Tukea eri elämäntilanteisiin koronasta toipuessa

Edellisessä jaksossa tutustuttiin työhön paluun tukeen ja työn muokkaukseen.

Tämän jakson aiheet:

• Avun ja tuen hakeminen
• Sosiaaliturva ja -palvelut
• Potilas- ja sosiaaliasiamiehen palvelut
• Vertaistuen merkitys

_______________________________________________________________________________________________________

Koronapandemia on vaikuttanut meihin monin tavoin

Suomessa on tuhansia ihmisiä, joille on jäänyt koronan jälkeen pitkittyneitä oireita. Oireet ovat yksilöllisiä, moninaisia ja usein luonteeltaan aaltoilevia. Ne voivat koskea useita elinjärjestelmiä ja syitä oireilun taustalla voi olla monia. Näin ollen toipuminenkin on yksilöllistä.

Pandemialla on ollut monia vakavia vaikutuksia. Hoidolle, kuntoutukselle sekä tuelle on suuri tarve niin maailmalla kuin täällä Suomessa. Uutta tutkimustietoa koronasta, sen hoidosta ja kuntoutumisen muodoista saadaan koko ajan lisää.

Koronan sairastaminen ja pitkittynyt oireilu voi vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi mielen hyvinvointiin. Koronapandemialla ja sen varjossa elämisellä on ollut vaikutuksia ihmisten mielen hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuskatsauksen (2022) mukaan ensimmäisen pandemiavuoden 2020 aikana ahdistuksen ja masennuksen esiintyminen koko maailman väestössä kasvoi 25 %.

Hae rohkeasti apua ja tukea

Sairastuminen ja erilaiset pitkittyneet oireet voivat tuoda paljon muutoksia arkeesi. Tukea on saatavilla niin fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen, mielen hyvinvointiin kuin sosiaaliturvaan liittyen. Hae rohkeasti apua ja tukea.

_______________________________________________________________________________________________________

Vinkki: Kysy neuvoa toipumisen polullesi myös fysioterapeutilta! Fysioterapeutilta voit saada tukea oman tilanteesi mukaan esimerkiksi aktiivisuuden ja palautumisen ryhmittämiseen, sykeseurantaan ja hengitystekniikkaan liittyen. Näihin teemoihin tutustutaan myös Koronasta kuntoon -intensiiviverkkokurssilla.

_______________________________________________________________________________________________________

Apua mielen hyvinvointiin ja kriisitilanteisiin saat ottamalla yhteyttä:

• Omaan terveyskeskukseen tai työterveyteen
• Asuinpaikkakuntasi sosiaali- ja kriisipäivystykseen

Jos tarvitset kiireellistä apua, soita 112.

_______________________________________________________________________________________________________

Tietoa sosiaaliturvasta ja -palveluista

Järjestöjen sosiaaliturvaopas ja muita tuen lähteitä

Tutustu  Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen!

Eri elämäntilanteisiin on olemassa erilaisia etuuksia ja palveluita. Kysy neuvoa Kelasta ja asuinpaikkakuntasi sosiaalityöstä tai perhekeskuksesta.

_______________________________________________________________________________________________________

Sairauspäiväraha

Sairauspäivärahaa saa alle vuoden kestävään työkyvyttömyyteen.

Sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita. Työkyvyttömyys on tilanne, jossa sairaus estää oman työn tekemisen.

Sairauspäivärahaa myönnetään 16-67-vuotiaille.

• • Myös työtön työnhakija, omaishoitaja, opiskelija, vuorotteluvapaalla oleva ja hoitovapaalla oleva voivat saada sairauspäivärahaa.
  • Työttömän työnhakijan tilanteessa arvioidaan työkykyä suhteessa siihen työhön, josta henkilö on jäänyt työttömäksi.

Hae sairauspäivärahaa 2 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

• • Sairauspäivärahaa maksetaan Kelasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
  • Sairauspäivärahan hakemiseen tarvitaan lääkärintodistus.

Opiskelu sairauspäivärahalla

• • Lyhyen sairauden aikana voi olla myös opintotuen varassa, mutta varsinkin yli 2 kk kestävien sairauksien kohdalla kannattaa hakea sairauspäivärahaa.
  • Kun opintotuella olevalle opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha, opintotuki lakkaa automaattisesti ilman erillistä ilmoitusta.
  • Jos saat sairauspäivärahaa, voit jo sairauspäivärahakaudella ryhtyä opiskelemaan jonkin verran. Sallittu opiskelumäärä on noin 40 % normaalista kokopäivätoimisesta opiskelusta.

Sairauspäivärahaa maksetaan verotuksessa todettujen työtulojen mukaan

• • Enintään 300:lta arkipäivältä.
  • Kun sairauspäivärahan enimmäisaika on täynnä, voi saman sairauden vuoksi saada sairauspäivärahaa vasta, kun on käynyt töissä vuoden ajan.

Sairauspäiväraha perustuu vuosituloon.

• • Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tulojen perusteella. Kela käyttää vuositulon laskemisessa vain tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja.
  • Jos haluat, että vuositulo lasketaan tarkastelujakson 3 viimeisen kalenterikuukauden tulojen perusteella, hakemuksen lisätiedoissa tulee olla selvitys tarkastelujaksolla olevasta erityistilanteesta.

Lue lisää sairauspäivärahasta: Sairauspäiväraha – kela.fi

_______________________________________________________________________________________________________

Yrittäjän sairauspäiväraha

• • Yrittäjänä voit saada sairauspäivärahaa työkyvyttömyytesi ajalta. Hanki lääkärintodistus työkyvyttömyydestäsi.
  • Toimita päivärahahakemus Kelaan heti kun olet saanut lääkärintodistuksen.
  • Sairauspäivärahan hakuaika on kaksi kuukautta. Päivärahan suuruus määräytyy työtulojesi perusteella.
  • Voit saada kahden vuoden aikana sairauspäivärahaa samasta sairaudesta enintään 300 arkipäivältä ja osasairauspäivärahaa 150 arkipäivältä.

Yrittäjän omavastuuaika

• • Omavastuuajalta et saa varsinaista sairauspäivärahaa mutta voit saada YEL- tai Mela-päivärahaa, jos olet YEL- tai MYEL-vakuutettu. Omavastuuaika määräytyy edellä mainittujen vakuutuksien mukaan.
  • Jos sinulla ei ole yrittäjän eläkevakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäiväsi ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää lauantait mukaan lukien.

Yrittäjän osasairauspäiväraha

• • Jos vaivasi on pitkäkestoinen mutta olet osittain työkykyinen, kysy lääkäriltä mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti ja saada osasairauspäivärahaa.
  • Jos sairauspäivärahan enimmäissuoritusaika ylittyy, sinulla voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Lue lisää ja tarkista ajantasainen tieto yrittäjän sairauspäivärahasta Suomi.fi-palvelun Yrittäjän sairauspäiväraha-sivulta.

_______________________________________________________________________________________________________

Suunnitelma työhön paluusta ja työkyvyn tukeminen

Työhön paluusta ja työkyvyn tukemisesta kannattaa keskustella työnantajan kanssa.

• • Pitkittyneessä sairaudessa Kela arvioi lääkärinlausunnon perusteella kuntoutuksen tarvetta. Kuudenkymmenen (60) sairauspäivärahapäivän jälkeen Kela lähettää kirjeen kuntoutusvaihtoehdoista.
  • Työsuhteessa työterveyshuolto arvioi työkyvyn viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on saanut yhdeksänkymmentä (90) arkipäivää.
  • Kela voi esimerkiksi tukea osasairauspäivärahalla työntekijää tai yrittäjää, joka palaa sairauspoissaolon jälkeen työhönsä aluksi osa-aikaisesti.
  • Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhön paluun, vaikka työkyky ei olisi täysin palautunut.
  • Mikäli työkyvyttömyys jatkuu, voi sairastunut hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Lue lisää työhön paluun ja työkyvyn tuesta: Takaisin työhön – kela.fi

_______________________________________________________________________________________________________

Tartuntatautipäiväraha

Kelasta voi saada tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa ansionmenetystä:

• • Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemän päätöksen perusteella.

Väliaikaisen lainmuutoksen myötä voit saada tartuntatautipäivärahaa myös, jos sinulla on

• • Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laatima todistus luotettavasti todetusta koronavirustartunnasta
  • Sekä todistus siitä, ettei ansiotyöhön osallistuminen ole suositeltavaa tartunnan leviämisriskin takia.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa myös silloin, kun

• • Huoltajalla on terveydenhuollosta saatu todistus, jonka mukaan lapsella on luotettavasti todettu koronavirustartunta
  • Eikä lapsen ole suositeltavaa mennä päivähoitoon tai kouluun tartunnan leviämisriskin vuoksi.
  • Lisäksi edellytyksenä on, että et voi tehdä ansiotyötäsi. Huoltajalla tarkoitetaan lapsen virallista huoltajaa.

Koronavirustartunnan luotettava toteaminen tarkoittaa laboratoriovarmistettua PCR- tai antigeenitestiä.

Lue lisää tartuntatautipäivärahasta: Tartuntatautipäiväraha – kela.fi

_______________________________________________________________________________________________________

Matkakorvaukset

Voit saada Kelasta matkakorvausta, kun matkustat julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon ja matkan syy on:

• sairaus
• kuntoutus ja sinulla on Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätös.
• raskaus ja synnytys

Maksat jokaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Yhteensä omavastuu on enintään 300 euroa vuodessa (ns. matkakatto). Kun se ylittyy, sinun ei tarvitse maksaa omavastuuta loppuvuoden matkoista.

Hae korvausta 6 kuukauden kuluessa matkasta. Huom. 1.7.2023 alkaen koronarokotukseen ja koronavirustestiin liittyvistä matkoista ei voi enää saada Kela-korvausta.

Lue lisää matkakorvauksista: Matkakorvaukset – kela.fi

Työttömyysturvan väliaikaiset lakimuutokset

Työttömyysturvassa on ollut väliaikaisia lakimuutoksia 1.1.–28.2.2022.

• • Muutokset ovat päättyneet. Jos haet työttömyysetuutta jälkikäteen, Kela voi soveltaa tilanteeseesi päättyneitä lakeja. Työttömyysetuuden takautuva hakuaika on 3 kuukautta.

_______________________________________________________________________________________________________

Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies

Jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun, hän voi olla yhteydessä potilasasiamieheen. Samoin sosiaalihuollossa väärää kohtelua kokenut sosiaalihuollon asiakas voi olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Myös potilaan tai asiakkaan omainen ja läheinen voi ottaa yhteyttä asiamieheen.

Sosiaaliasiamies sosiaalihuollossa

• • Neuvoo ja tiedottaa asiakkaan asemasta ja oikeuksista
  • Neuvoo muistutuksen laatimisessa
  • On yhden tai useamman kunnan yhteinen
  • On tavoitettavissa sosiaalivirastosta ja kunnan neuvonnasta saatavilla yhteystiedoilla.

Potilasasiamies terveydenhuollossa

• • Neuvoo ja avustaa muistutusten teossa
  • Tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta
  • On oltava käytettävissä kaikissa terveydenhuollon yksiköissä sekä terveydenhuollon palveluja tarjoavissa yksiköissä, kuten vanhainkodeissa
  • On tavoitettavissa terveydenhuollon yksiköistä saatavilla yhteystiedoilla
  • Ei ota kantaa taudinmääritykseen tai hoidon sisältöön.

_______________________________________________________________________________________________________

Tämä avoimen verkkokurssin jakso on tuotettu osana Koronasta kuntoon -hanketta.

Koronasta kuntoon -verkkokurssit ja vertaistoiminta tarjoavat tietoa ja tukea pitkittyneestä koronataudista toipuville aikuisille. Koronasta kuntoon -hanke ei tarjoa hoitoa, kuntoutusta tai terapiaa. Jokainen osallistuja huolehtii omasta hoitosuhteestaan terveydenhuoltoon.

Hanketta hallinnoi Filha ry ja hankejärjestökumppanina toimii Hengitysliitto ry. Hanke toimii STEA-avustuksella vuosina 2022–2024. Sisältöjä kehitetään yhdessä toimintaan osallistuvien kanssa. Lisätietoja: Koronasta kuntoon – Filha

_______________________________________________________________________________________________________