Muita parisuhdeväkivallan muotoja

Välillinen väkivalta

Välillinen väkivalta on perättömien tai vääristeltyjen tietojen levittäminen viranomaisille ja tuttaville. Se on tekoja tai sanomisia, joilla pyritään ajamaan omia tarkoitusperiä muita hyödyntämällä. Tämä tapahtuu usein vetoamalla viranomaisten tunteisiin, ja ajatukseen, että mies on suhteessa todennäköisempi väkivallankäyttäjä. Perinteinen ajatus miehistä todennäköisempinä rikoksentekijöinä tai epäpätevinä tai epäempaattisina vanhempina vaikeuttaa miesten kokeman välillisen väkivallan tunnistamista.

Välillistä väkivaltaa saatetaan toteuttaa sosiaaliviranomaisten tai muiden viranomaisten välityksellä. Miehestä maalataan valheellinen kuva. Pyrkimyksenä on saavuttaa etuisuuksia tai peittää omaa väkivaltaista käyttäytymistä. Kyseessä voi olla myös halu kostaa tai tarkoituksellisesti satuttaa. Välillistä väkivaltaa ovat väitteet rikoksista, joihin mies ei ole syyllistynyt, miehen tekojen, tekemättä jättämisten tai uhkausten vääristely.

Välillistä väkivaltaa voi olla myös perheenjäsenten ja muiden läheisten kääntäminen miestä vastaan. Läheisille kerrotut tarinat saavat heidät toimimaan miehen etujen vastaisesti. Tällä välillisen väkivallan muodolla voidaan horjuttaa miehen ystävyys- ja luottamussuhteita. Tätä asetelmaa voidaan käyttää hyväksi myös viranomaisten kanssa asioitaessa.

Välillinen väkivalta voi ilmetä myös muiden valjastamisena fyysistä väkivaltaa tekemään tai sillä uhkailuna. Nainen saattaa herättää muiden halun puolustaa itseään kertomuksillaan. Asiakkaana ollet miehet ovat kertoneet, että uhrin rooliin asettuneet naiset ovat löytäneet miehiä, jotka ovat olleet valmiita väkivallantekoihin puolustaakseen naista tämän kertomusten johdosta. Näissä tapauksissa naiset ovat kyenneet käyttämään hyväksi ennakkokäsityksiä miesten väkivaltaisuudesta ja kertomuksia kuulleiden miesten halua auttaa hädässä olevaa.

Uutena väkivallan muotona esiin on noussut sosiaalisen median kautta tapahtuva väkivalta. Miehestä pyritään luomaan valheellinen kuva. Tavoitteena voi olla etulyöntiaseman saavuttaminen erotilanteessa tai puhdas kosto, esimerkiksi terrorisoimalla miehen työnantajaa, ystäviä ja sukulaisia perättömillä syytöksillä, asettamalla miehen mielenterveys kyseenalaiseksi tai levittämällä intiimiä yksityiseksi tarkoitettua materiaalia.

Eron jälkeinen väkivalta

Suomessa on 2 000 huoltajuusoikeudenkäyntiä vuodessa. Näistä 10–20 prosenttia on pitkittyneitä tapauksia, joissa 200–400 pariskuntaa käräjöi lasten huoltajuudesta, tapaamisista, elatusmaksuista ja asumisesta. Huoltajuusoikeudenkäynneistä 85 prosenttia päättyy naisen eduksi.

Kun viranomaiset alkavat saada selkeämmän kuvan äidin käyttäytymisen häiriöistä, nainen on saattanut joissakin tapauksissa muuttaa lasten kanssa uudelle paikkakunnalle. Tällöin koko prosessi alkaa alusta ja pitkittyy entisestään.

Asiakasmiehet kertovat, että eron jälkeiseen väkivaltaan syyllistyvien kanssa jaetun vanhemmuuden toteuttaminen sovitusti voi olla vaikeaa. Entinen puoliso voi nähdä lapset omaisuutena, käyttää näitä koston välineenä tai nähdä lapset itsensä jatkeena. Nämä asenteet voivat näkyä jo parisuhteen aikana esimerkiksi miehen vanhemmuuden mitätöintinä ja lasten manipulointina isää vastaan. Voi jopa olla, että kaikkia miehiä kuvataan lapsille pahoina tai huonoina. Voi myös olla, että kiltti ja välittävä isä muuttuu tarinoissa eron myötä huonoksi vanhemmaksi ja kykenemättömäksi hoitamaan isyyttään.

Vanhemmuuden jakamisen käytännön järjestelyjen hankaloittaminen on yleinen eron jälkeen tapahtuva väkivallan muoto. Tämä voi ilmetä esimerkiksi niin, ettei suostuta allekirjoittamaan tapaamissopimusta, perutaan sovittuja tapaamisia tai ei saavuta niihin paikalle. Yksinkertaisimmillaan lasta vain ei tuoda tai anneta sovitusti isälle. Isältä voidaan myös pimittää tietoa lasten asioista. Oikeusprosesseja huoltajuudesta ja osituksesta voidaan tarkoituksellisesti pitkittää. Tässä väkivallassa hyödynnetään käsitystä, että äidit sukupuolensa perusteella olisivat lähtökohtaisesti kykenevimpinä huolehtimaan lasten tarpeista. Tästä syystä väkivalta saattaa jäädä viranomaisilta havaitsematta.

Eron jälkeiseen isyyteen kohdistuvan väkivallan muotoja kootusti

• Jaetun vanhemmuuden ongelmat
• Tapaamis- ja huoltajuusasioiden käsittelyn etenemisen hidastaminen tai yhteisvanhemmuuden tai -huollon toteutumisen estäminen.
• Ei suostuta tapaamissopimuksiin, perutaan sovittuja tapaamisia tai ei saavuta paikalle. Oikeusprosesseja huoltajuudesta, tapaamisista, elatusmaksuista voidaan tarkoituksellisesti pitkittää.
• Isyyden mitätöinti tai vähättely
• Valehtelu lastensuojeluun, poliisille, tuomioistuimelle, yhteisille tutuille
• Ei kerrota lapsiin liittyviä asioita isälle
• Lapsen manipulointi isää vastaan. Isien ja miesten mustamaalaaminen ja demonisointi. Tavoitteena lapsen ja isän suhteen vahingoittaminen tai heikentäminen
• Pitkittynyttä huoltajuuskiistaa käyvillä on todettu selvästi enemmän mielenterveyden sairauksia ja persoonallisuushäiriötä. Ihminen taistelee vain saavuttaakseen omat tarkoitusperänsä.
• Lapsi on oman minän jatke. Lapsesta irtautuminen ja lapsen jakaminen toisen kanssa vaikea ajatus.

Taloudellinen väkivalta

Väkivaltaisissa parisuhteissa talousasioita ei useinkaan järjestetä oikeudenmukaisesti. Vaikka tulot jakautuisivat tasaisesti, voi mies siitäkin huolimatta kantaa päävastuun pariskunnan menoista. Moni mies toimii näin vasten omaa tahtoaan, pitääkseen puolison tyytyväisenä. Käyttäytymistä voi myös ohjata perinteinen kuva miehestä perheen elättäjänä. Siihen kuuluu taloudellisen vastuunkantajan rooli. Tätä mieskuvaa väkivaltaiset puolisot usein myös korostavat. He toteuttavat taloudellista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa painostuksen tai manipulaation keinoin.

Taloudellinen väkivalta voi ilmetä eron myös jälkeisen huoltokiusaamisen työkaluna. Voidaan esimerkiksi hakea jatkuvasti oikeusteitse elatusmaksun korottamista mitättömin perustein tai kiristää omaisuudenhaun yhteydessä miestä eri tavoin uhkailemalla.

Tyypillisiä taloudellisen väkivallan muotoja:

• Taloudellisten päätösten mielivaltainen hallinta
• Lainojen ja pikavippien ottaminen ilman yhteistä sopimusta ja tiedon pimittäminen tästä
• Estetään työskentelemistä tai hankaloitetaan työtä esimerkiksi jatkuvilla soitoilla tai perättömillä ilmiannoilla työnantajalle. Samaan aikaan mies saa kuulla olevansa kykenemätön hoitamaan vastuutaan taloudesta.
• Omaisuuden tuhoaminen tai vahingoittaminen. Naarmutetaan autoa, hajotetaan elektroniikkaa, leikellään vaatteita.
• Kontrolloidaan miehen rahankäyttöä.
• Väheksytään miehen tuloja.
• Kulutetaan yhteisiä varoja luvatta.
• Siirretään miehen tililtä rahaa ilman yhteistä sopimista.
• Käytetään miehen tai yhteisiä pankkikortteja luvatta.
• Ostellaan ilman sopimista yhteisillä tai miehen varoilla tavaroita tai palveluja.
• Pimitetään omat tulot, menot ja velat.
• Ei makseta omia ja yhteisiä laskuja. Ne voidaan maksattaa miehellä tai tämän sukulaisilla.
• Rahankäyttämisestä tilille vaatiminen.
• Taloudellisten päätösten tekeminen yksin.

Seksuaalinen väkivalta

Miesten kokema seksuaalinen väkivalta parisuhteessa on usein henkistä. Se voi olla vähättelyä ja pilkkaa miehen seksuaalisista kyvyistä, taidoista tai peniksen koosta. Se voi olla yksityiskohtaista vertailua edellisiin seksikumppaneihin. Se voi olla myös miehen henkilökohtaisten seksuaalisuuteen liittyvien negatiivisten asioiden esille tuomista muiden kuullen.

Mies voidaan painostaa tai kiristää harrastamaan seksiä. Tämä voi tapahtua kyseenalaistamalla miehen mieheys ja seksuaalisuus, uhkailemalla väkivallalla, pettämisellä tai perättömillä ilmiannoilla miehen väkivaltaisuudesta. Se voi olla painostamista tai pakottamista sellaiseen seksiin, jota mies ei halua.

Yleistä miesten kokemaa seksuaalista väkivaltaa parisuhteissa on oman seksuaalisuuden toteuttamisen kieltäminen. Voi olla, ettei parisuhteessa ole puolisoiden välillä seksiä lainkaan, mutta myöskään miehen itsetyydytystä ei hyväksytä. Asiasta tulee mustasukkaista syyttelyä, riitaa ja häpäisyä, varsinkin jos itsetyydytykseen liittyy pornon katselu.

Seksi voi olla myös vallankäytön väline ja kauppatavaraa. Tämä voi ilmentyä esimerkiksi niin, että asetetaan ehtoja sille, milloin seksiä on mahdollista saada. Jos mies osaa toimia oikealla tavalla ja toteuttaa puolisonsa asettamat vaatimukset, seksi mahdollistuu.

Miesten kokemaa seksuaalista väkivaltaa on myös lapsen tekoon painostus tai huijaaminen. Keskusteluissa asiakkaat nostavat tämän seksuaalisen väkivallan muodoista esiin useimmiten ehkäisystä valehtelemisen. Tällöin ehkäisy lopetetaan keskustelematta ja kertomatta asiasta miehen kanssa. Ehkäisypillereistä on luovuttu tai kierukka on poistettu ilman muun ehkäisymenetelmän käyttöönottoa. Tämän kaltainen toiminta loukkaa miehen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Voidaan myös miettiä, onko abortin teko ilman miehen mielipiteen kuuntelua tai tälle asiasta kertominen vasta jälkikäteen väkivaltaa. Abortista päättäminen on viime kädessä naisen päätös. Olisi kuitenkin vähintäänkin kohtuullista käydä asiasta keskustelu ja kuunnella toisen mielipide. Asiakkaiden kertomuksissa asiasta kuuleminen abortin jo tapahduttua on ollut heille hyvin raskasta ja vaikeaa käsitellä. Abortin tekemisestä keskustelu ei vie naisen oikeutta päättää omasta kehostaan.

Vaikka seksuaalista väkivaltaa koskevat tutkimukset ja selvitykset koskevat useimmiten tyttöjä ja naisia, samat lainalaisuudet pätevät myös poikien ja miesten kohdalla.

Tyypillisiä seksuaalisen väkivallan muotoja

• Painostaminen seksiin
• Ehkäisystä valehtelu
• Seksuaalisuuden kieltäminen
• Intiimialueiden koskettelu ilman lupaa
• Seksi vallankäytön väline ja kauppatavaraa
• Lapsen tekoon painostus tai huijaaminen
• Painostamista tai pakottamista sellaiseen seksiin, jota mies ei halua
• Vähättelyä ja pilkkaa miehen seksuaalisista kyvyistä, taidoista tai peniksen koosta
• Yksityiskohtaista vertailua edellisiin seksikumppaneihin

Mitä tehdä jos kohtaa harvinaisempia väkivallan muotoja?

Vähemmän tunnettuja väkivallan muotoja voi olla vaikea huomata tai käsitellä. Jos yllä olevien kuvausten perusteella katsoo kohdanneensa väkivaltaa, koetusta väkivallasta kannattaa tehdä mahdollisimman tarkat muistiinpanot ja siihen kannattaa hakea apua.

—
Sivusto toistaa videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt Hyvä kysymys -sivuston markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valitut evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.
—