttaa?

• Puhuminen, puhuminen ja puhuminen: erosta ja tunteista
• Omien tunteiden tunnistaminen
• Itkeminen
• Vihan, aggression ja surun tunteiden purkaminen esim. kohtuulliseen liikuntaan
• Rutiinit, päivärytmi, jokin ehjä rakenne elämässä
• Jonkin käytännön asian selvittäminen vähitellen
• Hyväksyntä sille, ettei asialle voi mitään
• Anteeksiantaminen toiselle ja itselle
• Avun hakeminen ja vastaanottaminen ammattilaiselta
• Vertaistuki

—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—

Vertaistuki auttaa

Vertaisten kokemukset voivat auttaa tilanteessa eteenpäin. Miessakit ry järjestää vertaistukea usealla eri paikkakunnalla. Tarjolla on keskustelumahdollisuus miespuoleisen ammattilaisen kanssa, eroryhmiä ympäri Suomea ja mahdollisuus puhua tilanteestaan Erosta Elossa -tukihenkilön (EETU) kanssa.

Löydät näistä lisää tietoa nettisivuiltamme ja voit ottaa yhteyttä erotyöntekijöihimme esimerkiksi yhteydenottolomakkeemme avulla.