Lähisuhdeväkivallan lopettamisessa huomioitavia tekijöitä

Erilaiset väkivallan ja väkivaltaa käyttäneiden luokittelutavat ovat lisänneet ymmärrystä lähisuhdeväkivallasta ja sitä käyttävien henkilöiden ominaisuuksista. Väkivaltaa lähisuhteissa määrittävät väkivaltaisen käyttäytymisen lisäksi siihen liittyvät mielensisäiset ja vuorovaikutukselliset ilmiöt. Lähisuhdeväkivallan lopettamisen kannalta merkityksellisiä ovat väkivallan tekojen lisäksi myös väkivaltaan vaikuttavat taustatekijät. Avuntarve ja riski käyttäytyä väkivaltaisesti ovat yksilöllisiä. 

Pelkkä väkivallantekojen tarkastelu ei kerro koko kuvaa lähisuhdeväkivallasta 

Edellisessä osiossa kuvailtiin erilaisia lähisuhdeväkivallan tekomuotoja. Lähisuhdeväkivaltaa voidaan määritellä käyttäytymiseen liittyvän tunnetason ja tavoitehakuisuuden perusteella. Lähisuhdeväkivaltaa voidaan määritellä myös sen mukaan, kertooko tehty väkivalta enemmän tekijän persoonalle tyypillisestä kontrolloivasta ja alistavasta käyttäytymisestä vai suhteessa esille nousseista ristiriidoista ja konflikteista. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Pyrkiikö väkivaltaisesti käyttäytyvä alistamaan ja kontrolloimaan kumppaniaan väkivallalla tai sen uhalla? Liittyykö väkivalta parisuhteen ratkaisemattomiin konflikteihin ja ristiriitoihin? Tekevätkö väkivaltaa aloitteellisesti molemmat osapuolet vai ainoastaan toinen? Onko väkivalta tavoitehakuista vai äkkipikaistuksissa tehtyä toimintaa?  

Kuuma ja kylmä väkivalta 

Väkivaltaisen käyttäytymisen loppumisen kannalta on oleellista, onko väkivalta ensisijaisesti seurausta tunteidensäätelyn pettämisestä, vai onko se harkittua omien tavoitteiden saavuttamiseen tietoisesti tähtäävää toimintaa. Ensimmäistä luokkaa kutsutaan kansankielellä kuumaksi ja jälkimmäistä kylmäksi väkivallaksi.  

Kuuma väkivalta on tyypillisesti äkkipikaistuksissa ja vahvassa tunnetilassa tehty aggressiivinen teko. Kuuma väkivalta voidaan ymmärtää tunnesäätelykykyjen ja yksilöön kohdistuvan psyykkisen kuormituksen välisenä epäsuhtana. Aggressiivisen käyttäytymisen käynnistää tällöin kokemus joko todellisesta tai kuvitteellisesta uhasta minuudelle. Riski käyttäytyä väkivaltaisesti kuormittavissa tilanteissa kasvaa, jos on lapsuudessa tai myöhemmin elämässään kokenut traumoja tai muita negatiivisia tapahtumia. Kuumaa, reaktiivista väkivaltaa käyttävä työskentelyyn sitoutunut henkilö hyötyy yleensä tarpeenmukaisista psykososiaalisista hoitomuodoista ja muista interventioista. Yksilön tunnesäätelyä voidaan kehittää vuorovaikutuksellisen työskentelyn avulla. 

Proaktiivista, kylmää väkivaltaa, pidetään vaikeammin muutettavana persoonallisuuden ominaisuutena. Kylmä väkivalta on käyttäjälleen tavanomainen väline turvata omia etuja tai hallita muita. Väkivaltaan ei liity suurta kiihtymystä tai suuttumusta. Kuuman ja kylmän väkivallan eroista ei ole täyttä tutkimuksellista näyttöä, mutta erojen tunnistaminen auttaa kehittämään erityyppiseen väkivaltaan parhaiten soveltuvia ehkäisy- ja hoitokeinoja.  

Väkivallan taustalla tarve kontrolloida ja alistaa 

Kontrollointi ja vallankäyttö liittyvät perinteiseen käsitykseen lähisuhdeväkivallasta. Tällöin kumppania pyritään kontrolloimaan uhkailun, tarkkailun ja pelottelun avulla. Väkivaltaisesti käyttäytyvä määrittelee omista tarpeistaan käsin toiselle sallittua käyttäytymistä ja samanaikaisesti hän saattaa syyllistää väkivallan kokijaa käyttämästään väkivallasta. Väkivallan käyttäjä voi vaatia täydellistä itselleen omistautumista, jonka seurauksena väkivaltaa kokenut voi etääntyä tai eristäytyä muista tärkeistä ihmissuhteistaan. Täten väkivaltaisen suhteen merkitys kasvaa. Väkivaltaa kokeneen itsearvostus voi heikentyä ja mahdolliset ristiriitaiset ja häpeän sävyttämät tunteet voivat vaikeuttaa avun hakemista ja väkivaltaongelman vakavuuden tiedostamista. Yksittäinenkin väkivallanteko voi luoda väkivaltaa kokeneelle vakavan pelotteen, jonka jälkeen väkivallan käyttäjä pystyy kontrolloimaan kokijaa tavoilla, joita ulkopuolisen on hankala havaita. Tällaista laskelmoivaa ja tietoista pelkoon perustuvaa väkivaltaa kutsutaan intiimiterroriksi. Intiimiterroria pidetään vaikeana lähisuhdeväkivallan muotona.

Väkivallan taustalla ristiriidat ja konfliktit  

Lähisuhdeväkivalta näyttäisi yleisimmin liittyvän parisuhteen ratkaisemattomiin ristiriitoihin ja konflikteihin. Väkivaltaa käyttävät tällöin tyypillisesti molemmat osapuolet. Mikäli fyysistä väkivaltaa esiintyy, on miehen tavallisesti fyysisesti vahvempana mahdollista aiheuttaa naiselle vakavampia ruumiillisia vammoja. Tämän takia miehen ja naisen fyysiseen väkivaltaan liittyvä pelon kokemus on hyvin erilainen. Nainen pelkää enemmän, koska tunnetasolla tietää miehen kykenevän tekemään hänelle vakavampaa väkivaltaa. Mies taas uskoo kykenevänsä hallitsemaan fyysistä väkivaltatilannetta naista paremmin. Näin ei aina ole, vaan nainenkin pystyy hengenvaarallisiin tekoihin miestä tai lapsia kohtaan. Naisten käyttämä väkivalta näyttää painottuvan miehiä useammin henkiseen väkivaltaan. Väkivalta voi olla sanallista loukkaamista, uhkailua, mitätöintiä, huomiotta jättämistä tai toisen koskemattomuuden rikkomista. Nämäkin tilanteet voivat eskaloitua hengenvaarallisiksi. 

Yksisuuntainen vai kaksisuuntainen väkivalta  

Parisuhteen väkivallassa voi olla eroja myös sen suhteen, onko toinen vai molemmat osapuolet aloitteellisia väkivallassa. Parisuhteessa yhden osapuolen väkivallan jatkuminen lisää myös toisen osapuolen väkivallan jatkumisen todennäköisyyttä. Ristiriitoihin ja konflikteihin liittyvässä väkivallassa molempien osapuolten hyökkäykset ovat tavallisia, kun taas intiimiterrori on yleisemmin yksisuuntaista väkivaltaa. Tapauskohtainen tarkastelu on tärkeää, koska kyse ei ole selvärajaisista ryhmistä. 

Yhdelle henkilölle hyödyllinen työskentely ei välttämättä sovellu toiselle. Siksi tapauskohtaisten erojen huomioimista väkivaltatyössä pidetään tärkeänä. Kaksisuuntaisessa väkivallassa voivat parisuhteen molemmat osapuolet tarvita tukea väkivaltaisen käyttäytymisen lopettamiseen. Tutkimus ja käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että osa lähisuhdeväkivaltaa käyttäneistä henkilöistä kykenee lopettamaan väkivaltaisen käyttäytymisensä. Vuorovaikutukselliset työskentelymuodot pienentävät lähisuhdeväkivallan uusiutumisen riskiä. Lähisuhdeväkivallan ilmenemismuotojen eroavaisuuden ymmärtämistä pidetään keskeisenä työskentelymuotojen kehittämisessä, oikeudellisissa prosesseissa, tiedon jakamisessa, sekä sosiaali- että kriminaalipolitiikassa. 

Avuntarve ja väkivaltaan liittyvät riskit ovat yksilöllisiä  

Tässä osiossa esitellyt erot väkivaltaisessa käyttäytymisessä ja kuvatut väkivaltaisesti käyttäytyneiden erilaiset ominaisuudet eivät suinkaan kata kaikkia lähisuhdeväkivallan oleellisia piirteitä. Tiedetään esimerkiksi, että väkivaltaisesti käyttäytyvän päihdeongelma tai mahdollisuus päästä käsiksi aseisiin, lisäävät vakaviin fyysisiin vammoihin tai kuolemaan johtavan väkivallan riskiä.  

Hengenvaarallisen fyysisen väkivallan riskitekijöinä pidetään aseiden omistamista, niillä uhkaamista sekä aiempaa käyttöä vahingoittamistarkoituksessa. Aikaisempi vammoja aiheuttanut fyysinen väkivalta, päihdeongelmat, seksiin pakottaminen, lasten kaltoinkohtelu, voimakas mustasukkaisuus tai dominoivuus, rikoshistoria, väkivalta kodin ulkopuolella ja tappamisella tai itsemurhalla uhkaileminen, kertovat myös kohonneesta riskistä hengenvaaralliseen väkivaltaan. Lisäksi psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvien tekijöiden tiedetään olevan yhteydessä riskiin käyttäytyä väkivaltaisesti. 

Yksilönkehitys ja alttius väkivaltaiseen käyttäytymiseen lähisuhteissa 

Aikuisen alttius lähisuhdeväkivaltaan tiedetään olevan yhteydessä elämänhistoriaan, lapsuus- ja nuoruusiän kehitykseen. Suotuisaa kehitystä mahdollistavien ihmissuhteiden puuttuminen tai niukkuus, voivat tarjota riittämättömästi harjaantumismahdollisuuksia aikuisuuden ihmissuhteiden haasteita varten. Kehitystä häiritsevät tai traumatisoivat tapahtumat voivat haitata hienovaraisten toimintamallien harjoittelemista ja sisäistämistä. Lapsuudessa riittämättömästi kehittyneet kyvyt säädellä omaa toimintaa ja huomioida toisia ihmisiä voivat näyttäytyä erilaisina sopeutumisvaikeuksina. Aikuisena nämä ongelmat sen sijaan voivat näyttäytyä selkeämmin läheisissä suhteissa käyttäytymisessä. Kehityshistorian tarkasteleminen auttaa usein ymmärtämään, miten mielensisäiset tapahtumat ja vuorovaikutustilanteissa syntyvät kokemukset liittyvät väkivaltaiseen käyttäytymiseen.   

Kurssin on kehittänyt Lyömätön Linja, joka on Miessakit ry:n lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Lisätietoja: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/

—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—