Luo johdonmukainen ympäristö lapselle

On tärkeää kertoa lapselle mitä haluamme ja mikä ei ole toivottavaa. Jotta lapsi voi noudattaa sääntöjä, täytyy hänen selkeästi tietää, mitä säännöt ovat. Rajojen asettamisella halutaan suojata lapsen turvallisuutta sekä opettaa yhdessä elämisen taitoja toisten ihmisten kanssa.

Säännöt

Käy lapsen kanssa vuoropuhelua säännöistä ja kerro miksi säännöt ovat tärkeitä. Näin lapselle kehittyy ymmärrys siitä, miksi sääntöjä on. Vanhemman tarkoitus ei ole käyttää omaa auktoriteettiaan rankaistakseen lasta, vaan auttaa lasta oppimaan oikeanlaista käytöstä.

Vanhemman tehtävä on kehumisen ja kannustamisen lisäksi rajata selkeästi lasten haastavaa käytöstä. On yleistä, että lapset kasvussaan ja kehityksessään koettelevat vanhempien asettamia sääntöjä. Lapsen kapinointi ei tarkoita, että vanhempi olisi epäonnistunut kasvattajana. Testaamalla lapset oppivat, että säännöt ovat olemassa. Jos säännöt eivät ole johdonmukaisia, saattavat lapset testata ja vastustaa niitä enemmän.

On tutkittu, että vanhemmat ohjaavat lapsiaan lähes 20 kertaa puolessa tunnissa. Lapset, joilla on käytöspulmia, kuulevat vanhempien ohjeita tätäkin useammin. On tärkeää välttää liiallista ohjaamista, jotta lapsen on mahdollista onnistua noudattamaan vanhemman ohjeita. On mahdollista, että liiallinen lapsen ohjaaminen tuntuu lapsesta mahdottomalta ja hän alkaa vastustaa sääntöjä, koska kokee odotukset kohtuuttomina.

Joskus vanhemmat myös jakelevat ohjausta uudelleen ja uudelleen, ja lapset oppivat, että vasta kuudennella kerralla tarvitsee noudattaa ohjeita. Aikuisen on tärkeä pilkkoa ohjeitaan ja pyyntöjään pieniin osiin, jotta lapsen on mahdollista sisäistää ne.

Esimerkiksi “Pue vaatteet päälle” voi olla liian laaja ohje lapselle ja lapsi ei tiedä, kuinka aloittaa toimimisen. Sen sijaan voit ohjeistaa näin: “Pue ensin sukat jalkaan”, odota että lapsi on tehnyt ensimmäisen pyynnön, jonka jälkeen siirry seuraavaan ohjeeseen “seuraavaksi pue housut jalkaan”.

TEHTÄVÄ 1

Mieti 4–5 perussääntöä kotiin, joita kaikkien tulee noudattaa. Mikäli sinulla on kumppani, keskustele säännöt läpi hänen kanssaan. On hyödyllistä, että vanhemmuutta jakavat ovat kodin säännöistä riittävän yksimielisiä. Jos vanhemmat antavat ristiriitaisia ohjeita lapselle, lapsen on vaikea tietää, mitä häneltä odotetaan. Lapsen on tällöin vaikea kunnioittaa tai omaksua sääntöjä.

TEHTÄVÄ 2

Kun olet miettinyt 4–5 perussääntöä, ota rauhallinen hetki ja keskustele lapsen kanssa ikätaso huomioiden säännöistä. Kysy lapsen mielipidettä. Kysy, onko hänellä joitakin ehdotuksia sääntöjen joukkoon. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, että säännöt koskevat myös aikuisia. Esimerkiksi jos kotona ei kiroilla, ei vanhempikaan saa tätä tehdä. Tässä ohjeita sääntöjen tekoon.

• Ole tarkka ja selkeä säännöissä. Pidä säännöt lyhyinä ja ytimekkäinä. Tuo esiin yksi asia kerrallaan. Esimerkiksi “sisällä kävellään” ja “ruokapöydässä syödään”. Pienet lapset eivät jaksa pitää mielessään pitkiä lauseita.
• Huolehdi, että säännöt ovat sopivia lapsen ikä huomioiden ja lapsella on mahdollisuus onnistua niiden noudattamisessa.
• Yritä muokata säännöt niin, että ne ovat positiivisia. Kerro selkeästi, mitä odotat. Esim. ”Ole ystävällinen” ei ole selkeä sääntö, joka kertoo lapselle, mitä häneltä odotetaan. ”Anna kaverin nyt vuorostaan leikkiä nukella” antaa tarkempaa tietoa siitä, mitä ystävällinen käytös pitää sisällään. Kerro lapselle ennemmin siitä, mitä haluat, kuin mitä et halua.
• Kun säännöt on käyty läpi, muistuta lasta niistä.

Jos lapsi käyttäytyy vastoin sääntöä

1. Kiinnitä lapsen huomio. Mene lapsen luo, laskeudu lapsen tasolle ja hae mahdollinen katsekontakti.
2. Kuvaa mitä toivot: “muista, että ruokapöydässä syödään”.
3. Anna ohje vain kerran ja seuraa, että lapsi toimii säännön mukaan.
4. Kiitä, jos lapsi noudattaa nyt sääntöä.
5. Kerro lapselle miksi aiempi käytös on ongelma: “Ruokailuhetki on syömistä varten. Jos leikkii, syöminen unohtuu”.
6. Pyydä lasta näyttämään tai harjoittelemaan kuinka tilanteessa tulisi toimia. Anna lapselle mahdollisuus korjata tekonsa ja onnistua. Kannusta ja kehu onnistumisesta.

Muistathan, että säännöt opitaan vähitellen. Mitä johdonmukaisempi, selkeämpi ja säännönmukaisempi jaksat olla, sitä nopeammin lapsi omaksuu kodin säännöt.

Vinkkejä lapsen kannustavaan ohjaamiseen

1. Ohjaus ei ole kysymys. Kohtelias kysymys ”laitetaanko lelut pois ruokapöydässä” ei ole selkeää lapsen ohjaamista, jos lapsella ei ole valinnanvaraa. Kysymysmuoto voi antaa lapselle mielikuvan valinnanvapaudesta ja lapsi saattaa suuttua, kun ei saakaan valita. ”Laitetaan lelut pois, koska ne häiritsevät syömistä” on selkeämpi ilmaistu. Vanhemman on hyvä ilmaista säännöt riittävän itsevarmasti.
2. Ohjaa kunnioittaen. Vältä kritisoimasta lasta henkilökohtaisesti. Vanhemman vihaisuus tai ivallisuus lasta ohjatessa voi saada lapsen vastustamaan tätä äänensävyä. Tapa, miten asiat sanotaan, on vähintään yhtä tärkeä kuin asiat, mitä sanotaan. Kritiikki saa lapsen tuntemaan itsensä huonoksi ja tämä voi lisätä lapsen tottelemattomuutta. Ohjaa lasta kunnioittavasti. Tällaista puhetta on helpompi ottaa vastaa niin lapsen kuin aikuisenkin.
3. Anna ennakoiva varoitus ennen lapsen ohjaamista. Lapsilla muutostilanteet, kuten toiminnasta toiseen siirtyminen, aiheuttavat kitkaa. Mieluisa leikki on vaikea lopettaa kesken. Vanhempi voi ennakoida siirtymää ”kahden minuutin kuluttua leikki loppuu, ja menemme iltapesulle”. Myös ajastinta voi käyttää apuna.
4. Käytä “Ensin – sitten” -ohjausta. Tuo esiin myönteinen seuraus sille, että lapsesi tottelee pyyntöäsi. “Ensin kerää lelut laatikkoon, sitten pääset katsomaan piirrettyjä”. Voit käyttää tähän apuna myös kuvakortteja. papunet.net Voit ladata käyttöönne myös Ensin – sitten kuvakorttipohjat: https://suojellaanlapsia.fi/2022/05/04/ensin-sitten-kortit/
5. Tarjoa vaihtoehtoja. Kun lasta estetään tekemästä jotakin mieluista, lapselle voidaan tarjota vaihtoehtoja. Tämä auttaa lasta pääsemään yli pettymyksestä ja suuntaamaan huomiotaan uusiin asioihin. “Et voi katsoa enää piirrettyjä, mutta voit auttaa minua ruoanlaitossa tai lukea kirjaa”.
6. Hyödynnä kehonkieltäsi. Jos lapsi hakee huomiotasi hetkellä, kun olet itse varattu niin voit viestiä kehonkielelläsi lapselle, että olet huomannut hänet esimerkiksi nostamalla kätesi hänen olkapäälleen tai silittämällä selkää. Näin sinun ei tarvitse keskeyttää esimerkiksi keskusteluasi ja lapsi ymmärtää, että kohta on hänen vuoronsa.

Vanhempi voi vahingossa vahvistaa ongelmakäytöstä

Usein vanhempi seuraa sitä, kuinka lapsi käyttäytyy, mutta ei huomioi sitä, kuinka johdonmukaisesti itse toimii suhteessa lapseen. Vanhemmat voivat huomaamattaan palkita lasta ongelmakäytöksestä. Tässä muutamia esimerkkitilanteita:

1. Olet kaupassa ja olet sanonut lapselle, että tänään ei osteta herkkuja. Lapsi vaatii ja käyttäytyy epäasiallisesti. Lopulta väsyt lapsen käytökseen ja ostat hänelle jotakin, jotta hän lopettaisi vaatimisen. Näin lapsi oppii, että vaatimalla saa oman tahdon läpi.
2. Lapsi ei halua siivota ja tiedät, että siivoamisen vaatiminen nostaa vastarinnan. Välttelet lapsen ohjaamista tai siivoat lapsen puolesta. Näin lapsi ei opi siivoamaan omia jälkiään, vaikka vanhempana toivoisit sitä.
3. Keskustelet ruokapöydässä toisen aikuisen kanssa ja lapsi puhuu päälle. Lopetat puhumisen ja käännät huomiosi lapseen. Näin viestit lapselle, että puhumalla päälle hän saa huomiosi.

Älä välttele, vaan ennakoi tulevia vaikeita tilanteita

Monet vanhemmat kokevat vaikeina tilanteet, joissa he ovat julkisilla paikoilla ja lapset käyttäytyvät haasteellisesti. Joskus voi käydä jopa niin, että yhden epäonnistuneen ravintolakäynnin jälkeen vanhempi lakkaa käymästä ravintolassa lasten kanssa.

Haastaviin tilanteisiin voi kuitenkin valmistautua ja ne voivat ajan kanssa muuttua helpommiksi. Yleensä julkisissa tilanteissa ongelmat liittyvät siihen, että lapsi ei voi toimia kuten tavallisesti, lapsella on tylsää, hän ei saa toivomaansa huomiota tai hän on väsynyt.

Kun tiedät, että on tulossa sellainen tilanne, joka voi olla lapselle vaikea, kerro lapselle ennakkoon tulevasta tilanteesta. Voit käyttää apuna kuvakortteja www.papunet.net tai piirtää tulevan tapahtuman paperille samalla kun kerrot siitä. Kerro miten kyseisessä tilanteessa tulisi olla ja kerro millaista käytöstä lapselta odotetaan.

Keskustele myös ennakkoon seuraamuksista, jos lapsi käyttäytyy ei-toivottavalla tavalla. Pyri välttämään uhkailua ja lapsen painostamista, sillä tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen käytökseen. Voit myös sopia lapsen kanssa jostain mukavasta tekemisestä tai asiasta, jos lapsi toimii ohjeiden mukaan. Muista myös itse tilanteessa kiittää lasta, kun huomaat hänen toimivan sovitusti.

Voit myös varautua esimerkiksi:

• Ottamalla mukaan jotain tekemistä, jos tiedät, että lapsen aika käy pitkäksi.
• Ottamalla mukaan jotakin syötävää, jos viivytte pitkään.
• Rauhoittamalla itseäsi. Ajattele itsestäsi ystävällisesti ja luo mielessäsi myötätuntoisia mielikuvia vaikeasta tilanteesta. Kaikki ymmärtävät kyllä, että lasten kanssa liikkuminen ja toimiminen on välillä kaoottista.
• Muistamalla, että sinulla on lupa rajoittaa tai käyttää omaa toimintatapaa, joka tuntuu sinusta hyvältä, vaikka ympärillä olisi muita. Se ei ole väärin, eikä lapsen tunteen ilmaisut ole vaarallisia tai häpeällisiä.

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2–8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.

Triple P – Positive Parenting Program.