Akuutti koronavirusinfektio: kotihoito-ohjeet ja toipuminen

Tämän jakson aiheet:

• Akuutti koronavirusinfektio
• Teho- tai sairaalahoitoa vaatineesta taudista toipuminen
• Lievän koronan kotihoito-ohjeet ja paluu liikkumaan

______________________________________________________________________________________________________________

Akuutti koronavirusinfektio

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka oireita voivat olla esimerkiksi kuume, nuha, yskä, hengenahdistus ja lihaskivut. Suurin osa koronavirukseen sairastuneista selviää lievillä oireilla ja sairastaa taudin kotona.

Tämänhetkisen ohjeistuksen (THL) mukaan koronatautiin voi suhtautua kuten muihinkin hengitystieinfektioihin. Kotitestejä voi edelleen halutessaan käyttää. Tartunnan jälkeen arkeen voi palata, kun kuume on väistynyt ja oireet selvästi helpottaneet. Riskiryhmiin kuuluvien kannattaa olla herkästi yhteydessä omaan terveydenhuoltoonsa heti taudin alussa.

______________________________________________________________________________________________________________

Käsitteitä
Akuutti koronatauti = Oireet ovat kestäneet alle 4 viikkoa sairastumisesta.
Pitkittynyt koronatauti = Oireilu on kestänyt 4–12 viikkoa sairastumisesta.
Pitkäkestoinen koronatauti (long covid) = Oireilu on jatkunut yli 12 viikkoa, eivätkä oireet ole muutoin selitettävissä.

______________________________________________________________________________________________________________

Teho- tai sairaalahoitoa vaatineesta taudista toipuminen

Tehohoitoon ja pitkittyneeseen sairaalahoitoon voi liittyä mm. keuhkomuutoksia ja hengityselimistön oireita, merkittävämpää fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä, lihaskatoa, aliravitsemustilaa sekä henkistä kuormittumista ja lisääntynyttä riskiä traumaperäiseen stressireaktioon.

Toimintakyvyn palautumiseksi ja mielen hyvinvoinnin tueksi esimerkiksi lääkitys sekä pitkäjänteinen ja laaja-alainen kuntoutus (kuten fysioterapia, ravitsemusterapia, toimintaterapia tai psykososiaalinen tuki) voivat tulla tarpeeseen.

Mikäli olet sairastanut sairaalahoitoa vaatineen koronavirustaudin, toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa varmista omasta hoitoyksiköstäsi oman kuntoutumisesi erityistarpeet. Voit myös soveltaa tilanteeseesi soveltuvia omatoimisen kuntoutumisen keinoja tältä verkkokurssilta.

______________________________________________________________________________________________________________

Koronan kotihoito-ohjeet:

1. Juo tarpeeksi nestettä

Sairastaessa on tärkeää juoda riittävästi. Sen merkitys korostuu etenkin kuumeessa, sillä kuume aiheuttaa hikoilua ja siten ihminen menettää nesteitä. Liian vähäinen juominen kuivattaa kehoa ja tekee olon entistä nuutuneemmaksi ja kipeäksi.

Paljonko on riittävästi?

• Normaalisti saamme puolet tarvitsemastamme nesteestä ruoasta. Terveenä vettä olisi hyvä juoda noin puolitoista litraa päivässä, mutta kuumeisena on juotava enemmän.
• Karkean säännön mukaan jokaista kuumeastetta kohden tulisi juoda litran verran ylimääräistä nestettä päivässä. Eli jos kuumetta on 38 astetta, nesteitä tulisi nauttia vähintään 2,5 litraa ja jos kuume kipuaa 39 asteeseen, nesteitä tarvitaan jo 3,5 litraa.

Mitä pitäisi juoda?

• Vesi käy hyvin, mutta jos hikoilee voimakkaasti, on hyvä juoda myös esimerkiksi sellaista kivennäisvettä, joka sisältää elektrolyyttejä. Useissa kivennäisvesissä ei ole lisättyä suolaa tai elektrolyyttejä, joten tähän kannattaa ostettaessa kiinnittää huomiota. Elektrolyytit – kuten natrium, kalium ja magnesium – ovat mineraaleja, joita keho tarvitsee nestetasapainon säilyttämiseen.
• Kofeiinipitoisia juomia, kuten kahvia, kokista tai energiajuomia olisi hyvä kompensoida veden juomisella. Kahvit ja kokikset ovat lieviä diureetteja, eli ne poistavat kehosta nestettä.

Mistä tietää, onko juonut riittävästi?

• Kannattaa juoda jo ennen kuin tulee jano. Kova janon tunne on merkki siitä, että keho on jo hieman kuiva.
• Kuivumisen voi huomata myös vessassa. Jos virtsaa tulee vain vähän ja se on tumman väristä, silloin on juonut liian vähän.
• Vaikka ruoka ei maistuisi, kannattaa silti yrittää syödä pieniä määriä ja juoda esimerkiksi mehukeittoa, josta saa energiaa ja kaloreita.

______________________________________________________________________________________________________________

2. Nouse sängystä ja jaloittele

Akuutinkin taudin aikana on hyvä välillä nousta jaloittelemaan. Tärkeää on, että jaksaisi edes vähän jaloitella ja pumpata jalkojen lihaksia, jotta saa verenkierron käyntiin.

Kuumetaudit, joihin koronavirustautikin lukeutuu, sekä bakteeri-infektiot lisäävät verisuonitukoksen mahdollisuutta.

Osa suomalaisista kuuluu verisuonitukoksen riskiryhmään. Riskiä lisäävät esimerkiksi raskaus, ylipaino, yli 60 vuoden ikä, diabetes sekä aiempi verisuonitukos.

Tukosriskistä voi lukea lisää THL verkkosivuilta tästä linkistä.

Jos olo sallii eikä kuumetta ole, pieni kävelylenkki ulkoilmassa tekee myös hyvää. Rappukäytävässä liikkuessaan kannattaa käyttää esimerkiksi kirurgista maskia, jotta ei altista muita talon asukkaita koronavirukselle. Taloyhtiöiden rappukäytävät eivät useimmiten ole kovin hyvin ilmastoituja.

______________________________________________________________________________________________________________

3. Ota tarvittaessa parasetamolia ja puhalla pulloon

Kipua ja kuumetta voi helpottaa parasetamolilla, kuten Panadolilla ja Para-Tabsilla. Parasetamoli laskee kuumetta, mutta ei vaimenna tulehdusreaktiota kuten tulehduskipulääkkeet.

• Tulehduskipulääkkeet, joita ovat esimerkiksi ibuprofeeni ja ketoprofeeni, saattavat ärsyttää suolistoa ja mahan limakalvoja. Parasetamoli ei tätä tee.
• Kun parasetamolia käyttää sallitun määrän, sen haittavaikutukset ovat hyvin vähäiset. Maksimiannosta ei saa ylittää, koska isoina annoksina parasetamoli on maksalle vaarallinen.
• Suurin suositeltu aikuisten vuorokausiannos on kolme grammaa. Lasten vastaava annos on pienempi ja lasketaan painon mukaan.

Tulehduskipulääkettäkin voi halutessaan käyttää oireiden hoitamiseen. Tärkeintä olisi muistaa, että ei käytä kahta eri tulehduskipulääkettä tai kahta eri parasetamolivalmistetta yhtä aikaa, sillä päivittäinen annos ylittyy helposti huomaamatta.

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin liittyy usein myös nuhaa, nenän tukkoisuutta ja yskää. Vuotavan ja tukkoisen nenän hoitoon voi käyttää huuhtelukannua. Siitä on hyötyä esimerkiksi ylähengitystieoireissa ja akuutissa nuhassa.

Jos keuhkoissa on limaa, joka ei lähde liikkeelle, apuna toimivat puolestaan pieni liikkuminen ja vesipulloon puhaltaminen. Pulloon puhaltaminen auttaa keuhkoputkia tyhjenemään limasta.

• Pulloon laitetaan puhdasta vettä ja sinne puhalletaan letkun läpi, jolloin hengitysteissä oleva paine nousee. Ilmavirta työntää liman suurempiin hengitysteihin, joista lima on helppo yskiä pois. Tarkat ohjeet löytyvät Hengitysliiton sivuilta tästä linkistä.

Yskänlääkkeistä ei välttämättä ole paljoakaan apua. Niitä on kahdenlaisia: yskää hillitseviä ja limaa irrottavia.

• Yskää hillitseviin lääkkeisiin voi suhtautua harkiten, koska yskän tarkoituksena on juuri irrottaa limaa. Limaa irrottavat lääkkeet eivät puolestaan ole kovin tehokkaita. Vesipulloon puhaltaminen toimii paremmin.

Jos ihmiselle on määrätty lääkkeitä muihin sairauksiin, kuten astmaan tai sydän- verenkiertoelimistön vaivoihin, lääkkeitä on syytä käyttää normaalisti. Astmaatikko saattaa joutua hetkellisesti jopa lisäämään lääkeannoksiaan.

Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa. Osalle sairastuneista tupakka ei maistu, joten se on erittäin otollinen hetki hankkiutua tupakasta eroon.

______________________________________________________________________________________________________________

4. Jos oireet muuttuvat vakaviksi, hae heti apua

Jos vointi heikkenee selvästi, on syytä hakea apua.
Vakavia oireita ovat esimerkiksi

• Hengitysvaikeudet
• Voinnin selvä heikkeneminen
• Voimakas turvotus ja kuumotus jommassakummassa jalassa. Turvotus voi olla merkki verisuonitukoksesta. Silloin pitää ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen
• Hätätilanteessa soita hätänumeroon.

______________________________________________________________________________________________________________

5. Kun toivut, lähde liikkeelle maltilla

Tällä hetkellä kiertävien koronavirusmuunnosten aiheuttama hengitystieinfektio paranee useimmiten alle viikon levolla, mutta toipuminen saattaa myös pitkittyä. Aikaisemmin suositeltiin selvää rasitustaukoa lievänkin koronataudin jälkeen. Nykytiedon mukaan lievän taudin jälkeen liikkumaan voi palata samaan tapaan kuin tavallisten flunssien jälkeen.

Omaa vointia tulee kuunnella. Akuuttien oireiden (kuume, voipuneisuus, kurkkukipu, lihassärky) aikana ei tule rasittaa itseään fyysisesti.

Kun kuume on laskenut ja olo kohentunut, kannattaa liikkuminen aloittaa vaiheittain esimerkiksi arkiaskareilla tai kevyillä ulkoiluilla lähialueilla. Ensin kannattaa kävellä vain lyhyitä matkoja ja toipumisen edetessä lisätä ensin kävelykertoja ja sen jälkeen vasta pidentää kävelymatkaa ja lisätä vauhtia.

Omien liikunnallisten harrastusten pariin voi palata aluksi kevennetysti sitten kun vointi arjen toimissa on hyvä. Jos vointi pysyy liikunnan aikana ja sen jälkeen hyvänä, voi kuormitusta lisätä muutaman päivän välein. Jos taas vointisi uudelleen heikkenee tai et tunne oloasi palautuneeksi, kevennä kuormitusta.

Kuten muihinkin virustauteihin, myös koronavirusinfektioon on liittynyt jonkin verran sydänlihastulehduksia. Siksi raskaampi, voimakkaasti hengästyttävä liikunta pitää aloittaa maltillisesti ja vointia kuulostellen. Heti ei kannata lähteä juoksemaan entiseen tapaan.

Kuntoilijat voivat soveltaa rasitustason lisäämiseen esimerkiksi Terve urheilija-ohjelman päivitettyä ohjeistusta tästä linkistä.

Kysy terveydenhuollosta neuvoa jos:

• Oireet pitkittyvät tai hankaloituvat
• Koet uutena oireena tai rasitusta lisättäessä ilmenee;
  • hengenahdistusta
  • lepo- tai rasitusrintakipua
  • sydämen rytmihäiriöitä
  • pyörtymistä tai sen tunnetta

Jaksosta 6 Turvallinen liikkumisen aloittaminen ja jatkaminen löydät lisätietoa.

______________________________________________________________________________________________________________

Entä jos sairastumisesta on kulunut viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, ja oireet jatkuvat edelleen? Tähän kysymykseen lähdetään etsimään vastauksia seuraavassa jaksossa.

______________________________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________________________

Tämä avoimen verkkokurssin jakso on tuotettu osana Koronasta kuntoon -hanketta.

Koronasta kuntoon -verkkokurssit ja vertaistoiminta tarjoavat tietoa ja tukea pitkittyneestä koronataudista toipuville aikuisille. Koronasta kuntoon -hanke ei tarjoa hoitoa, kuntoutusta tai terapiaa. Jokainen osallistuja huolehtii omasta hoitosuhteestaan terveydenhuoltoon.

Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimii Hengitysliitto ry. Hanke toimii STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitetään yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa. Lisätietoja: Koronasta kuntoon – Filha