Leijonaemojen vapaaehtoiskoulutus: Vertaisryhmät

Leijonaemojen vertaisryhmät kokoontuvat kuukausittain, 4—5 kertaa syyskaudella ja 4—5 kertaa kevätkaudella. Ryhmällä on vakiintunut kokoontumisaika ja -paikka. Näistä voidaan poiketa, mikäli ryhmä sopii esim. pikkujoulun viettämisestä, yhteisestä keilausillasta tai muusta poikkeavasta ohjelmasta. Mikäli tapaamisaika ja -paikka muuttuvat totutusta tai ennalta ilmoitetusta, on huolehdittava siitä, että kaikki kiinnostuneet saavat tiedon uudesta ajasta ja paikasta.

Vertaisryhmään voi kutsua ulkopuolisen alustajan tai asiantuntijan. Mikäli asiantuntijalle maksetaan palkkio, tulee palkkiosta sopia etukäteen toimiston kanssa.

Ryhmillä on käytettävissä kahvitusraha (v. 2021 60 €/v). Sillä voi ostaa ryhmään kahvitustarpeita tai esim. askartelutarvikkeita, mikäli ryhmässä on sellaisille tarvetta. Poikkeuksellisista hankinnoista on hyvä kertoa etukäteen toimistolle. Kahvitus- ja muiden tarvikkeiden hankinnat korvataan vapaaehtoiselle kuittien mukaan Leijonaemojen kulukorvauskäytäntöä noudattaen. Myös vertaisohjaajan matkakulut korvataan. Korvausta haetaan kulukorvauslomakkeella.

Ryhmän muodot

Leijonaemojen vertaisryhmät ovat pääsääntöisesti muodoltaan avoimia, eli niihin voi liittyä uusia jäseniä milloin tahansa ja käyntikertoja voi jättää väliin. Moni käy ryhmässä intensiivisen jakson, kun arjessa on rankin aika. Elämän tasaannuttua osallistuja ei tarvitse enää niin paljon tukea, ja voi harventaa käyntejään tai jää kokonaan pois. Avoin ryhmä alkaa periaatteessa uudestaan, kun uusia tulee mukaan. Tämä johtaa siihen, että esittelyt ja tutustumisharjoitukset on tehtävä aina uudestaan. Ohjaajalla onkin hyvä olla mietittynä vaihtelevia tapoja näiden toteuttamiseksi, etteivät vakikävijät kyllästy.

Avoimen ryhmän vastakohta on suljettu ryhmä, johon ei oteta ensimmäisen kokoontumisen jälkeen uusia jäseniä ja ryhmä kokoontuu ennalta sovitun ajanjakson. Tällaisia ryhmiä Leijonaemoissa voidaan koota erilaisten teemojen ympärille. Myös Leijonaemojen päivä- ja viikonlopputapahtumat voi ajatella tällaiseksi suljetuksi, kerran kokoontuvaksi ryhmäksi.

Vertaisryhmän sopivaa kokoa on vaikea määritellä, koska se riippuu paljon ryhmän tarpeista ja dynamiikasta. Pari ei kuitenkaan vielä ole ryhmä, joten kolme osallistujaa on ryhmän pienin mahdollinen koko. Vertaistuelliset ryhmäkeskustelut onnistuvat yleensä parhaiten vähintään 4—5 hengen ryhmissä.

Jos ryhmässä on paljon osallistujia, voi helposti käydä niin, että puheaikaa ei tule kaikille riittävästi. Tähän voi auttaa se, että jakaa ryhmän osaksi aikaa keskustelemaan teemoista pienemmissä, 2—4 hengen porukoissa. Silloin jokainen saa helpommin puheaikaa ainakin omassa pienryhmässä.

Ryhmän vaiheet

Ryhmällä on oma elinkaarensa. Vahvimmin kehitys näkyy suljetuissa, määräaikaisissa ryhmissä, mutta myös avoimet, jatkuvat ryhmät muuttuvat ajan mittaan.

Vertaisryhmä käynnistysvaiheessa tarvitaan yksi aktiivinen ”moottori”, mutta käynnistäminen on helpompaa, jos tukena on kaveri tai taustajärjestö. Ennen ryhmän käynnistämistä on järjestettävä tilat sekä mahdolliset tarjoilut, lastenhoito ja muut olosuhteet. Ryhmän alkamisesta pitää tiedottaa, jotta siitä mahdollisesti kiinnostuneet löytävät paikalle. Kaikkeen tähän saa apua Leijonaemojen toimistolta. Vapaaehtoisilla on usein kuitenkin paras paikallistuntemus, joten kaikki tehdään yhteistyössä.

Alkavan ryhmän ensimmäiset tapaamiset ovat usein ohjaajan varassa, koska ryhmäläiset eivät vielä ole tutustuneet toisiinsa tai ryhmän käytäntöihin. Sekä ryhmäläisiä että ohjaajaa voi jännittää. Ensimmäisille kerroille kannattaa varata erilaisia toiminnallisia harjoitteita, joiden kautta tutustuminen käy helpommin. Tutustumista voi helpottaa varsinkin isommassa ryhmässä myös pari- tai pienryhmäkeskusteluilla kokoonpanoja vaihdellen. Voi olla helpompaa kertoa omista ajatuksista parille ihmiselle kuin kymmenelle.

Tutustuvassa ryhmässä alkujännityksestä on jo päästy ja voidaan alkaa keskustella ryhmän tavoitteista, toiveista ja yhteisistä pelisäännöistä. Leijonaemoissa näistä keskustellaan usein jo ensimmäisellä kerralla, mutta voi olla hyvä palata aiheeseen parin kerran jälkeen. Ensimmäisten kertojen aikana voi ryhmän kanssa ideoida myös tulevien tapaamisten aiheita ja teemoja. Näin ryhmäläiset alkavat tuntea kuuluvansa ryhmään. Ohjaajan vetovastuu pienenee, kun ryhmäläiset alkavat toimia ryhmän käytänteiden mukaan itsenäisemmin.

Yhdessä toimivassa ryhmässä vallitsee hyvä ja avoin tunnelma. Ryhmässä on eritasoisia ystävyys- ja tuttuussuhteita. Ryhmässä uskalletaan puhua avoimesti ja erimielisyydetkin ovat sallittuja. Ryhmän jäsenet huolehtivat kukin osaltaan ryhmän kiinteydestä sekä toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tässä vaiheessa voi sanoa, että ryhmästä saa juuri niin paljon kuin sille antaa.

Leijonaemojen vertaisryhmät ovat pääsääntöisesti jatkuvia ryhmiä. Kuitenkin nekin saattavat joskus syystä tai toisesta päättyä. Ryhmän lopettamisesta tulee antaa ryhmäläisille tieto hyvissä ajoin. Viimeinen kerta kannattaa varata lopettamisen nostamien tunteiden käsittelemiseen.

Teemalliset ryhmät ja tapahtumien ajaksi kokoontuneet ryhmät päättyvät ajallaan. Niissäkin kannattaa varata riittävästi aikaa lopettamiselle, yhteenvedolle ja palautteelle.

Ryhmän säännöt

Leijonaemojen vertaisryhmissä ja tapahtumissa noudatetaan aina Leijonaemojen kymmentä kultaista sääntöä. Näistä säännöistä ohjaaja löytää apua ja tukea useimpiin haastaviin tilanteisiin, joita ryhmässä voi tulla vastaan. Kymmenen kultaista sääntöä on hyvä kerrata esim. syys- ja kevätkauden alkaessa ja aina silloin, jos ryhmään tulee uusia osallistujia. Ne voi myös kiinnittää nähtäväksi tapaamispaikan seinälle. Mikäli ryhmässä on haasteita, voi tapaamisen alussa nostaa esiin yhden tai kaksi tilanteeseen sopivaa sääntöä.

Kultaisten sääntöjen lisäksi ryhmä voi laatia omia lisäsääntöjään, jotta kaikkien on mukavaa osallistua tapaamisiin. Nämä säännöt voivat liittyä esimerkiksi aikataulujen täsmälliseen noudattamiseen, ilmoittautumiskäytäntöihin, puhelinten käyttöön ryhmän aikana tai tarjoiluissa ja loppusiivouksessa auttamiseen. Jos ryhmä laatii omia sääntöjään, nekin on hyvä kirjata yhteisesti näkyviin ja esitellä uusille osallistujille. Ryhmän omia sääntöjä voi tarkastella kerran vuodessa ja muuttaa tarpeen mukaan.

Ryhmän perustaminen

Uuden ryhmän käynnistämisessä on pohdittava ainakin seuraavia asioita:

• Ryhmän ohjaajat
  • Leijonaemojen ryhmässä tarvitaan vähintään yksi Leijonaemojen vapaaehtoiskoulutuksen käynyt ohjaaja.
  • Suosittelemme, että ryhmässä on kaksi ohjaajaa. Toivomme, että kaikki ohjaajat kävisivät koulutuksen.
• Tilat
  • Tilassa tulisi olla mahdollista kokoontua säännöllisesti ja omassa rauhassa.
  • Kulkuyhteydet tapaamispaikkaan tulisi olla hyvät (julkinen liikenne, pysäköinti).
  • Mahtavaa, jos tilat ovat esteettömät.
  • Etusijalla ovat maksuttomat tilat. Mikäli tilasta peritään vuokraa, on siitä sovittava toimiston kanssa ennen sopimuksen tekoa.
• Yhteistyökumppanit
  • Voi olla järkevää toteuttaa ryhmä yhteistyössä jonkun toisen järjestön kanssa. Yhteistyö voi olla esim. tiedottamista tai yhteistyökumppani voi tarjota tilat käyttöön. Yhteistyöryhmässä ohjaajat voivat tulla eri järjestöistä.
  • Yhteistyöryhmissä on hyvä sopia vastuista ja kustannusten jaosta kirjallisesti.
• Lastenhoito
  • Joissain ryhmissä järjestetään ryhmän ajaksi lastenhoito, mikäli ryhmäläiset sitä tarvitsevat ja tilat antavat myöden. Katso tarkemmin kpl Lastenhoito ryhmissä
• Tiedottaminen
  • Ryhmien kokoontumisista tiedotetaan Leijonaemojen nettisivuilla. Toimistolla laaditaan myös tulostettava pdf-esite, jota voi toimittaa oman alueen neuvoloihin yms. paikkoihin, joissa erityislasten perheet käyvät.
  • Nykyään monet tavoittaa helposti myös paikallisista Facebook-ryhmistä.
  • Mieti omalta alueeltasi sopivat tiedottamisen kanavat.

Ryhmän ohjaajana

Vertaisohjaajan tehtävässä voi toimia hyvin monella tavalla. Tärkeää on löytää oma tapasi olla ja toimia, koska tärkein työkalusi on oma persoonasi ja kokemuksesi erityislapsen vanhempana.

Vertaisohjaajan tehtävän hoitamisen minimitaso on avata ovet oikeaan aikaan. Joskus se riittää.

Hyvä ryhmänvetäjä on empaattinen, ihmisistä kiinnostunut ja terveellä tavalla utelias. Hän on päättäväinen, mutta tarvittaessa joustava. Laaja yleissivistys ja kiinnostus ajankohtaisiin asioihin auttaa tehtävässä toimimisessa. Vertaisohjaajan pitää pystyä vastaanottamaan ja käsittelemään kritiikkiä. Hyvä vertaisohjaaja muistaa myös, että hän ei ole terapeutti tai ammattilainen, vaan vertainen.

Vertaisohjaajana voit kehittyä hakeutumalla rohkeasti uusiin ryhmätilanteisiin. Hyvä ryhmänohjaaja valmistautuu ryhmän kokoontumiseen. Ryhmänohjaajan tulee muistaa huolehtia sekä ryhmän rakenteista (aikataulu, tasapuolisuus, aiheessa pysyminen) että ryhmän tunnetehtävästä (vertaistuki, turvallisuus, luottamuksellisuus).

Leijonaemojen kokenut vertaisohjaaja Marika kertoo seuraavassa videoss omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan.

Vinkkejä ryhmän tapaamiseen

Leijonaemojen vertaisryhmissä tarjotaan osallistujille kahvia ja teetä. Tämä antaa osallistujille saapumistilanteessa sopivaa puuhastelua ja luontevan tavan liittyä ryhmään. Kahvikupin takaa on myös turvallista tarkastella tilannetta – se on suomalaisille hyvin tuttu ”turvariepu”. Muita tarjoiluja ryhmässä ei tarvitse olla. Jotkut ryhmät ovat sopineet tuovansa keksejä tms. nyyttäriperiaattella tai on voitu sopia kiertävästä vuorosta tarjoiluiden suhteen. Ryhmässä voi olla myös innokkaita leipureita, jotka haluavat tuoda luomuksiaan tarjolle. Voidaan myös sopia, että kauden viimeinen kerta jouluna tai keväällä on herkuttelukerta, jolloin mennäänkin yhdessä pitsalle tai pidetään piknik. Kaikki tämä on sallittua, mutta ohjaajan ei tarvitse ottaa niistä paineita.

Ryhmän kannattaa sopia myös yhteydenpitotavoista ryhmäkertojen välillä. Ryhmiin saa osallistua täysin anonyyminä, joten omia yhteystietoja ei tarvitse antaa ohjaajalle. Tiedottamista helpottaa, jos ohjaajalla on osallistujista puhelinnumerot ja/tai sähköpostiosoitteet. Näitä yhteystietoja tulee säilyttää äärimmäistä huolellisuutta noudattaen ja listalta on poistettava välittömästi niiden yhteystiedot, jotka sitä pyytävät. Useimmat ryhmissä kävijät haluavat liittyä tiedotuslistalle. Tiedotuslistalla voi muistuttaa seuraavasta kokoontumisesta, kertoa mahdollisista poikkeuksellisista tapaamisista tai peruuntumisista tai tiedottaa muista oman paikkakunnan tapahtumista tai asioista, jotka kiinnostavat erityislapsiperheiden vanhempia.

Monet ryhmät ovat perustaneet myös omia suljettuja Facebook-ryhmiä, ”Kotikunnan emot” tms. Näiden ryhmien hallinnointi on täysin vapaaehtoisten vastuulla. Ryhmien hallinnoinnin helpottamiseksi voi katsoa mallia esim. Leijonaemojen jäsenten Facebook-ryhmän säännöistä. Hallinnointiin tai ryhmän asetusten määrittämiseen voi kysyä apua myös toimistolta, mutta työntekijät eivät osallistu näiden alueellisten ryhmien ylläpitoon. Joillain alueilla yhteydenpitokanavaksi on valittu WhatsApp.

Silläkin on merkitystä, miten ryhmän kokoontumistila on sisustettu. On hyvä, jos kaikilla osallistujilla on näköyhteys toisiinsa. Suosimme muodostelmaa, jossa tuolit on aseteltu ympyrään, eikä edessä ole pöytiä. Ilman pöytiä olemme paljaampina, avoimemmin läsnä. Tietenkin kannattaa huomioida myös ryhmäkerran teema – jos tarkoitus on esim. askarrella, pöydät voivat olla tarpeen.

Keskustelun käynnistyessä käy helposti niin, että aiheet rönsyävät tai joku ottaa puhetilaa. Jotta jokainen pääsisi ryhmäkerran aikana ainakin muutaman kerran ääneen, on hyvä ottaa aluksi esittäytymis-, tutustumis- ja kuulumiskierroksia. Kierrosta varten kannattaa miettiä valmiiksi sopivia kysymyksiä, joilla johdattelee tapaamisen teemaan tai positiivisiin, elämänmyönteisiin ajatuksiin. Kierroksia voi olla tapaamisen alussa esimerkiksi kolme: oma nimi, arjen suurin haaste lyhyesti, toive tapaamiselle. Säännöllisesti kokoontuvalle ryhmälle kannattaa keksiä vaihtuvia kysymyksiä, jotta vältytään jumiutumiselta samoihin keskustelunaiheisiin.

Kysymysten kannattaa olla melko rajattuja, jotta vastaukset pysyvät rajattuina. ”Mikä on ollut viikon paras hetki?” on parempi kysymys kuin ”Millainen viikko teillä on ollut?” Vastausajan voi myös määritellä etukäteen sanomalla, että jokaisella on tällä kierroksella esim. minuutti tai kaksi minuuttia aikaa. Jos aikaa annetaan viisi minuuttia, kuuden hengen ryhmässä kierrokseen menee jo puoli tuntia. Ajan mittaamiseen voi käyttää tiimalasia tai Timetimeria, jos haluaa ajan olevan kaikkien seurattavissa.

Näitä kysymys- tai fiiliskierroksia voi käydä myös tapaamisen aikana, esim. teeman käsittelyn yhteydessä tai jälkeen. Fiiliskierros sopii hyvin myös ryhmäkerran lopetukseksi. Silloinkin kannattaa muotoilla kierroksen kysymys niin, että se ohjaa positiiviseen ajatteluun.

Ryhmäläisiä kannattaa osallistaa ryhmän käytännön järjestelyihin. Voit pyytää apua paikkojen järjestelyyn tapaamisen loputtua tai kysyä, pääsisikö joku seuraavalla kerralla vähän aikaisemmin auttamaan kahvinkeitossa. Monet haluavat auttaa ja ilahtuvat voidessaan olla hyödyksi. Ehkä joku innostuu näiden pienten tehtävien kautta myöhemmin ottamaan vastaan isompiakin vapaaehtoistehtäviä.

Ryhmänohjaajan kannattaa koota itselleen työkalupakki tai “emokassi”, jossa on tarpeellisia välineitä tapaamisen järjestämiseen ja ryhmän ohjaamiseen. Lataa sivun alalaidasta pdf-tiedosto Työkalupakki, johon on koottu runsaasti hyväksi koettuja vinkkejä tällaisen “emokassin” sisällöksi.

Ryhmäkerta käytännössä

Ryhmän kokoontumiset toistuvat usein tietyllä kaavalla. Tässä on esimerkki siitä, miten ryhmäkerta voi ohjaajan osalta edetä. Muokkaa listaa omien ja ryhmäsi tarpeiden mukaan.

• Saavu tilaan/tapahtumaan hyvissä ajoin ½-1 tuntia ennen aloitusta. Avaa ovet ja laita tarvittaessa opasteet paikoilleen.
  • Kahvin ja teen keittäminen, mahdolliset muut tarjoilut esiin.
  • Tilojen järjestäminen ryhmälle sopivaan muotoon (esim. tuolit ympyrään).
• Ryhmäläisten saapuessa tervehtiminen.
• Aloitus
  • hiljaisuuden saaminen
  • esittele itsesi, tiedotettavat asiat
  • luottamuksellisuuslupaus ja 10 kultaista sääntöä; muut tarvittavat säännöt
  • esittely ja/tai kuulumiskierros
• Keskusteluosio tai teeman käsittely.
  • alustus
  • vierailija
  • toiminnallisia menetelmiä
• Mahdollinen hyvinvointiharjoitus (rentoutus tms)
• Lopetus hyvissä ajoin, 5-10 min ennen sovittua aikaa.
  • fiiliskierros tai yhteenveto
  • osallistujien kiittäminen.
• Siivous ja tilan sulkeminen.
• Tarvittavat muistiinpanot.

Mikäli ryhmäkerralla on ulkopuolinen alustaja, kuulumiskierroksen voi jättää pois tai sen voi käydä tapaamisen lopuksi, kun alustaja on poistunut.

Esimerkkejä teemoista, joita ryhmässä voi käsitellä

• Keinot arjen helpottamiseksi
• Keinot negatiivisuuden helpottamiseksi
• Vanhemman oma jaksaminen
• Sosiaalinen verkosto
• Tuki- ja kuntoutusmuodot
• Parisuhde
• Talouden hallinta
• Sisarussuhteet
• Työ ja opiskelu
• Vahvuudet, unelmat

Kannattaa myös kysyä ryhmäläisiltä toiveita käsiteltävistä teemoista. Joihinkin teemoihin voi pyytää ulkopuolisen alustajan (esim. varhaiskasvatuksesta, sosiaalitoimesta, toisesta järjestöstä tms). Mahdollisista luentopalkkioista on aina sovittava etukäteen toimiston kanssa.

Verkostomarkkinointi tai kotimyyntikutsut eivät ole sallittuja Leijonaemojen tapahtumissa.

Suosittuja teemoja ovat olleet myös erilaiset hemmottelut, kuten käsi- tai jalkahoidot. Niitä voi tehdä edullisesti esim. ruokakaupasta saatavilla tarvikkeilla. Myös paikallisista oppilaitoksista tai yrittäjiltä voi kysyä, pääsisivätkö he tekemään hoitoja. Kustannuksista on aina sovittava etukäteen toimiston kanssa. Yrittäjät eivät voi myydä palveluitaan tai tuotteitaan tapahtumissa. Toisinaan hoidoista on voitu periä pieni omavastuumaksu.

On hyvä pitää välillä sellaisia tapaamisia, joissa ei ole teemaa, vaan keskitytään osallistujien omiin kuulumisiin ja ajatuksiin. Osa Leijonaemojen ryhmistä kokoontuu aina ilman erityistä teemaa.

Toiminnallisia menetelmiä ryhmässä käytettäväksi

• Kortit ja pikkuesineet
• Musiikki, äänitteet
• Harjoitukset, tehtävät
• Käsillä tekeminen
• Aarrekartta
• Luonto, liikunta

Voit lukea tarkemmin näistä menetelmistä sivun alalaidasta löytyvästä Työkalupakki-pdf-tiedostosta.

Lastenhoito ryhmissä

Ryhmien lastenhoito järjestetään tarvittaessa niille lapsille, joiden vanhemmilla ei muutoin olisi mahdollisuutta osallistua ryhmään. Ryhmän kokoontumisen ajaksi voi palkata enintään kaksi (2) lastenhoitajaa per kokoontuminen. Ryhmään on mahdollista ottaa myös vapaaehtoisia lastenhoitajia. Vapaaehtoisia kannattaa kysellä esim. seurakunnan diakoniatyön kautta.

Uudet ryhmät, joiden toiminta käynnistyy kesken kalenterivuotta, aloittavat toimintansa ilman lastenhoitoa. Mikäli ryhmässä kuitenkin tarvittaisiin lastenhoitajaa, tulee vertaisryhmänohjaajan olla yhteydessä toiminnanjohtajaan ennakkoon ja sopia asiasta.

Lastenhoito tulee varata vähintään 1 viikko ennen ajankohtaa ja hoitoon otetaan rajallinen määrä lapsia. Lapsien lukumäärä ei saa ylittää seuraavia rajoituksia:

• 0-3v lapset, 4 lasta per lastenhoitaja
• yli 3v lapset, 7 lasta per lastenhoitaja

Lasten lukumäärässä on huomioitava erityislasten hoidon vaativuus ja se miten paljon huolenpitoa tai valvontaa kukin lapsi tarvitsee. Lapsien lukumäärärajoitukset ovat alhaisemmat, jos yksi lapsi vaatii yhden hoitajan avukseen kokoaikaisesti. Lasten vanhemmille on myös kerrottava, että vastuu lapsista lastenhoidon aikana on ensisijaisesti vanhemmilla.

Etusijalla lastenhoitoon ovat perheiden erityislapset, mutta terveet sisarukset voidaan ottaa mukaan hoitoon, jos hoidossa on tilaa. Jos lastenhoitoon ilmoittautuu enemmän hoidettavia kuin voidaan vastaanottaa, tällöin Leijonaemot ry:n jäsenten lapset ovat etusijalla ja tämän jälkeen noudatetaan ilmoittautumisjärjestystä. Mikäli lastenhoitoon on toistuvasti tulossa enemmän lapsia hoitoon kuin sinne mahtuu, noudatetaan lastenhoidossa vuorottelua.

Ryhmänohjaajat huolehtivat ryhmänsä lastenhoitovarauksista ja järjestelyistä. Varaukset, jotka saapuvat yhdistyksen kautta (kotisivut, sähköposti tai puhelin) toimitetaan mahdollisimman nopeasti ryhmän vetäjille sähköpostitse.

Lastenhoitajia on löydetty monia eri reittejä: sukulaiset (aikuiset sisarukset, isovanhemmat…), tuttavat, erityislasten avustajat ja harrastusohjaajat, opiskelijat (lähi- ja sairaanhoitajat, sosiaaliala, opettajat…).
Menestyksekkäästi on etsitty lastenhoitajia myös paikallisissa Facebookin ”puskaradio”-ryhmissä. Mikäli tarvitset apua lastenhoitajien rekrytoinnissa, ota yhteyttä vertaistuki@leijonaemot.fi.

Lastenhoitajan tulee olla lähtökohtaisesti yli 18-vuotias. Mikäli lastenhoitajana toimii alle 18-vuotias, ota etukäteen yhteyttä vertaistuki@leijonaemot.fi.

Vertaisohjaajan on hyvä tavata lastenhoitaja ennen ensimmäistä kertaa ja käydä tämä ohjeistus läpi. Rikosrekisteriotetta ei tarvita, koska lastenhoito on tilapäistä ja lapset ovat vanhempien välittömässä läheisyydessä.

Leijonaemot ry maksaa lastenhoitajille palkkaa 15 €/tunti tai vähintään 30 €/kerta. Sunnuntaina pidettävien ryhmien kohdalta sopimuspalkka on 35 €/kerta. Ne lastenhoitajat, jotka palkataan MLL:n kautta, saavat MLL:n maksaman palkan mukaista palkkaa.

Palkka maksetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ryhmien jäätyä kesälomalle sekä vuoden lopussa, kun viimeinen ryhmäkerta on pidetty. Jokainen hoitaja täyttää palkkiohakemuslomakkeen. Verokortti on toimitettava palkkiohakemuksen yhteydessä.

Palkanlaskija laskee palkat touko- ja joulukuun puolivälissä. Mikäli kauden viimeinen ryhmäkerta on puolen kuun jälkeen, siirtyy palkanmaksu myöhemmäksi. Palkat maksetaan sen kuukauden lopussa, kun palkanlaskija on ehtinyt palkan laskea.