3. Imetys
Video: Onnistuuko kaksosten imettäminen?
Toiminnanjohtaja Ulla Kumpula, Suomen Monikkoperheet ry
Useilla monikkoäideillä imetys onnistuu hyvin joko täysimetyksenä tai osittaisimetyksenä. Useamman vauvan imetys mahdollistuu puolison ja lähipiirin sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja vertaisten neuvojen ja ohjauksen avulla. Avun saaminen kotitöihin ja lähipiirin kannustava suhtautuminen lisää äidin mahdollisuuksia keskittyä useamman vauvan imetykseen. Äidit kaipaavat usein lisää käytännön apua, läheisten tukea, tiedollista tukea ja kannustusta. Ohjausta kannattaakin pyytää rohkeasti jo sairaalassa!
Huomattavalla osalla monikkoäideistä imetys ei toteudu toiveiden mukaisesti.Lapsi tarvitsee kuitenkin äitiä enemmän kuin äidinmaitoa, ja huonosti onnistuvan imetyksen lopettamispäätös voi olla myös voimavaroja vapauttava ratkaisu kuormittavassa monikkoarjessa.
Yleensä ensi-imetystä harjoitellaan sairaalassa kätilön avustuksella. Videolla Emmi opettelee kaksosten imetystä.
Imetysasentoja, apuvälineitä ja variaatioita
Äidit imettävät vauvojaan kaksi tai yksi kerrallaan. Imetyksen opetteluvaiheessa vauva on usein rinnalla yksin. Kun imetys lähtee sujumaan, osa äideistä siirtyy imettämään kahta vauvaa kerralla. Kuvia erilaisista kaksosten imetysasennoista löytyy internetistä Hyvä alku monikkovanhemmuuteen – Ammattihenkilöstön opas monikkoperhevalmennukseen -oppaasta.
Video: Kuinka imetän kaksosia?
Kätilö Eliisa Karttunen, Maailma navassa, Suomen Monikkoperheet ry:n asiantuntija
Monikkoäitien kannattaa tutustua imetyksen apuvälineisiin. Heille erityisen tarpeellisiksi ovat osoittautuneet kaksosten imetystyyny ja sähköinen rintapumppu.
Perheissä tutuksi tulevat myös erilaiset variaatiot: jatkuva täysimetys, osittaisimetys, osittaisimetyksen ja täysimetyksen vaiheittainen yhdistelmä sekä maidon pumppaaminen vaiheittain tai jatkuvasti. Kolmosäitien kokemusten mukaan täysimetys toteutuu harvoin, mutta ei ole kuitenkaan mahdotonta.
Video: Monikkolasten imetyksen apuvälineet
Kätilö Eliisa Karttunen, Maailma navassa, Suomen Monikkoperheet ry:n asiantuntija
Ammattilaisen antama tuki
Kristiina Heinosen väitöstutkimuksessa (2013) tuli esille, että kaksosten äidit olisivat toivoneet enemmän tietoa ja ohjausta imetysasiasta, kuin mitä heille annettiin vastasynnyttäneiden osastolla ja neuvolassa lasten kotiutumisen jälkeen. Useampi äiti koki kotiutuneensa heikoilla imetysohjeilla, mikä vaikeutti selviytymistä kotona ja toi ylimääräistä stressiä. Äidit kuitenkin ilmaisivat toiveensa siitä, että saisivat imettää. Äidit kokivat, että imetysasiaa vähäteltiin neuvolassa, vaikka se olisi ollut heille tärkeää. Useamman kuin yhden lapsen äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään myös pieniä keskoslapsia.
Kristiina Heinosen mukaan imetysohjeiden vähäinen määrä voikin olla neuvolan henkilökunnan keinoa vähentää stressin kokemusta, mutta vanhemmat kokevat asian puolestaan niin, että heille tärkeää asiaa myös vähätellään. Perheen onkin tärkeää selkeästi kertoa toiveensa imetyksen suhteen.
Avoin keskustelu ja eri näkökulmien esille ottaminen olisikin tärkeää yhteisymmärryksen löytymiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Tällöin vanhemmilla on mahdollisuus myös saada tarvittavaa kohdennettua tukea omassa elämäntilanteessaan.
Haastava imetys
Lähtökohdat imetykselle ovat haastavat etenkin, jos vauvat ovat syntyneet ennenaikaisesti tai/ja ovat sairaina. Elämäntilanne on usein hektinen. Tällöin äiti voi joutua toteamaan, että imetystä ei pystytä jatkamaan. Äidit saattavat kokea imetyksen loppumisesta turhan suurta syyllisyyttä ja stressiä. Imetyksen loppumiseen liittyviä tunteita onkin hyvä puhua ja purkaa. Vanhempien on hyvä muistaa, että imetyksen lopetus ei ole esteenä hyvän vuorovaikutuksen muodostumiselle.
Imetyksen lohtukirjassa on voimauttavia kertomuksia myös monikkoperheiden näkökulmasta tilanteeseen,jossa imetys ei ole sujunut suunnitelmien mukaan:
Erot vauvojen välillä
On hyvä tiedostaa, että vauvat ovat erilaisia yksilöitä, joten imettäminen ei välttämättä suju samalla tavalla jokaisen vauvan kohdalla. Riittämättömyyden tunteet saattavat nousta pintaan, jos äiti kokee, ettei pysty vastaamaan samalla tavalla tai yhtäaikaisesti kahden tai kolmen vauvan tarpeisiin. Tällöin riittämättömyyden tunnetta helpottaa yleensä jo tieto, että imetyksessä on luontaisia eroja vauvojen kesken.
Äideille imetys tuo tunteen läheisyydestä vauvaan. He voivat myös kokea, että yhden vauvan imettäminen kerrallaan on lähes ainut hetki, jolloin hänellä on aikaa keskittyä vauvaan yksilönä. Jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu, vauvan pulloruokintakin voi tarjota samoja kokemuksia läheisyydestä ja vauvan yksilöllisestä kohtaamisesta.
Lisätietoa kaksos- ja kolmoslasten imetyksestä
Suomen Monikkoperheet ry on tehnyt vuonna 2016 laajan ja kattavan oppaan perheille monikkolasten imetyksestä. Rinnakkain rinnalla – Monikkovauvojen imetys -opas on tarkoitettu avuksi perheille, joissa on pienet kaksos- tai kolmosvauvat, mutta siihen kannattaa tutustua jo odotusaikana. Monikkovauvojen imetys poikkeaa yhden vauvan imetyksestä monella tavalla. Tämä opas antaa kattavaa tietoa ja ohjeita kaksosten ja kolmosten imetykseen ja vauvojen ruokintaan.
Tehtäviä:
Millaisia ajatuksia sinulla on imettämisestä?
Kuinka haluaisit oman imetyksesi toteutuvan? / Kuinka voin auttaa puolisoani imetyksen toteutumisessa?
Keneltä voit pyytää tukea imetykseesi: esim. neuvola, puoliso, imetystukihenkilö? Millaista apua ja tukea / kannustusta toivoisit saavasi imetykseen?
Missä on hyvä paikka imettää kaksosia tai kolmosia kotonanne?
Jos perheessänne on vanhempia sisaruksia, mieti etukäteen heille omatoimista tekemistä vauvojen imetyksen ajaksi. Lasten iästä riippuen, kerro vanhemmille lapsille kuinka imetys vie aikaa ja ota heitä mukaan tapahtumaan jos mahdollista. Jos se on mahdollista, näytä sisaruksille valokuvia siitä, kuinka heitä on imetetty.