Omana itsenään on hyvä olla!
” Life can be heavy, especially, if you try to carry everything at once. But life’s about catch and release. Release the heavy stuff and make room for lighter, happier things. Be yourself. There’s no-one like you.” – Taylor Swift
Omana itsenään oleminen ei ole helppoa. Sopeutuminen ja mukautuminen toisiin ovat hyvin inhimillisiä piirteitä. Silti omana itsenäsi voit parhaiten toteuttaa itseäsi ja voida hyvin. Uskaltaisitko olla oma epätäydellinen itsesi?
Ajatus siitä, että olis vaan oma itsensä, tuntuu todella pelottavalta ja huojentavalta samaan aikaan. Pelottavalta koska muiden mielipiteistä välittäminen on niin syvään uurrettu omaan päähän, että siitä irti päästäminen tuntuisi tosi vieraalta ja oudolta. Mitä jos ei olekaan ihan varma siitä, kuka tää “oma itse” on eikä siksi tiedä, miten lähestyä tätä ajatusta? Samaan aikaan ajatus kuitenkin lohduttaa. Kun alkaa miettimään, mikä olis oikeesti pahinta mitä voisi käydä, jos vaan päättäisi sanoa “fuck it” ja olla häpeilemättä se kuka on, tajuaa että eihän siinä menetä mitään. Jos joku “kaveri” ei sen jälkeen haluaisi pitää yhteyttä, se ei oo kaveri, jonka haluaisi omaan elämään muutenkaan. Ei taivas tipu niskaan, ei kukaan kuole siihen. Päinvastoin sitä ehkä tuntisi olevansa enemmän elossa. – Anonyymi, 23 v, opiskelija
Hyvinvointisi vahvistuu silloin, kun voit arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet, ja kun uskot mahdollisuuksiisi tavoitella asioita, joita haluat.
Eräs aikamme ilmiö on jatkuva riittämättömyyden tunne, joka vakavasti haittaa nuoria ja nuoria aikuisia. Koskaan ihminen ei ole historiassaan elänyt niin intensiivisen vertailun kohteena, kuin näinä sosiaalisen median aikoina. Pohtisitko hetken ajatusta riittämättömyydestä?
Mulle riittämättömyys tarkoittaa samaan aikaan sekä tosi spesifejä tilanteita tai taitoja että erittäin epämääräistä pelkoa. Ahdistaa se ettei ole “tarpeeksi”, vaikka ei osaa sanoa mitkä nää “tarpeeksi” olemisen kriteerit on. Mieleen tulee vain tosi tarkkoja seikkoja, joissa koen olevani jotenkin riittämätön. En ole hyvä missään urheilulajissa, en oo tarpeeksi lahjakas mitä tulee luoviin harrastuksiin, koska en osaa laulaa tai piirtää tai soittaa mitään soitinta. En ole tarpeeksi fiksu, koska tuntuu että koulussa opitut asiat ei pysy muistissa paria viikkoa pidempään. En oo erityisen näppärä tai taitava käsistäni eikä multa löydy mitään mielenkiintoista erityistaitoa. Nyt kun alkaa miettiä mitä noista ominaisuuksista saisi muuta kuin niiden itseisarvon, en oikeestaan osaa sanoa. Tuntuu vain että pitäisi ns. olla erityisen hyvä jossakin ilman sen kummempaa syytä. Vaikeemmin sanoiksi laitettava puoli on se epämääräinen ahdistus omasta riittämättömyydestä. Siihen ehkä kasaantuu kaikki nuo yksittäiset “vajavuudet” itsessä sekä pelko siitä, ettei oikein tiedä mitä tekee elämällä ja mihin on menossa. Kun ei ole tarkkaa suuntaa, ei tiedä mitä taitoja tai ominaisuuksia tuleva vaatii ja huolestuttaa, että ne on juuri ne taidot jotka itseltä puuttuu. – Anonyymi, 23 v, opiskelija
Ihmisenä oleminen merkitsee hyvien ominaisuuksien esille tuomista, mutta myös keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä. Ihminen kehittyy koko ajan ja eri ominaisuudet kehittyvät eri tahtiin. Hyvä itsetunto tulee ihmisen sisältä eikä pinnallisista ominaisuuksista. Siksi monet tämän kurssin tehtävistä ovat ajatustehtäviä ja rikastuttavat sinun itsetuntemustasi ja ymmärrystäsi aidosta itsestäsi.
TEHTÄVÄ 1: (Makoweria 2018 mukaillen):
A: Mieti sosiaalisia tilanteita, joissa koit olevasi kaikkein eniten oma itsesi. Mieti kolme esimerkkiä. Miltä ne tuntuvat? Mitä sitten tapahtui?
B: Mieti kolme esimerkkiä neutraaleista tilanteista, joissa et ollut ihan oma itsesi, muttet jäljitellyt muitakaan. Miltä tilanteet tuntuivat?
C: Mieti kolme esimerkkiä tilanteista, joissa mukailit muita etkä ollut oma itsesi. Mitä koit silloin, mitä koit sen jälkeen?
Mika näistä tavoista toimia on sinun näkyvin piirteesi? Milloin pidät itsestäsi eniten? Mikä edustaa eniten sinun aitoa minääsi? Mitä ominaisuuksiasi toit esiin silloin, kun olit eniten oma itsesi?
Tee tämä harjoitus useana viikkona peräkkäin. Lopputulos on se, että tunnet aidon minäsi paljon paremmin kuin ennen, ja saat uusia ideoita, mitä itsetuntoasi vahvistavaa alat tehdä seuraavaksi. Juttele esimerkiksi Väestöliiton chateissa siitä, mitä olet oivaltanut, niin saat tukea. Kiitos kurssin läpikäymisestä. Toivotamme onnea ja hyvää itsetuntoa!
MAKSUTONTA KESKUSTELUTUKEA SINULLE:
Voit saada maksutonta keskustelutukea Väestöliiton asiantuntijalta varaamalla chat-ajan täältä tai hakeutumalla anonyymiin päivystyschatiin juttelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Päivystyschat on avoinna ma klo 10- 12 ja to klo 17-19.
LÄHTEET:
Haidt, Jonathan (2024): Ahdistunut sukupolvi – Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Terra Cognita
Kivruusu, Olli et.al.(2016): Interpersonal Conflicts and development of Self-Esteem from Adolescence to Mid-Adulthood. A 26-Year Follow-Up. THL, Finland
Lewandowsky, Gary M. (May 8, 2024): The Science of Flirting. Psychology Today.
Makower, Irena (2018): Självkänsla och perfektionism. Studentlitteratur.
Makower, Irena (2023): Autentisk. Om självkännedom, självbestämmande och autentiskt liv. Studentlitteratur.
Kiitokset:
Kiitos Väestöliiton nuorten tiimi, Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa sekä tutkija, psykologian dosentti Irena Makower arvokkaista kommenteista ja tuesta! Kiitos Väestöliiton palvelupäällikkö, viestinnän asiantuntija Heidi Schrootenille graafisesta ilmeestä, editoinneista ja viimeistelystä!