Avun hakeminen perheen masennusoireisiin
Isän avun hakeminen itselleen auttaa myös muita perheenjäseniä. Aina ei ole selvää kenestä on syytä perheessä olla huolissaan eikä tarvitsekaan olla. Yhden masennusoireet vaikuttavat jokaiseen perheenjäseneen. Apua voi hakea omien tuntemustensa pohjalta esimerkiksi henkisen pahoinvoinnin käsittelyyn ja tilanteen jäsentämiseen. Apua voi hakea myös pariskuntana vanhemmuuteen tai keskinäiseen kommunikointiin hyvin arkisellakin tasolla eri väyliä pitkin.
Jokaisella perheellä on oma kulttuurinsa. Perhekulttuuri sisältää monia tasoja, esimerkiksi miten perheessä ilmaistaan toisilleen välittämistä, läheisyyttä, erimielisyyksiä, minkälaisia tunteita on sallittua ilmaista ja miten niihin reagoidaan, millaiset roolit perheenjäsenille on muotoutunut ja mitä keneltäkin odotetaan. On mahdotonta sanoa yksiselitteisesti mikä on normaalia ja mikä ei, mutta on turvallista sanoa, että vanhemmuuteen kasvu ja lapsiperheen arki on kaikille täynnä koettelemuksia, jotka vaativat sopeutumiskykyä ja yksilönä kasvua.
Avun hakemisen kynnystä ei kannata kauaa pohtia omin päin. On hyvä lähteä liikkeelle itselleen läheisimmistä ihmisistä ja avata huoliaan heille. Asian esiin nostaminen ammattilaisen kanssa tuo perspektiiviä tilanteeseen, mikäli omien kanavien kautta keskustelu ei tunnu tuovan apua tilanteeseen. On viisautta hakea apua aikaisessa vaiheessa, kun koettelemukset ovat vielä siedettäviä ja toimintakyky tallella. Masennusoireiden pitkittyessä niiden vaikutukset muuhun perheeseen lisääntyvät, oli kyseessä isän tai äidin tilanne. Masennuksen tunnistaminen ja oireiden lievittäminen palauttaa perheen vuorovaikutusta rakentavalle tasolle, kun vanhemmat alkavat voida paremmin. Voidaan sanoa, että isän oman tilanteen helpottuminen vaikuttaa hänen itsensä lisäksi myös aina vähintään kahteen muuhun ihmiseen, lapseen ja tämän äitiin.
Voit olla tasapainoinen vanhempi lapsellesi vain voidessasi itse riittävän hyvin. Onko avun hakeminen luovuttamista ja epäonnistumista? Ei ole. Masennusoireet laskevat itsetuntoa ja aiheuttaa negatiivisia tulkintoja myös minäkuvaan. Hyödyllinen näkökulma on, että vaikka itse kokisit ettet ole kyennyt olemaan paras mahdollinen isä, lastesi silmissä kuva on toinen. Lapset eivät mieti isyytesi ”hyvyyttä”, heille olet juuri oikeanlainen omana itsenäsi.
Edellä näkökulmia osallistuvan isyyden mukanaan tuomiin hyötyihin lapselle, isälle itselleen sekä äidille.
—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—
Itsenäisiä tehtäviä
Pohdi miltä asiat näyttävät kohdallasi näiden näkökulmien perusteella?
Tarvitsetko mielestäsi apua, vai riittääkö näiden asioiden pohtiminen ja keskustelu läheistesi kanssa?
Miten elämäsi on muuttunut puolen vuoden aikana? Onko muutos ollut tietoisen työskentelyn seurausta?
Miten toivot tilanteen etenevän jatkossa? Mitä olet sen eteen valmis tekemään? Mitä pitäisi muuttaa ja mitä säilyttää?
Lisätietoa
Apuvälineitä lasten kanssa puhumiseen ikätaso huomioiden
Kurssin on kehittänyt Miessakit ry:n MASI-hanke. Toimintamuoto tarjoaa apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä. Lisätietoja: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/masi-hanke/