Ajatukset ja niiden tunnistaminen

Mitä ajatukset ovat?

Ajatukset ovat lauseita, joita kerromme itsellemme. Ne ovat sisäistä puhetta, joka virtaa kaiken aikaa. Meillä voi samanaikaisesti olla monia erilaisia ajatuksia. Osasta olemme tietoisia ja osasta emme. Ajatukset ovat aina kanssamme, ne ovat osa sisäistä maailmaamme. Ajatukset vaikuttavat kaikkeen toimintaamme ja mielialaamme. Ne vaikuttavat reagoimiseen ja käyttäytymiseen eri tilanteissa, siinä missä esimerkiksi temperamenttikin. Ajatukset voivat sisällöltään olla oikeastaan ihan mitä vain.

Ajatuksillamme voimme myös tehdä erilaisia asioita, kuten:

• todeta asioita
• motivoida itseämme
• suhtautua asioihin välinpitämättömästi
• lannistaa itseämme
• suunnitella etukäteen
• murehtia menneitä
• jäsentää asioita
• haaveilla

On hyvä muistaa, että vastaamme itse ajatuksistamme. Ne ovat omiamme eivätkä ne sellaisenaan näy ulospäin. Muut ihmiset eivät tiedä, mitä ajattelemme, ellemme kerro niistä. Mitä selvemmin kerromme ajatuksistamme, sitä paremmin tulemme ymmärretyksi.

Ajattelu on osa sisäistä todellisuuttamme

On hyvä oppia erottamaan mitattavissa ja havaittavissa oleva ulkoinen todellisuus siitä subjektiivisesta todellisuudesta, joka meillä on sisimmässämme. Molemmat todellisuudet ovat tosia ja tärkeitä. Ne myös vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Ulkoinen, objektiivinen todellisuus on jotakin sellaista, jota voi havaita ja mitata. Sitä on esimerkiksi fyysinen ympäristö, jossa elämme; tavarat, joita omistamme tai vaikkapa asiat, joita teemme.

Vaikka ulkoinen todellisuus vaikuttaa muuttumattomalta, näin ei aina kuitenkaan ole. Ulkoiseen todellisuuteen voi vaikuttaa ja sitä on mahdollista muuttaa. Voit esimerkiksi valita, miten vietät aikaasi tai millaisia tavaroita omistat. Näin ollen voit myös valita asioita, jotka lisäävät hyvinvointiasi. Voit esimerkiksi tehdä mukavia asioita, kuten viettää aikaa ystävien seurassa tai nauttia ulkoilusta.

Sisäinen, subjektiivinen todellisuus on mielen maailma, jonka vain itse voi havaita. Sisäistä maailmaa ovat esim. ajatuksemme, muistomme, uskomuksemme, odotuksemme ja tapamme ymmärtää asioita. Voit ottaa vastuuta sisäisestä todellisuudestasi kuuntelemalla ajatuksiasi sekä keskittymällä niihin osa-alueisiin, joita haluat muuttaa. Voit esimerkiksi pyrkiä muuttamaan haitallisia ajatusmallejasi ja haastaa uskomuksiasi. Voit myös arvioida ovatko toiveesi ja tavoitteesi omiasi, ja ilmaisevatko ne sitä, mitä juuri sinä haluat.

Tekemäsi muutokset ulkoisessa todellisuudessa vaikuttavat sisäiseen todellisuutesi. Muuttamalla osia ulkoisesta todellisuudesta vaikutat samalla myös esimerkiksi uskomuksiisi ja odotuksiisi. Samoin muuttamalla jotakin sisäisessä todellisuudessasi voit vaikuttaa siihen, miten arki sujuu ulkoisen todellisuuden puitteissa. Hyväksy kuitenkin se, ettei ulkoista ja sisäistä todellisuutta voi täydellisesti hallita tai erottaa toisistaan.

Tunnista ajatuksiasi

Erilaisia ajatuksia risteilee jatkuvasti mielessämme, monesti vieläpä yhteen kietoutuneina. Opettelemalla tunnistamaan ajatuksiasi pystyt paremmin erottamaan, milloin joku asia on tosi ja milloin kyse on omasta tulkinnastasi. Voimme joskus erehtyä pitämään itsestäänselvyytenä sellaisiakin ajatuksia, jotka eivät vastaa ulkoista todellisuutta.

Neutraalit ajatukset
Neutraalit ajatukset ovat tosiasioita: “Minulla on tänään tentti.”

Myönteiset ja kielteiset ajatukset
Myönteinen ajattelu saa meidät voimaan paremmin: “Vaikka asiat ovat tosi pahasti, ainakin yritän tehdä niille jotakin.”
Kielteinen ajattelu saa voimaan huonosti: “Ei kannata edes yrittää.”.

Rakentavat ja tuhoavat ajatukset
Rakentavat ajatukset eheyttävät, kannustavat, innostavat ja ovat sallivia:
• “Vaikka nyt mokasin, voin oppia siitä tulevaisuuden varalle.”.
Tuhoavat ajatukset lannistavat:
• “Minussa ei ole mitään hyvää.” tai “Mikään ei koskaan suju minulta.”.

Hyödylliset ja hyödyttömät ajatukset
Hyödyllinen ajattelu auttaa sinua toteuttamaan tarpeellisia asioita:
• “Minun on muistettava ottaa mukaan hedelmiä välipalaksi.”.
Hyödytön ajattelu ei muuta mitään, vaikka kuinka haluaisit:
• “Miksi Suomessa aina sataa!”

Myönteiset, rakentavat ja hyödylliset ajatukset kohentavat mielialaamme ja saavat meidät toimimaan. Näemme enemmän mahdollisuuksia ympärillämme eivätkä esteet tunnu ylivoimaisilta. Emme ole tuomittuja epäonnistumaan eikä meissä ole perustavanlaatuisesti jotakin vikaa. Olemme riittävän hyviä, rakastettavia sekä katsomme avoimin mielin tulevaan. Kielteiset, tuhoavat tai hyödyttömät ajatukset saavat usein olomme kurjaksi ja mielialan apeaksi.

Mikäli annamme liian paljon tilaa ja arvoa haitallisille ajatuksillemme, alkavat ne helposti hallita elämäämme. Usein haitalliset ajatukset estävät meitä toimimasta ja hyödyntämästä kaikkea osaamistamme ja kykyjämme. Haitalliset ajatukset lannistavat ja alkavat toimia itseään toteuttavina ennusteina. Saatamme lamaantua normaalista toiminnastamme ja lakata pyrkimästä kohti tavoitteitamme.

Kun haitallisista ajatuksista tulee haitallisia ajatusmalleja

Yksittäisistä haitallisista ajatuksista voi muodostua arjessasi toistuvia haitallisia ajatusmalleja. Haitalliset ajatusmallit estävät sinua toimimasta siten kuin haluaisit, heikentävät itsetuntoasi, lannistavat mielialaa ja lisäävät tyytymättömyyttä. Ne saattavat aktivoitua automaattisesti, jolloin et ehdi edes huomata niiden käynnistymistä ja vaikutuksia itseesi. Haitalliset ajatusmallit voivat huomaamattamme ohjata tapaa, jolla havainnoimme, toimimme ja teemme valintoja.

Haitalliset ajatusmallit voivat muotoutua salakavalasti vuosien varrella. Muiden yksittäiset kommentit tai ikävä palaute saattavat jäädä kummittelemaan mieleen ja saada suuret mittasuhteet ajatuksissamme. Lapsuuden kokemuksilla ja läheisten ihmistemme toiminnalla on myös suuri vaikutus joidenkin haitallisten ajatusmallien syntymiseen. Joskus omat epäonnistumisemme tai ylitulkintamme tilanteista synnyttävät haitallisia ajatusansoja.

Esimerkkejä yleisimmistä haitallisista ajatusmalleista

Kielteinen sisäinen puhe
• Ajattelet kielteisesti itsestäsi, asioista ja toisista ihmisistä suhteessa itseesi.
• Arvostelet, mitätöit, vähättelet. Esimerkiksi: “Kaikki opiskelukaverini ovat paljon parempia tässä kuin minä.”

Yleistäminen
• Teet kielteisiä yleistyksiä.
• Käytät sanoja: aina, kaikki, koko ajan, ei koskaan, ikinä, joka kerta, ei mikään Esimerkiksi: “Kukaan ei pidä minusta.”

Joko – tai ajattelu
• Uskot vain äärivaihtoehtoihin.
• Ajattelet mustavalkoisesti “kaikki tai ei mitään”. Esimerkiksi: hyvä – paha, tyhmä – viisas, täydellinen – täysin      epäonnistunut

Negatiivinen ennustaminen
• Ajattelet, että tulevaisuuteen voi nähdä ja se näyttää huonolta.
• Uskot perinnöllisyystekijöiden tai kasvatuksen ennustavan tulevia tapahtumia. Esimerkiksi: “Meidän perheessä kaikki ovat tällaisia; en minäkään tule koskaan onnistumaan tässä.”

Ajatusten lukeminen
• Luulet tietäväsi, mitä muut ajattelevat sinusta.
• Ajattelet toisten tietävän, mitä itse toivot, haluat tai odotat. Esimerkiksi: “Tuo varmasti ajattelee, että minä en pysty tähän.”

Pitäisi – täytyisi
• Kerrot itsellesi, että pitäisi tai täytyisi tehdä jotain tai olla jotain muuta kuin olet.
• Tästä voi seurata syyllisyyden ja saamattomuuden tunteita tai kontrolloitu, harmistunut olo. Esimerkiksi: “Minun pitäisi suoriutua kaikista opintojaksoista erinomaisesti, vaikka en millään jaksaisi.”

Liioittelu
• Liioittelet ongelmia ja niistä aiheutuvia vahinkoja.
• Vähättelet omia ratkaisutaitojasi. Esimerkiksi: “Minä en varmasti koskaan tule valmistumaan tai saamaan oman alani työtä.”

Leimaaminen
• Ihminen leimataan sen sijaan, että hänet nähtäisiin sellaisena kuin hän on.
• Voit leimata itsesi, toisen ihmisen tai asian.
• Leimoista tulee helposti itseään toteuttavia ennusteita. Esimerkiksi: “Sinä olet auttavainen.” – leima voi johtaa siihen, että huolehtii liikaa muista eikä jaksa enää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tai: “Sinä olet hankala ihminen.” – leima voi johtaa väärään kuvaan itsestä.

Positiivisten asioiden huomiotta jättäminen
• Huomioit vain negatiiviset tapahtumat.
• Suodatat positiiviset asiat pois.

Itsensä syyttäminen
• Ajattelet, että ikäviä ja kielteisiä asioita tapahtuu ja ne ovat aina kokonaan sinun syytäsi.

Itsensä tunnustuksetta jättäminen
• Uskot, että myönteisiä asioita tapahtuu vain hyvällä onnella tai jonkun muun ansiosta, ei koskaan omien ponnistustesi tuloksena.

Tunnistatko omaavasi joitain edellä mainituista ajatusmalleista? Vaikka haitalliset ajatusmallit voivat ohjata paljon toimintaamme, pystymme onneksemme vaikuttamaan niihin. Ajatusten kanssa työskentelyä käsitellään seuraavassa jaksossa.

Lisätietoa:

Ajatukset eivät ole tosiasioita – Mielenterveystalo.fi

Ajatukset itsestäsi – Oiva -ohjelma, Suomen Mielenterveysseura

Ajatusten kohtaaminen – Mielenterveystalo.fi

Anna palautetta kurssista.