Vahvista sidettäsi lapseen
Turvallinen kiintymyssuhde
Lapselle pahin mahdollinen tilanne on jäädä näkymättömäksi. Siksi lapsi pyrkii saamaan vanhemman huomion sekä varmistamaan yhteyden vanhempaan, vaikka kielteisin keinoin. Yhteydellä tarkoitetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kommunikointikykyä. Joskus vanhempi ja lapsi saattavat juuttua ikävään vuorovaikutuksen kehään, jossa lapsi hakee huomiota huonolla käytöksellä ja vanhempi reagoi lapsen käytökseen torumalla ja kieltämällä. Jos vanhempi kiinnittää huomiota lapseen torumalla häntä, voi toruminen lisätä lapsen huonoa käytöstä. Tällöin hyvä ja turvallinen yhteys vanhemman ja lapsen välillä saattaa kärsiä. Turvallinen kiintymyssuhde tarkoittaa sitä, että lapsi kokee vanhemman olevan saatavilla tarvittaessa. Lapsi kokee vanhemman vastaanottavaisena ja ymmärtävänä sekä tuntee hänen olevan tunteidensa kanssa läsnä. Lapsi tunnistaa, että vanhempi huomaa hänen pahan olonsa.
Kun lapsi haluaa näyttää vanhemmalle jotakin itselleen tärkeää, kertoa jostakin tapahtuneesta tai tarvitsee apua, on tärkeä, että vanhempi on läsnä ja saatavilla. Tämä lisää lapsen turvallisuudentunnetta, joka taas lisää lapsen kykyä myös itsenäiseen olemiseen. Vanhemman mieli voi risteillä työ- tai ihmissuhdeasioissa ja lapsen lähestyessä vanhempi saattaa torjua tai olla huomioimatta lasta. Tämä voi lisätä lapsessa sellaista käytöstä, jolla hän varmistaa vanhemman huomion, kuten valittamista, ääntelyä, huutamista tai sääntöjen vastaisia tekoja.
TEHTÄVÄ:
Pohdi, mitä lapsesi on kertonut sinulle viimeksi? Muistele miten ja millä tavoin osoitit kiinnostustasi? Oliko lapsen mahdollista huomata kiinnostuksesi esimerkiksi kehonkielesi, äänenpainosi tai ilmeidesi avulla?
Keinoja, joilla voit vahvistaa sidettäsi lapseen
- Viettämällä kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa. Tekemällä kiinnostavia ja hauskoja asioita yhdessä.
- Juttelemalla lapsen kanssa ja olemalla utelias ja kiinnostunut siitä, mitä lapsesi miettii. Voit kysyä esimerkiksi: Miten päiväsi meni? Mikä oli mukavaa? Kenen kanssa leikit?
- Näyttämällä oman kiintymyksesi halaamalla ja kiinnostumalla lapsen tekemisistä. Erityisesti yhteen palaamisen ja eron hetket ovat tärkeitä.
- Huomaamalla hyvän lapsessa ja lapsen käytöksessä. Muista aina kiittää, kun ilahdut jostain.
Yksi hyvä keino vahvistaa suhdetta lapseen on leikki. Yhdessä leikkiminen vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta.
Kurittaminen on lapselle vahingollista
Lapsen kaltoinkohtelu ja kuritusväkivalta on Suomen laissa määritelty rangaistavaksi teoksi. Lain mukaan lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Nykyään on jo paljon tietoa siitä, että lapsen fyysinen kurittaminen ei vaikuta lapsen käytökseen myönteisesti ja voi päinvastoin aiheuttaa lapselle tunne- ja käytösongelmia. Lapsen kurittaminen fyysisesti ei opeta lapselle vastuunkantoa, omantunnon kasvua tai itsekontrollia. Myös verbaalinen väheksyminen, torjunta, pelolla kasvattaminen ja muut psyykkisen väkivallan keinot vaikuttavat negatiivisesti lapsen tunne-elämän tasapainoon. Henkisen väkivallan käyttö on vähintään yhtä vahingollista kuin fyysisen kurittamisen käyttö kasvatuksellisena keinona.
Lapsen käytös voi muuttua hetkeksi silloin kun kurittava vanhempi on läsnä, mutta muutoin käytös voi olla aivan muuta kuin toivottua. Kurittamisella vanhempi saa lapsen huomion, mutta lapselle ei synny käsitystä oikeasta tai väärästä tai siitä, miten heidän tulisi käyttäytyä. Lapsi oppii vanhemman mallista. Vanhempi voi kurittamalla opettaa, että konfliktit ratkotaan väkivallan keinoin.
Lapset eivät tarvitse kipua tai pelkoa oppiakseen. He tarvitsevat ymmärrystä siitä, miksi joku asia on väärin tai oikein. Kaikkein eniten fyysistä kuritusväkivaltaa käytetään 3–5-vuotiaiden lasten kanssa. Nämä ikävuodet ovat lapsen oman tahdon kehitysvaihetta. Lapsi uhmaa rajoja, koska lapsen tarve tässä kehitysvaiheessa on harjoitella ilmaisemaan, mitä hän tahtoo ja mitä ei tahdo. Vaihe on lapsen minuuden kehityksen kannalta tärkeä. Vaihe koettelee vanhemman tunteiden säätelykykyä. Kiukku tarttuu herkästi ja voi saada vanhemman käyttäytymään lapsen tavoin. Lapselle on tärkeää nähdä vanhempi, joka kestää hänen kiukkunsa ja säilyy turvallisena ja johdonmukaisena, vaikka lapsi uhmaa. Tämän ikäiset lapset tarvitsevat vanhemman mallia ja apua oppiakseen toivottuja taitoja. Aggression portaat -malli tarjoaa vanhemmille keinoja tunnistaa oman sekä lapsen tunnekehityksen vaiheita.
Keino rauhoittaa omat tunteet kiihtyneessä tilanteessa
Joskus voi olla tilanteita, jossa omaa tunnereaktiota on vaikeaa hallita. Tällaisessa tilanteessa liikennevaloharjoitus on oiva keino rauhoittaa omaa tunnetilaa. Punaisella valolla sinun tulee pysähtyä ja rauhoittua, keltaisen valon kohdalla voit valmistautua kohtaamaan tilanteen. Vihreän valon kohdalla olet valmis kohtaamaan tilanteen.
Kun kiihtynyt tunnetila ottaa sinusta vallan, kuvittele eteesi liikennevalot:
- PUNAINEN: Pysähdy ja hengitä muutaman kerran syvään. Pidätä hengitystä hetki ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Voit halutessasi sulkea silmät hengittelyn ajaksi.
- KELTAINEN: Pohdi vaihtoehtoja, miten kohtaat tilanteen, mikä erityisesti sai tilanteessa tunteesi kuohumaan ja miten kohtaat rakentavasti henkilön, joka on aiheuttanut tunnereaktion. Miten voisit myötätuntoisesti ja rakentavasti kohdata tunnekuohun aiheuttaneen henkilön?
- VIHREÄ: Voit avata silmäsi ja huomata, että kehosi on rauhoittunut. Olet valmis kohtaamaan rauhallisesti tilanteen.
Tunnista väkivalta ja laiminlyönti
- Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa – Tunnista, puutu ja auta
- Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021
Lähteet:
Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.
Triple P – Positive Parenting Program.