Tunteet

Mitä tunteet ovat?

Tunteet ovat spontaaneja, lyhytkestoisia ja ohimeneviä reaktioita johonkin ulkoiseen tai sisäiseen ärsykkeeseen. Tunteet ohjaavat sitä, miltä meistä tuntuu ja ovat vahvasti läsnä siinä, millainen mielialamme on. Tunteet eroavat mielialoista siinä, että tunteet koetaan tässä ja nyt ja niillä on usein nimettävissä oleva kohde. Mieliala on pitkäkestoisempi olotila, jolla ei välttämättä ole selkeää kohdetta.

Tunteet luovat tai kuvaavat suhdettamme erilaisiin asioihin sekä toimivat monesti myös energianlähteenä. Esimerkiksi murrosiässä viha edesauttaa itsenäistymistä. Tunteilla on myös eräänlainen ”muisti”. Monesti tunteet kumpuavat aikaisemmista kokemuksistamme.

On hyvä muistaa, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan. Mikäli syytät toista ihmistä omista tunteistasi, et ota vastuuta omista reaktioistasi. Tunteita tulee ja menee: yhdenkin päivän aikana voimme kokea tunteita laidasta laitaan. Tunteet myös tarttuvat helposti. Jos olet suuttunut tai ärtynyt jostakin, tiuskit, mökötät, äksyilet. Eipä aikaakaan, kun saat läsnä olevilta samalla mitalla takaisin ja riita on pystyssä.

Tunteilla on fysiologinen pohja

Tunteet sijaitsevat koko kehossa. Tunteet saavat aikaan elimistössä fysiologisia muutoksia, jolloin esimerkiksi sydämen lyöntitiheys kasvaa, verenpaine nousee ja ihminen saattaa hikoilla, punastua tai vapista. Useimpiin tunteisiin liittyy fysiologinen aktivoituminen, sillä tunteet virittävät elimistöä. Tunteet myös ohjaavat toimimaan tilanteen mukaan. Tunteilla onkin ollut tärkeä merkitys ihmisten selviytymisen kannalta. Tunnetta voidaan ajatella kemiallisena tapahtuma kehossa, jonka vaikutus aistitaan fyysisenä ja psyykkisen kokemuksena.

Jokainen kokee tunteet omalla tavallaan

Kaikki ihmiset kokevat tunteita, ja monesti voimme olla keskenämme samankaltaisia siinä, miltä tunteet tuntuvat kehossamme. Toisaalta, olemme kaikki myös yksilöitä. Toisilla viha tykyttää ohimolla, yhdellä pistelynä käsivarsilla, kolmannella koko päässä ja neljännellä kurkussa ja rintakehällä. Entä ilo? Toisilla se kuplii sydämessä, yhdellä päälaella ja toisella säteilevänä tuntemuksena koko kehossa. Miten ahdistus? Tuntuuko se kuristavana tunteena kurkussa vai puristavana tunteena rinnassa vai kenties kipuna vatsassa tai vanteena pään ympärillä? Kaikki ovat yhtä mahdollisia tuntemuksia. Vieläpä niin, että sama tunne voi tuntua hieman eri tavalla tilanteesta toiseen.

Lisäksi tapamme kuvailla tunnetta voi vaihdella ihmisestä toiseen. Kahdella opiskelukavereilla voi olla takanaan yhtä voimakas tunnekokemus vihasta, mutta toinen kuvaa sitä suureellisesti, dramaattisesti ja värikkäästi ja toinen hillitysti ja maltillisesti. Muun muassa temperamentilla on vaikutusta siihen, miten koemme ja ilmaisemme tunteita. Vaikka esimerkiksi uudet tilanteet jännittävät kaikkia ihmisiä, selittävät temperamenttierot sitä, miksi toinen ihminen tulkitsee jännittyneisyyden innostuneisuudeksi ja toinen ahdistavaksi.

On hyvä muistaa, että sisäinen kokemuksemme tunteesta on usein voimakkaampi kuin se, miten se välittyy ulospäin. Tämä pätee esimerkiksi juuri jännittämisen suhteen.

On tärkeää huomata, että tunne on meissä itsessämme, yksi osa kokemusta: mutta ei suinkaan koko ihminen tai koko totuus. Myös hankalina kokemillemme tunteille, kuten jännittämiselle, on paikkansa. Ne kuuluvat meihin ja parhaimmillaan saavat meidät jopa ylittämään itsemme. Silloin kun ihminen tiedostaa tunteensa ja ilmaisee niitä aidosti, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin on. Hän pystyy silloin kohtaamaan myös toisen ihmisen sellaisena kuin hän on.

Tunteissa on sävyeroja

Universaaleja tunteita, joita esiintyy kulttuurista toiseen on muutamia: ilo, suru, pelko, viha, inho, hämmästys ja häpeä. Sen sijaan, että puhuisimme aina näistä perustunteista, on arkemme usein täynnä tunnekokemuksia, jotka tuovat esiin jonkin tietyn sävyn perustunteesta.

On olemassa myös tunnekimppuja, joissa yhdistyvät monet tunteet samanaikaisesti. Tällaisia tunnekimppuja ovat esimerkiksi mustasukkaisuus, kateus, syyllisyys, ahdistus ja rakkaus. Tunteiden nopea vaihtuminen tai sekoittuminen toisiinsa on myös varsin yleistä. Esimerkiksi vaaralliseksi koetussa tilanteessa voi kokea yhtä aikaa niin pelkoa kuin vihaakin. Riidellessä läheisen ihmisen kanssa voi kokea samanaikaisesti raivoa, syyllisyyttä ja rakkautta.

Hyviä ja huonoja tunteita?

Tunteet vapauttavat tai sitovat energiaa. Monesti ne jaotellaankin myönteisiksi tai kielteiseksi, oikeiksi tai vääriksi. Nämä jaottelut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tunteista ja niiden vaikutuksista. Moni kielteiseksi määritelty tunne saa aikaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin kannalta hyvinkin positiivisen lopputuloksen. Kaikki tunteet ovatkin aitoja, oikeita ja sallittuja. Kielteisen sijaan voimmekin puhua vaikeista tunteista.

Myönteiset tunteet

• Auttavat sosiaalisten suhteiden solmimisessa
• Lisäävät halua auttaa kanssaihmisiä
• Lisäävät uskallusta uuden kokeilemiseen
• Lisäävät luovuutta

Myönteiset tunteet kuten ilo, rakkaus, innostus ja hyväksyntä, luovat aloitteellisuutta ja vapauttavat energiaa. Myönteisten tunteiden vallassa toiminta on sujuvaa ja helppoa. Ihminen on ikään kuin välittömässä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa maailmaan. Myönteiset tunteet pohjaavat myös tyydyttyneisiin tarpeisiin, jolloin koemme mielihyvää ja onnellisuutta. Vaikeita tunteita ovat esimerkiksi viha, inho, häpeä, pelko, tuska, epäonnistumisen tunne ja tunne siitä, että on tullut väärin ymmärretyksi. Ne ovat tärkeitä tunteita ja viestittävät ristiriidasta vallitsevan tilanteen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeän tarpeen tai päämäärän välillä. Tyydyttymättömät tarpeet ovat usein vaikeiden tunteiden taustalla.

Vaikeat tunteet

• Auttavat tunnistamaan muutoksen.
• Suojelevat vaaralta.
• Luovat valmiuksia keskeyttää epätyydyttävä toiminta ja organisoida se uudelleen.

Esimerkiksi viha luo valmiuksia poistaa jokin este ja pelko luo valmiuksia vetäytyä tilanteesta. Surussa taas valmistaudutaan luopumaan tärkeistä asioista, ihmisistä tarpeista tai päämääristä. Joskus saattaa olla työlästä hyödyntää kielteisiksi koettuja tunteita. Niiden taustalla voi olla hyvinkin kipeitä kokemuksia, jotka edellyttävät ajatuksellista läpikäymistä. Tunteet voivat myös jumittaa olotilan ja saavat aikaan tunneloukkuja. Tukea tunteiden käsittelemiseen kannattaa tarvittaessa pyytää ulkopuolisilta.

Tunnetyökaluja arkeen

Seuraavaksi saat vinkkejä tunteiden kohtaamiseen sekä niiden parempaan huomioimiseen arjessasi. Tämän lisäksi saat hyviä näkökulmia siihen, miten toimia kokiessasi voimakkaita tunteita. Lopuksi on listattu vielä niitä asioita, joita kannattaa välttää tunteiden käsittelyssä.

Mitä on hyvä muistaa tunteiden kohtaamisessa?

• Tunteet voivat tulla yllättäen. Tunteen voi antaa tulla ja sen voi todeta. Vaikka paha olo ja ahdistus eivät häviäisikään, oma olo helpottuu.
• Tunnetta voi kuunnella – miten se vaikuttaa mielialaan ja ajatuksiin, ja miltä se tuntuu kehossa.
• Aina ei ole mahdollisuutta käsitellä tunnetta silloin, kun se tulee tai on tullut. Sen voi nostaa pintaan esimerkiksi joku uusi tilanne tai tapahtuma, toisen sanat, olemus, ele tai ääni. Tunnetta voi tarkastella silloin tai, jos se on mahdotonta, palata siihen myöhemmin.
• Koskaan ei ole liian myöhäistä käsitellä aiemmin kohtaamattomaksi jääneitä tunteita.
• Kiinnitä huomiota tunteisiin, joihin jäät jumiin. Mikä auttaa niistä irti pääsemisessä (esim. liikunta, ulkoilu, mukava tekeminen)?
• Kuuntele ja arvosta tunteitasi, jotka esim. suojaavat itseä.

Mitä on hyvä varoa tunteiden ilmaisussa ja käsittelyssä?

• Älyllistäminen: Selitetään järjellä asia tai tapahtuma, joka on aiheuttanut tunteen.
• Kieltäminen: Estetään tunteenkokeminen.
• Tukahduttaminen: Kielletään jo syntyneen tunteen kokeminen. Tämä johtaa usein psykosomaattisiin oireisiin.
• Kritiikitön tunteiden ilmaiseminen: jonkinlainen kontrolli pitää olla, kaikkia tunteita ei voi näyttää joka tilanteessa.
• Pakeneminen: esimerkiksi riidan tiimellyksessä paikalta poistuminen saa kumppanissa aikaan hylkäämisen kokemuksen.
• Vahingoittava toiminta, kuten esimerkiksi esineiden heittely ja särkeminen, toisen lyöminen, yleensä tuhon tuottaminen.

Huomaa, että voit aina vaikuttaa siihen, minkä toimintatavan valitset tunteesi ilmaisuun. Muista, että kaikille tunteille on oma aikansa ja paikkansa. Ne ovat usein viestintuojia jostakin tärkeästä, ehkä elämässä huomiotta jääneistä asioista tai omasta henkilökohtaisesta kasvun paikasta. Joskus voi olla hyvä kasvattaa omaa ahdistuksensietokykykään ja tarkastella myös vaikeita tunteita normaaliin elämään kuuluvana ilmiönä. Ellei elämässä ole välillä hankalaa, ei myöskään pysty erottamaan, milloin on onnellinen. Kaikki tunteet ovat arvokkaita.

Keinoja tunteiden kohtaamiseen

Puhuminen

Tunteista puhuminen ja niiden jakaminen ovat tärkeitä keinoja tunteiden ilmaisemiselle. Mitä enemmän tunteistaan puhuu, sitä paremmaksi siinä tulee. Samalla tunteet tulevat myös itselle helpommin hyväksyttäviksi ja ymmärrettäviksi. Tunteiden jakamisessa luottamus on tärkeää, jotta voit paljastaa todelliset tunteesi kokonaan.

Kirjoittaminen

Kirjoittaminen on hyvä keino päästää voimakkaita tunteita ulos varsinkin silloin, kun et voi välittömästi puhua kenenkään kanssa. Kirjoittaminen voi auttaa rauhoittumaan ja jäsentelemään tunteisiin liittyviä kokemuksia. Säännöllisen tunnepäiväkirja pitäminen voi auttaa tunteiden käsittelyssä. Kirjoittamalla tunteistasi päivittäin muutaman viikon ajan voi auttaa huomaamaan toistuvia tekijöitä tunteiden taustalla.

Kehon kuunteleminen

Kehoaan kuuntelemalla pääsee usein hyvin selville siitä, mitä tuntee. Hyvin kiihtyneessä tilassa voi olla kuitenkin vaikeampi tunnistaa omia tunteita, jolloin keskittyminen omaan ulos- ja sisäänhengitykseen auttaa rauhoittumaan. Rauhoituttuasi voit kysyä itseltäsi: ”Mitä tunnen juuri nyt?” Keskity tämän jälkeen kuuntelemaan sitä paikkaa kehossa, jossa tunteesi sijaitsee. Tämän jälkeen kokeile, pystytkö nimeämään tunteesi.

Liikkuminen, piirtäminen, musiikki

Tunteitaan voi käsitellä myös liikkumisen, piirtämisen tai musiikin avulla. Itselleen voi tehdä listan luottobiiseistä, joita kuuntelee aina surullisena, vihaisena tai iloisena. Musiikki herättää tunteita ja toisaalta auttaa myös niiden käsittelyssä. Tunteita vapauttava liikunta voi olla erilaista tunteesta riippuen – turhautumista voi helpottaa juoksulenkillä ja ahdistuneisuutta esimerkiksi venyttelyllä.

Aikalisä

Tunteen viritessä voit ottaa aikalisän, jolloin pysähdyt tunnistamaan tunteesi mutta et vielä reagoi. Jos mahdollista, siirry johonkin toiseen paikkaan tai tee jotakin ihan muuta, että saat itsesi rauhoittumaan. Kun tunteesi tasaantuvat, odota ja mieti tilannetta. Mitä tapahtui? Miksi tunnen kuin tunnen? Mitä vaihtoehtoja on toimia? Mikä olisi niistä paras vaihtoehto? Miten ilmaisisin itseäni parhaiten? Tämän jälkeen toimi valitsemallasi tavalla. Aikalisän pitäminen auttaa saamaan tilaa tunteiden ja toiminnan väliin.

Mielikuvaharjoittelu

Mielikuvaharjoittelua voit käyttää apuna hankalia tunteita aiheuttavan tilanteen kohtaamiseen.  Kuvittele mielessäsi ensin, miten hyvältä sinusta tuntuu onnistuttuasi tuossa vaikeassa tilanteessa. Käy sitten läpi erilaiset mahdolliset toimintatavat tilanteessa, ja valitse niistä paras. Kuvittele mielessäsi selkeästi, mitä teet ja miten toimit. Luo sitten itsestäsi mielikuva tuossa tilanteessa itsevarmana, luottavaisena ja rauhallisena.

Lisätietoa:

Tunteet haltuun – Mielenterveystalo.fi

Tunteet ja keho – Mielenterveystalo.fi

Tunteet – MIELI Suomen Mielenterveys ry

Anna palautetta kurssista.