Pitkittynyt tai pitkäkestoinen koronatauti ja siitä toipuminen
Edellisessä jaksossa kuvattiin yleisesti akuuttia koronavirusinfektiota ja siitä toipumista. Toivottavasti hyödyit sisällöstä itseäsi tai vaikkapa läheisiäsi ajatellen.
Tämän jakson aiheet:
- Toipuminen on yksilöllistä
- Perussairauksien hyvä hoitotasapaino
- Mitä pitkittynyt ja pitkäkestoinen koronatauti tarkoittavat?
- Kuinka yleistä oireiden pitkittyminen on?
- Miksi osalle kehittyy pitkäkestoisia oireita?
- Tyypilliset oirekuvat, jotka vaikuttavat kuntoutumisen tuen keinoihin
- Mitä voin itse tehdä toipumiseni eteen?
______________________________________________________________________________________________________________
Toipuminen on yksilöllistä
Koronataudin sairastettuasi saatat huomata, ettet esimerkiksi harrastuksissasi jaksa samaan tapaan kuin ennen sairastumistasi. Toisilla oireet voivat haitata myös arjen askareita tai työssäkäyntiä. Lievänkin taudin jälkeen toipuminen ja palautuminen saattavat pitkittyä. Lisäksi yksittäisiä oireita voi esiintyä vielä pitkään akuutin koronataudin jälkeen.
Pitkittyneet oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Oireesi voivat olla moninaisia ja aaltoilevia, eli ne voivat välillä helpottua ja taas pahentua. Tämän vuoksi myöskään toipuminen ja kuntoutuminen ei välttämättä tapahdukaan nousujohteisesti. Toipumisen polulle voi muodostua jopa umpikujilta tuntuvia kiertoteitä.
Ajan kuluessa saatat kuitenkin huomata, että toipumista tapahtuu!
Oireiden aaltoilun vuoksi oman vointisi ja palautumisesi kuuntelu ovat avainasemassa. Näin voit oppia hallitsemaan oireitasi ja tunnistamaan voimavarasi. Tärkeää on, että pysyt aktiivisena oman jaksamisesi rajoissa. Kuitenkin uupumista aiheuttavaa ponnistelua tulee välttää. Hyvä nyrkkisääntö on, että kaiken kuntoutumiseen tähtäävän toiminnan tulee edistää toipumista ja auttaa hallitsemaan oireita, ei pahentaa niitä.
Vaikka oireiden taustalla vaikuttavia syitä ja mekanismeja ei täysin tunneta, eikä kaikille sellaisenaan soveltuvaa kuntoutusreseptiä voida tarjota, on oirekuvissa kuitenkin tiettyjä samankaltaisuuksia, joiden perusteella voidaan suunnata toipumisen tuen keinoja.
______________________________________________________________________________________________________________
Perussairauksien hyvä hoitotasapaino
Jos sinulla on perussairauksia, voi koronavirusinfektio pahentaa niiden aiheuttamia oireita. Koronavirusinfektio voi myös edesauttaa uusien, piilevien sairauksien puhkeamista. Etenkin erilaiset autoimmuunisairaudet, joissa elimistön puolustusreaktio kohdistuu elimistöä itseään kohtaan, voivat pahentua tai ne voivat puhjeta koronavirusinfektion myötä. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat esim. nivelreuma sekä muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet sekä tyypin 1-diabetes.
Perussairauksien hyvä hoitotasapaino ja seuranta onkin toipuessasi äärimmäisen tärkeää. Mikäli koet perussairautesi oireiden voimistuneen, tarvitset tavallista enemmän lääkitystä tai koet uudenlaisia oireita, kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta.
______________________________________________________________________________________________________________
Mitä pitkittynyt ja pitkäkestoinen koronatauti tarkoittavat?
Long covidin määritelmä on alkanut yhdenmukaistua vasta syksyllä 2021 WHO:n määritelmän myötä:
”Pitkäkestoinen COVID-19 (long covid) ilmenee yleensä 3 kk kuluessa COVID-19 infektiosta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun SARS-CoV-2 infektion. Pitkäkestoisen COVID-19 oireet kestävät vähintään 2 kk, eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita. Oireet voivat jatkua akuutista COVID-19 taudista alkaen tai ilmetä viiveellä. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua ajan kuluessa. Lasten pitkäkestoinen COVID voi edellyttää erilaista määritelmää.”
______________________________________________________________________________________________________________
Käsitteitä
Akuutti koronatauti = Oireet ovat kestäneet alle 4 viikkoa sairastumisesta.
Pitkittynyt koronatauti = Oireilu on kestänyt 4–12 viikkoa sairastumisesta.
Pitkäkestoinen koronatauti (long covid) = Oireilu on jatkunut yli 12 viikkoa, eivätkä oireet ole muutoin selitettävissä.
______________________________________________________________________________________________________________
Pitkittyneet oireet vaihtelevat ihmisten välillä. Oireiden voimakkuus sekä vaikutukset arkeen ja toimintakykyyn voivat vaihdella suuresti eri henkilöillä ja ajan kuluessa. Hyvin tavallista on oireiden aaltoilu.
Saatat välillä huomata toipumista tapahtuvan ja toisinaan tilanne tuntuu jopa uudestaan pahenevan. Oireet voivat aiheuttaa monen tasoista haittaa arkeesi niin fyysiseen toimintakykyyn, mielen hyvinvointiin kuin aivojen tiedonkäsittelyynkin. Tutkimustietoa pitkäaikaisista vaikutuksista karttuu jatkuvasti.
Yleisimpiä oireita ovat uupumus ja heikentynyt rasituksensieto. Myös unihäiriöt, kipu, päänsärky, hengenahdistus, keskittymisvaikeudet ja ajatustyöhön liittyvät haasteet (kognitiiviset oireet), autonomisen hermoston säätelyhäiriöt (dysautonomia), haju- tai makuaistin häiriö sekä ahdistuneisuus tai masennus ovat tavallisia. Oireet voivat myös pahentua kuormituksen jälkeen (PEM-oire; Post-Exertional Malaise).
______________________________________________________________________________________________________________
Kuinka yleistä oireiden pitkittyminen on?
Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan 10-20 prosentilla koronavirustaudin sairastaneista ilmenee arkea haittaavaa oireilua vielä kolme kuukautta akuutin taudin jälkeen.
Arviot long covidin yleisyydestä ovat epätarkkoja, koska tutkimuksia on haastava verrata toisiinsa. Tutkimuksissa monet taustatekijät ja tutkimusasetelmaan liittyvät tekijät ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi tutkittavien henkilöiden taustatekijät (mm. sukupuoli, ikä, terveydentila), sairastetun koronataudin vaikeusaste ja hoito, oireiden kesto, lukumäärä sekä niihin liittyvä haitta toimintakyvylle vaihtelevat.
Valtaosa toipuu koronataudista täysin ja pitkittyneistä oireistakin huolimatta palaa lopulta työhön tai muuten normaaliin elämään. Toisille pitkittyneet oireet voivat olla hankaliakin, jolloin tehostettu toipumisen tuki ja kuntoutus ovat tarpeen. Uskoa toipumiseen ei saa menettää, vaikka välillä toipumisesi tuntuisi menevän askeleen eteenpäin ja seuraavana päivänä kaksi taakse!
______________________________________________________________________________________________________________
Miksi osalle kehittyy pitkäkestoisia oireita?
Oireilun taustalla vaikuttaa monia erilaisia syitä ja mekanismeja. Uutta tutkimustietoa kertyy jatkuvasti.
- Koronavirus pystyy infektoimaan useita elimiä ja voi aiheuttaa pitkittynyttä tulehdusta, kudosvauriota ja elimistön puolustusjärjestelmän häiriöitä. Tähän saattaa liittyä mm. veren hyytymisen tai hermoston säätelyn häiriöitä.
- Henkinen kuormittuneisuus voi osaltaan vaikuttaa oireiluun.
- Taustalla saattaa vaikuttaa samanaikaisesti myös useampi tekijä.
Esimerkiksi monet pitkäaikaissairaudet, naissukupuoli ja astma ovat mahdollisia riskitekijöitä oireiden pitkittymiselle. Lisäksi perintötekijöillä saattaa olla merkitystä, samoin sillä, oletko sairastanut lievän taudin kotona vai vakavamman tautimuodon sairaalassa.
Kirjallisuudessa on pohdittu, voisiko long covidin jakaa alaryhmiin (fenotyyppeihin) esimerkiksi taustalla vaikuttavien syiden tai oirekuvan perusteella. Tämä voisi tulevaisuudessa helpottaa myös hoidon ja kuntoutuksen suuntaamista.
______________________________________________________________________________________________________________
Tyypillisiä oirekuvia, jotka vaikuttavat kuntoutumisen tuen keinoihin
*Listaus ei ole kattava
Yksittäiset oireet
Koronataudin jälkeen on tyypillistä, että yksittäinen oire, esim. Päänsärky tai kohonnut leposyke jatkuu vielä pitkään. Yksittäinen oire ei välttämättä täytä pitkittyneen koronataudin kriteerejä. Jos oire kuitenkin vaikeuttaa arkeasi tai estää elämästä tavanomaista elämääsi, vaatii se seurantaa ja saatat hyötyä tehokkaammasta kuntoutumisen tuesta. Oireiden aiheuttama haitta arkeen voi vaihdella suuresti eri henkilöillä ja ajan kuluessa. Hyvin tavallista on oireiden aaltoilu.
PEM- tai PESE-oire (Post Exertional Malaise/Post Exertional Symptom Exacerbation)
PEM- tai PESE-oireella tarkoitetaan fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta, sosiaalisesta tai emotionaalisesta kuormituksesta aiheutuvaa yleisvoinnin heikkenemistä tai oireiden pahenemista. Tyypillistä on edeltävään kuormitukseen nähden suhteettoman voimakas uupuminen ja/tai oireiden voimistuminen. Pienikin rasitus tai arkiaskare (esim. peseytyminen, kotityöt, sosiaalinen kanssakäyminen tai keskittymistä vaativat tehtävät) voivat aiheuttaa voinnin heikkenemisen, joka voi kestää jopa yli 24 h ja pahimmillaan päivien tai viikkojen ajan. PEM-oire voi ilmaantua myös viiveellä, 12–48 tuntia kuormituksen jälkeen. Kyseessä ei siis ole normaali kuormituksesta aiheutuva väsymys, josta yleensä palautuu vuorokaudessa.
*Tästä eteenpäin kurssilla puhutaan selkeyden vuoksi PEM-oireesta.
PEM-oireen ilmeneminen on olennaista selvittää, sillä se määrittelee voimakkaasti yksilön rasituksensietoa sekä kykyä sietää erilaista kuormitusta, ja vaikuttaa tätä kautta myös toipumisen ja kuntoutumisen etenemiseen. Mikäli PEM-oiretta esiintyy, niin kaiken kuormituksen tulee tapahtua henkilökohtaisen rasitusikkunan mukaisesti ja ylikuormitusta ja voinnin heikkenemistä tulee välttää. Mikäli PEM-oiretta ei esiinny, niin kuntoutus voi tapahtua nousujohteisemmin, mutta toki tällöinkin yksilöllisesti ja maltillisesti edeten.
Uupumus
Sinulla voi toipuessasi esiintyä voimakasta uupumusta. Uupumus ei ole sama asia kuin väsymys, vaan se on yleensä kokonaisvaltaisempaa ja voimakkaampaa. Voikin tuntua, ettei sinulla ole energiaa pieniinkään arkisiin askareisiin tai sosiaaliseen kanssakäymiseen. Uupumus yleensä heikentääkin arkiaskareista suoriutumista sekä elämänlaatua. Uupumus ei välttämättä myöskään helpota lepäämällä ja nukkumalla, eikä se välttämättä ole yhteydessä sitä edeltävään kuormitukseen tai sen määrään.
Hengitysoireet
Sinulla voi esiintyä myös hengityselimistön toimintaan liittyviä oireita, kuten hengenahdistusta, epätasapainoista hengitystä, hyperventilaatiota eli liikahengitystä, tai limaisuutta ja yskää. Nämä voivat johtua useista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi mahdollisista perussairauksistasi, akuutin infektion aiheuttamista keuhkomuutoksista, hengityskeskuksen “ylikorjaamisesta” (jolloin hengityksen rytmi jää kiihtyneeksi), hengitystekniikan muutoksista tai autonomisen hermoston toiminnan häiriöistä.
Kognitiiviset oireet
Moni puhuu arkikielessä ”aivosumusta”, jolla yleensä viitataan keskittymisvaikeuksiin ja tiedonkäsittelyn hitauteen. Koronan jälkeen saattaakin ilmetä erilaisia aivojen tiedonkäsittelyprosessien häiriöitä, kuten keskittymisen, muistin, oppimisen, ajattelun, tarkkaavaisuuden, havaitsemisen tai ongelmanratkaisukyvyn heikentymistä.
Dysautonomia
Autonominen hermosto koostuu sympaattisesta (kiihdyttävä) ja parasympaattisesta (jarruttava) hermostosta. Se osallistuu monien elintoimintojen säätelyyn. Dysautonomia tarkoittaa tämän tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan häiriötä.
Sympaattisen hermoston aktivoituminen nostaa vireystilaamme ja valmistaa meitä selviytymään uhkaavista tai muutoin toimintaa vaativista tilanteista (mm. verenpaine, syke ja hengitystiheys nousevat). Tämä on elimistön stressireaktio, joka on myös edellytys tarkkaavuutta vaativissa tilanteissa toimimiselle. Parasympaattinen hermosto taas auttaa meitä palautumaan (mm. sydämen syke ja hengitys rauhoittuvat). Dysautonomiassa säätelyjärjestelmän tasapaino on järkkynyt.
Saatat huomata koronavirusinfektion sairastettuasi esimerkiksi aiemmasta poikkeavaa sydämen syketason nousua tai tykyttelyä, huimausta, hikoilua, palelua tai vatsavaivoja. Epätarkoituksenmukainen pulssitason nousu kevyessäkin rasituksessa ja pystyasennossa on tyypillistä (posturaalinen ortostaattinen takykardia, POTS).
______________________________________________________________________________________________________________
Mitä voin itse tehdä toipumiseni eteen?
Hienoa, että olet löytänyt Koronasta kuntoon -verkkokurssille. Voit aloittaa pohtimalla, mitkä asiat haittaavat toimintakykyäsi ja arkesi sujumista eniten. Oheisesta taulukosta voit saada suuntaa-antavan yleiskuvan erilaisista omahoidon ja -kuntoutuksen keinoista ja työkaluista, jotka esitellään tarkemmin tämän verkkokurssin edetessä.
Koronataudilla voi olla vaikutuksia moneen alueeseen elämässäsi. Toipuessa jaksamisesi voi vaihdella eri päivinä. Jokaisella oireet, niiden taustalla olevat syyt sekä oireista aiheutuva haitta arkeen ovat yksilöllisiä; sinun toipumistasi eivät välttämättä tue samat keinot kuin tuttavaasi!
______________________________________________________________________________________________________________
Entä kun kaiken kaikkiaan voimavarat ovat vähissä? Seuraavassa jaksossa lähdetään pohtimaan aktiivisuuden ja palautumisen tasapainoa, ja miten sitä voisi edistää.
______________________________________________________________________________________________________________
Anna palautetta ja osallistu halutessasi tuotepalkintojen arvontaan!
Voit antaa palautetta Koronasta kuntoon -avoimesta verkkokurssista täältä: Koronasta kuntoon -avoimen verkkokurssin palautelomake
________________________________________________________________________________________
Tämä avoimen verkkokurssin jakso on tuotettu osana Koronasta kuntoon -hanketta.
Koronasta kuntoon -verkkokurssit ja vertaistoiminta tarjoavat tietoa ja tukea pitkittyneestä koronataudista toipuville aikuisille. Koronasta kuntoon -hanke ei tarjoa hoitoa, kuntoutusta tai terapiaa. Jokainen osallistuja huolehtii omasta hoitosuhteestaan terveydenhuoltoon.
Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimii Hengitysliitto ry. Hanke toimii STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitetään yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa. Lisätietoja: Koronasta kuntoon – Filha