Arvot, tarpeet ja tavoitteet

Millaisia tarpeita minulla on?

Vaikka jokainen meistä on yksilö, on meillä kaikille yhteisiä inhimillisiä tarpeita, joiden täyttyminen on tärkeää hyvinvointimme kannalta. Osa tarpeistamme on olennaisia ylipäänsä elossa säilymisen kannalta. Toiset tarpeet liittyvät ennen kaikkea kokemukseemme arjen ja elämän onnellisuudesta. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että tyydytetyt tarpeet tuottavat positiivista energiaa. Tyydyttymättömät tarpeet toimivat huolten ja ahdistuksen lähteinä. Huonotuulisuus ja tyytymättömyys saattavat johtua taustalla vaikuttavista tyydyttämättömistä tarpeista.

Perustarpeet esimerkiksi nälän, turvallisuuden ja suojan suhteen ovat monilla meistä länsimaalaisista hyvin täytettyjä. Arjessa tärkeät tarpeemme liittyvätkin monesti muihin asioihin, kuten ihmisiin tai ihmissuhteisiin. Jokainen meistä haluaa tulla arvostetuksi ja rakastetuksi juuri sellaisina kuin on. Koemme tyytymättömyyttä, kun emme saa vastausta näihin tarpeisiin tai koemme tulevamme väärinkohdelluiksi.

Tarvitsemme myös kokemuksen oman elämän mielekkyydestä ja siitä, että pääsemme toteuttamaan itseä opiskelun, työn, harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Kun kuuntelemme omia tarpeita, valitsemme itsenäisesti elämän tärkeät päämäärät, joihin suuntaamme toimintaamme. Mikäli arki tuntuu siltä, että asioita vain tapahtuu eikä itse pysty vaikuttamaan mihinkään, on syytä pysähtyä. Mitä pitäisi muuttua arjessa, jotta se vastaisi paremmin omia tarpeita?

Tarpeet on hyvä erottaa haluista, jotka tuottavat hetkellistä mielihyvää. Saatamme esimerkiksi haluta kovasti uutta vaatetta, peliä tai puhelinta, mutta nämä eivät ole tarpeita. Tarpeen tyydyttyminen tuottaa pidempiaikaisen tyytyväisyyden kokemuksen. Esimerkiksi saamamme julkinen kehu ja kiitos tai voivat tuottaa hyvän mielen pitkäksikin aikaa. Tällöin tarpeemme tulla arvostetuksi ja hyvin kohdelluksi muiden taholta tulee täytetyksi.

Osa asioista on tärkeämpiä kuin toiset – minulla on siis arvoja

Arvot liittyvät päämääriin ja ohjaavat kohti oman mielen mukaista hyvää elämää. Ne ilmentävät käsitystä siitä, miten asioiden mielestämme pitäisi olla. Niissä heijastuvat eletty elämä ja kokemukset aina lapsuudesta aikuisuuteen saakka. Arvot myös muuttuvat hitaasti elämänkokemuksen karttuessa. Arvot ovat päivittäisten valintojemme ja toimintamme taustalla ja kuvaavat niitä asioita, joita pidämme elämässä tärkeimpinä. Vaikeissa tilanteissa turvaudumme arvoihimme, kun rutiineista tai aiemmin opituista toimintamalleista ei ole apua. Joskus arvot voivat olla myös ristiriidassa keskenään.

Arvoja voivat olla

• Arvokkaat inhimilliset kokemukset, esimerkiksi luonto, musiikki, ystävyys, rakkaus, hetkessä eläminen
• Arvostukset, esimerkiksi tavaroiden, taitojen, terveyden, aseman arvostus
• Ihanteet, esimerkiksi rehellisyys, tasa-arvoisuus, elämän kunnioittaminen
• Klassiset arvot, esimerkiksi totuus, hyvyys, oikeudenmukaisuus

Meillä on kyky tinkiä välittömästä mielihyvästä, jotta saamme pidemmän tähtäimen palkintoja myöhemmin. Tämä vaati harkintaa, tietoisia valintoja ja itsekuriakin. Vaikka nykyhetkessä eläminen olisikin tärkeä arvo itselle, on mietittävä, miten se sijoittuu suhteessa muihin tärkeinä koettuihin arvoihin. Monesti tärkeiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii sinnikkyyttä ja joistakin asioista luopumista, mutta on lopuksi kuitenkin kaiken vaivan arvoista.

Joskus on hyvä pysähtyä tutkimaan, onko nykyinen tapa elää todellakin omien arvojen mukaista eikä esimerkiksi kasvatuksesta tai kulttuurista periytyvää. Samalla kannattaa pohtia, kuvaavatko arvokkaina pidetyt asiat todellakin omia, eivätkä jonkun toisen arvoja. Omaan elämään voi tehdä tarvittavia muutoksia, jotta sen saa vastaamaan paremmin omia arvojaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä muutokselle. On myös hyvä muistaa, että arvot ovat omiamme, henkilökohtaisia asioita. Sen takia niitä ei kannata vertailla toisten ihmisten arvoihin. Arvoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen eikä niillä voi kilpailla: yksi arvo on aivan yhtä hyvä kuin joku toinenkin arvo. Arvojen suhteen ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia.

Tavoitteet auttavat elämään arvojeni mukaisesti

Tarpeet ja arvot toimivat keskeisinä vaikuttajina siihen, millaisia asioita pidämme tavoittelemisen arvoisina elämässä. Yksi parhaista keinoista saada elämäänsä järjestystä onkin tulla tietoisemmaksi tavoitteistaan.

Omaa ajattelua ja toimintaa koskevat tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi

• elämäntapaan ja elämänfilosofiaan
• ammatillisiin tavoitteisiin
• koulutuksellisiin tavoitteisiin
• taloudellisiin tavoitteisiin
• fyysiseen aktiivisuuteen
• vapaa-aikaan
• henkisyyteen
• hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen
• luovuuteen

Ihmissuhteita koskevat tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi

• perheeseen
• ystävyyssuhteisiin
• romanttisiin suhteisiin
• ryhmiin sitoutumiseen

Tavoitteiden kanssa työskentelyä voi ja kannattaa harjoitella. Hyvä tapa edetä on jakaa tavoitteesi pienempiin osiin sekä seurata tavoitteen toteutumista. Voit laatia pienten askelten kirjallisen suunnitelman ja palkita itsesi jokaisen yrityksen ja onnistumisen jälkeen. Tavoitteiden tiedostaminen ja uusien luominen on sinua itseäsi varten. Ole kärsivällinen, rehellinen ja lempeä itsellesi, varsinkin kun asettamasi tavoitteet liittyvät ajatuksiisi ja toiminta- ja elämäntapoihisi. Olet oman elämäsi asiantuntija, mutta tukeakin saa pyytää ja vastaanottaa. Hyvä tukija voi olla sellainen, jolla on itsellään ollut samanlaisia pulmia. Erilaisista ryhmistä voit löytää enemmän voimaa luovuuteen ja muutokseen kuin yksin työskennellessäsi.

Huomaa onnistumisesi ja myönteiset muutokset. Suhtaudu elämääsi myönteisen uteliaasti, vaikkei kaikki mene aina suunnitelman mukaan. Ota takapakit oppimiskokemuksina. Muistuta itseäsi, että olet riittävän hyvä juuri nyt. Sinulla on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet.

Suunnittelun kautta tuumasta toimeen

Elämää voi suunnitella, vaikka tietää, ettei kaikki toteudu siten kuin on etukäteen ajatellut. Elämässä eteen tulevissa valintatilanteissa suunnitelmat auttavat ratkaisuissa. Suunnittelu tuo turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Se myös kannustaa etenemään asettamiesi tavoitteiden mukaisesti.

Aikataulutus ja suunnittelu ovat hyvästä. Kannattaa yrittää ratkaista yksi asia kerrallaan ja sekin askel kerrallaan. Kun pääset yhdessä asiassa alkuun, jokin muukin ongelma saattaa alkaa aueta. Korjaat vaikkapa päivärytmiäsi, ja huomaat, että moni muukin asia alkaa korjaantua kuin itsestään. Suunnitelmallisuus ja mielekkäiden tavoitteiden asettaminen auttaa saamaan elämän näyttämään juuri omannäköiseltä. Sinulle tulee vahvempi tunne siitä, että voit vaikuttaa elämääsi etkä ole muiden armoilla. Tekemällä sopivan pieniä tavoitteita ja kirjaamalla ne vaikkapa kalenteriin muiden menojen rinnalle järjestät aikaa asioille, joilla on sinulle merkitystä. Näin kerrot myös itsellesi, että olet tärkeä ja hyvinvointiisi kannattaa panostaa.

Kun otat vastuuta elämästäsi:

• tunnet tekojesi seuraukset
• huolehdit itsestäsi
• huolehdit arkipäiväsi sujuvuudesta
• voit valita monista toimintavaihtoehdoista eri tilanteissa
• teet suunnitelmia saavuttaaksesi tavoitteesi

Muistathan, että elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset. Niitä kohdatessasi muista, että on monia asioita, joihin voit omalla toiminnallasi vaikuttaa. Älä yritä kuitenkaan hallita kaikkea ja aina, sillä kaikkeen emme voi vaikuttaa. Tällöin riittää, että asian toteaa, hyväksyy ja jatkaa eteenpäin.

Lisätietoa:

Millaisia asioita arvostan? Suomen mielenterveys ry.

Tärkeät asiat ensin. Mielenterveystalo.

Anna palautetta kurssista.