Masennus ja miehet
Suomessa masennuksesta kärsii vuosittain noin seitsemän prosenttia väestöstä. Euroopassa masennuksen vuosittaiseksi kustannukseksi on arvioitu 610 miljardia euroa, joka on yksi prosentti alueen bruttokansantuotteesta. Merkittävimmän osuuden tästä muodostavat toistuvat poissaolot ja heikentynyt työteho, jotka aiheuttavat työnantajille 270 miljardin euron menetykset vuosittain. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa.
Masennukselle merkittävin altistava tekijä ovat haitalliset kokemukset lapsuudessa, jotka nostavat moninkertaisesti riskiä masentua aikuisiällä. Lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen on resurssien käytön kannalta tehokkainta. Mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien tukeminen vähentää lasten sairastumisriskiä 40 prosentilla. Vanhemmuuden edellytyksiä voidaan yleisesti parantaa muun muassa edistämällä synnyttävien äitien hyvinvointia, kouluttamalla neuvolapalveluiden henkilökuntaa tukemaan lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta sekä varmistamalla laadukkaan päivähoidon. Tilastot osoittavat, että kynnyksetön psykologinen tuki ehkäisee 20–40 prosenttia uusista masennustapauksista. Myös työpaikoilla varhainen puuttuminen masennukseen on todettu kustannustehokkaaksi.
Yhteiskunnallisesti mielenterveyttä voidaan parantaa tukemalla terveitä elämäntapoja. Kaupunkisuunnittelussa olisi suositeltavaa edistää arkista liikkumista ja yhteisöllisyyttä. Ympäristöjen viihtyisyys tukee erityisesti lasten kehitystä. Alkoholin saatavuutta rajoittamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä masennusta, sillä se on keskeinen mielenterveyteen vaikuttava tekijä. (Lähde)
Voidaan siis sanoa, että masennuksen tai tähän liittyvien piirteiden esiintyminen on riski koko perheen hyvinvoinnille. Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöstä. Elämäntilanteeseen, pettymyksiin tai menetyksiin liittyvä mielipaha tai suru ovat eri asioita kuin masennus, mutta ne voivat pitkittyessään johtaa masennukseen. Yksittäinen oire ei vielä tarkoita masennusta. Miesten kohdalla masennukseen liittyvät piirteet voivat jäädä huomaamatta johtuen miesten erilaisista tavoista ilmaista itseään. Masennuksen keskeinen oire on masentunut, surullinen, ärtyinen tai tyhjä mieliala sekä alentunut kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää. Muita oireita voi lisäksi esiintyä: unettomuus tai väsymys, laihtuminen tai painonnousu, keskittymis- ja muistivaikeudet, kehon liikkeiden hidastuneisuus tai levottomuus, seksuaalinen haluttomuus, arvottomuuden ja toivottomuuden tunne sekä vakavimmissa tilanteissa kuolemantoiveet tai itsemurha-ajatukset. (Käypä hoito, Duodecim terveyskirjasto)
Miehillä masennusoireet voivat ilmetä muun muassa aggressiivisuutena, ärtyvyytenä, väkivaltana, päihteiden väärinkäyttönä, riskihakuisuutena ja kehollisina tuntemuksina. Edellä mainitut miesten oireet voidaan tulkita uhkana läheisten hyvinvoinnille, jolloin tukitoimet kohdistuvat läheisten turvaamiseen. Vaarana on, että miehen tunnistamaton masennusoireisto jää ilman hoitoa ja pahenee.
Masi-hankkeessa masennuksesta puhuttaessa tarkoitetaan yksilötason tulkintaa omasta tilanteestaan eli lähestytään asiaa näkökulmasta, jossa asiakas kokee masentuneisuutta joko itsellään tai läheisellään. Masennusoireiden tunnistamisen tavoitteena on oman tilanteen ymmärryksen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen lisääntyminen.
—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—
Itsenäisiä tehtäviä
- Pohdi millaista on perheesi arki?
- Mistä asioista tulee erimielisyyksiä? Miten ratkaisette kotona erimielisyyksiä?
- Mieti ajankäyttöäsi. Miten työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu? Mikä on hyvin ja mitä voisi muuttaa?
Lisätietoa
– Tietoa masennuksesta sekä BDI-testi, joka antaa suuntaa masennusoireisiin: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BDI.aspx
– Tietoa masennuksesta: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538
– Hyviä testejä toimintakyvyn kartoituksessa: https://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/mieliala/psykososiaaliset-vaikeudet-paradise24fin, sekä https://sivusto.kykyviisari.fi/
Kurssin on kehittänyt Miessakit ry:n MASI-hanke. Toimintamuoto tarjoaa apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä. Lisätietoja: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/masi-hanke/