Mitä masennus tarkoittaa isän arjessa?
Masennusta on hyvä käsitellä otsikkotasoa syvemmältä. Pelkkä masennuksesta puhuminen ei vielä vie kovin pitkälle. On siis kysyttävä mitä masennus tarkoittaa henkilölle itselleen. Missä tilanteissa masennus tulee mieleen? Kuinka kauan masennus on ollut mielessä? Minkälaiset olosuhteet elämässä ovat johtaneet siihen, että olen alkanut masentua?
Masi-hankkeessa yleinen tilanne on seuraavanlainen:
Vanhemmuudessa aikuiset täydentävät toinen toisiaan ja tuovat kasvatukseen erilaisia toisiaan täydentäviä elementtejä. Masennusoireet voivat vaikuttaa siten, että toinen vanhemmista alkaa kompensoida toisen toimintakyvyn laskua. Näin toimiessaan vanhemmat pyrkivät säilyttämään tasapainon perheessä. Pitkittyessään tämänkaltainen tasapainottelu voi ylittää molempien vanhempien valmiudet ja johtaa kummankin toimintakyvyn laskuun. Tasapainotteluun johtaneiden olosuhteiden lievittyessä käy usein niin, että aiemmin hyvin voinut vanhempi väsyy.
Perhe (myös uusperhe tai eroperhe) on vuorovaikutusten verkosto ja sosiaalinen systeemi, jossa sen jäsenet vaikuttavat toisiinsa. Vanhemman masennusoireet heijastuvat muihin perheenjäseniin ja siten vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. On myös hyvä muistaa, että omaan historiaan liittyvien kokemusten ohella masennusoireet voivat myös olla seurausta sekä perheen sisäisistä että ulkoisista syistä. Näitä voivat olla esimerkiksi perheenjäsenen sairastuminen, työhuolet, taloudelliset rasitteet, mitkä tahansa tavallisen elämän asiat, jotka yksilö kokee negatiivisina. Usein isät pitävät asioita sisällään eikä puhumiseen olla totuttu. Sisälläkin pidetyt vaietut tunteet vaikuttavat ja peilautuvat muuhun perheeseen. Puhumattomuus yleensä johtaa vetäytymiseen ja kireään mielialaan, on vaikea näyttää ulospäin toista miltä sisällä tuntuu.
Lyhyesti ilmaistuna masennusoireista kärsivä vanhempi jaksaa yleensä olla vähemmän läsnä ja vanhemmuus ei jakaudu tasaisesti kumppanien välille. Mikäli masennusta ei tunnisteta tai siitä ei puhuta voi toisen vetämättömyys ja psykologinen jäykkyys johtaa vääriin tulkintoihin ja edelleen vanhempien välien kiristymiseen, joka säteilee myös lasten hyvinvointiin kuten edellä todettu.
Omaa jaksamista on syytä kuunnella herkällä korvalla ja mielellään reagoida varhain asioihin, jotta tilanne ei eskaloituisi ja johtaisi esim. burnoutiin. Kummankin vanhemman henkilökohtaista ajankäyttöä on hyvä kartoittaa siten, että kummallekin mahdollistuu lepoa.
—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—
Itsenäisiä tehtäviä
Mieti seuraavia kysymyksiä yksin ja yhdessä puolisosi kanssa:
- Miten puhumme mieltä painavista asioista vai puhummeko ollenkaan?
- Mitä masennus tarkoittaa minulle? Miten huolehdin itsestäni?
- Omat voimavarat ja niiden hyödyntäminen, mistä jaksamiseni tulee?
- Miten mahdollistuu oman ajan löytäminen ja mihin sitä tarvitaan?
- Millainen perheidentiteetti meidän perheellä on?
- Millainen on yhteinen ajatus meidän perheestä, myös kasvatuskumppanuudesta eroperheissä?
Pohdi arjessa ilmenneitä haasteita. Ovatko ne toisiinsa kytköksissä vai tuntuuko siltä? Haasta asioille antamasi tulkinnat ja koita keksiä niille erilaisia tulkintoja. Tulet huomaamaan toivottavasti, että asiat ovat paljolti omien tulkintojemme värittämiä ja voimme vapauttaa itsemme niistä tai ainakin haastaa vaihtoehtoisille, positiivisemmille versioille elämästämme.
Lisätietoa
Kurssin on kehittänyt Miessakit ry:n MASI-hanke. Toimintamuoto tarjoaa apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä. Lisätietoja: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/masi-hanke/