Tunteet ja vuorovaikutus

Miten viestin onnistuneesti?

Usein vuorovaikutusongelmat kumpuavat väärinkäsityksistä tai liian vähästä keskustelemisesta. Ellette pysty puhumaan toisillenne tunteistanne tai ajatuksistanne, suhde jää etäiseksi eikä todellista läheisyyttä synny. Toisaalta, ellette osaa pysähtyä kuuntelemaan toisianne, syntyy väärinymmärryksiä, jotka ajavat teidät kauemmas toisistanne.

Jokainen ihminen kaipaa kokemusta siitä, että hänelle tärkein ihminen kuulee, ymmärtää ja arvostaa häntä. On tärkeää, että keskustellessa oma kumppani:

1.    huomioi viestin

2.    vastaa siihen ja

3.    on aidosti läsnä.

Kun kumppani todella kuuntelee, se tuntuu välittämiseltä ja saa puhujan tuntemaan olonsa tärkeäksi.  ”Tiedän, että olen kumppanilleni niin tärkeä, että hän kuuntelee, mitä minulla on sanottavaa”.

Jos kumppani on poissaoleva tai ei vastaa, ihminen tulkitsee sen herkästi välinpitämättömyydeksi omaa itseään tai sanottavaansa kohtaan. Tämä voi synnyttää epävarmuutta siitä, oletko kumppanille tärkeä?

Ratkaisevaa on myös, millä tavalla kerrot ajatuksistasi ja tunteistasi kumppanillesi. Puhujalla on vastuu kertoa omista ajatuksistaan ja toiveistaan ystävällisesti ja pehmeästi. Jos huudat ”Sinä et koskaan kuuntele!”, on epätodennäköistä, että toinen vastaa tai yrittää kuunnella tarkemmin.

Vuorovaikutusta voi kuvata esimerkiksi pallopelin kautta. Jos heität pallon kumppanillesi ottamatta huomioon sitä, pystyykö hän ottamaan pallon vastaan, se voi lävähtää hänen silmilleen. Jos katsot kumppaniasi silmiin ja luet hänen kehonasentoaan, voit heittää pallon niin, että toinen pystyy ottamaan sen kiinni. Jos taas katselet pois etkä seuraa kumppaniasi, kun hän vuorostaan heittää pallon sinulle, et luultavasti onnistu saamaan sitä kiinni. Tarvitaan siis taitoa kertoa asioista ystävällisesti sekä taitoa kuunnella toista.

Kun suhteessa on kaksi erilaista ihmistä, tulee joskus väistämättä erimielisyyksiä. Tutkimuksista tiedetään, että sekä onnellisissa että onnettomissa suhteissa riidellään. Tiedetään myös, että iso osa riidoista – jopa 70-90 prosenttia – on sellaisia, että niihin ei ole selkeää ratkaisua. Nämä riidat johtuvat esimerkiksi siitä, että kumppanit ovat erilaisia.

Onnellisissa suhteissa parit pystyvät hillitsemään itseään riitatilanteissa. Vaikka heillä on erimielisyyksiä, heidän käyttäytymisensä pysyy suhteellisen ystävällisenä. Sen sijaan tulehtuneissa seurustelusuhteissa kumppanit joutuvat helposti vaikeilta tuntuvien tunteiden valtaan. He käyttäytyvät tunnekuohuissa tavalla, joka ajaa kumppania yhä kauemmas. Suurten tunteiden keskellä onkin vaikeaa pitää mielessä, miten oma käytös vaikuttaa kumppaniin.

Entä, jos pari ei riitele lainkaan? Joskus saattaa olla niin, että suhteessa ei uskalleta ilmaista tunteita tai olla eri mieltä. Suhteessa voi olla rauhallista, mutta kummankin kokemus on, että todellinen läheisyys puuttuu. On siis tärkeä voida kertoa toiselle kielteisistä tunteista ja luottaa, että suhde kestää myös huonot kokemukset.

Huonot tavat viestiä

On olemassa joitakin käyttäytymisen tapoja, jotka ovat erityisen tuhoisia seurustelusuhteelle, sekä joitain tapoja, joilla näitä voi ennaltaehkäistä.

1. Kumppanin syyttely ja kritisointi ovat myrkkyä suhteelle. Jos kumppani esimerkiksi tekee jotakin sellaista, mistä et pidä, alat arvostella häntä ihmisenä: ”Aina sinä jätät nämä tavarat tähän. Miten sä voit olla noin laiska?”. Parempi tapa lähestyä tilannetta on aloittaa se pehmeästi: ”Hei, musta olisi tosi kiva, jos laittaisit nämä kupit tuonne omalle paikalleen.”
2. Liiallinen puolustautuminen ei myöskään auta hyvässä viestimisessä. Puolustautuminen tarkoittaa sitä, että toinen irtisanoutuu kokonaan vastuusta ja näkee ongelman vain kumppanissa:  ”Ei tämä ole mun ongelma, se on sun ongelma. Sitä paitsi sinä olet kontrollifriikki.” Parempi tapa on hyväksyä toisen pettymys ja ottaa vastuu omasta osasta: ”Joo, mä huomaan, että ne jäävät usein siihen. Se on huono tapa, sori ”
3. Kun syyttelystä ja kritisoinnista astuu askeleen vielä pahempaan suuntaan, mukaan tulee halveksunta. ”Sä oot niin tyhmä. Miten sä et tätäkään tajuu?” ”Aina mun pitää tehdä nämä, kun sä oot noin avuton.” Yleensä halveksuntaan liittyvät monenlaiset eleet, tuhahtelut, vinot hymyt ja naureskelut sekä silmien pyörittelyt. Parempi tapa on välttää toiseen liittyvää halveksuntaa ja puhua omasta kokemuksesta. ”Mä huomaan, että mua väsyttää, kun tuntuu, että nämä asiat ovat aina mun vastuulla. Toivon, että auttaisit mua.”
4. Suhdetta ei pilata ainoastaan valittamalla ja vaatimalla, vaan sen voi pilata myös täydellisellä vaikenemisella. Tällä tarkoitetaan sitä, että kumppani vetäytyy vuorovaikutuksesta. Hän ei reagoi eikä vastaa puolison yrityksiin saada yhteyttä, vaan on kuin kivi. Toisen reagoimattomuus on ihmiselle hyvin stressaava ja ahdistava tilanne. Jos sinulla on taipumus vetäytyä vaikeassa tilanteessa, on parempi vaikka todeta se toiselle ääneen. ”Nyt huomaan, että en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä ja siksi haluaisin lähteä pois tästä.”

Kun viestimisessä mennään solmuun

Omalta rakkaalta tuleva arvostelu tai vetäytyminen herättävät ihmisessä yleensä torjutuksi tulemisen pelon. Seurustelusuhteessa kumpikin osapuoli yrittää selvitä omilla konsteillaan tämän pelon kanssa. Tavallisimpia selviytymiskeinoja torjutuksi tulemisen pelon kanssa ovat vaatiminen ja vetäytyminen.

Jos arjessa ei jää riittävästi aikaa läheisyyden ja arvostuksen ilmaisemiselle, voi toisen vaativuus tai vetäytyminen ajaa suhteen ikävään kierteeseen: mitä enemmän yksi kritisoi ja vaatii, sitä enemmän toinen vetäytyy ja välttelee. Kumpikin kumppaneista ylläpitää omalla toiminnallaan etäisyyttä suhteessa.

Esimerkiksi mitä enemmän Petra kritisoi ja vaatii, sitä enemmän Pyry vetäytyy. Tai mitä enemmän Elsa valittaa ja vaatii, sitä enemmän Essi suuttuu ja hyökkää takaisin. Näin toimimaton vuorovaikutus alkaa pyöriä tavalla, joka vain kiihtyy. Lopulta molemmat kokevat olonsa tosi surkeaksi. Joskus vuorovaikutus voi myös perustua molempien vetäytymiseen. Tällöin suhteessa on hiljaista ja yksinäistä.

Kaikissa parisuhteissa ajaudutaan välillä kielteiseen vuorovaikutukseen. Se ei ole kummankaan vika. Kumpikin käyttää suhteessa parhaiksi katsomiaan selviytymiskeinoja, jotka on omaksuttu jo varhain omassa elämässä. Ratkaisevaa on, voiko pari jossain vaiheessa lähestyä toisiaan jälleen. Parempia selviytymiskeinoja ristiriitatilanteissa voi oppia läpi elämän: ”Sori, kun mä olin niin hyökkäävä, kaipasin vain olla sun kanssa.”

Vuorovaikutuksen ikävät kehät

Syyllisen etsintä: Tällä kehällä molemmat hyökkäävät toisiaan vastaan syyttäen tai moittien. Molemmat pyrkivät suojautumaan toisen moitteilta heittämällä pallon takaisin: ”Vika ei ole minussa vaan sinussa.” Usein kehä saattaa saada alkunsa siitä, että loukkaannut jostakin, tunnet itsesi haavoitetuksi ja pyrit saamaan tilanteen hallintaan. Kun syyllisen etsintä-kehä lähtee pyörimään, voi olla hyvin vaikea hahmottaa, mistä kaikki lähti liikkeelle. Energia menee hyökkäämiseen tai puolustautumiseen, ei tilanteen tarkasteluun.

Protestipolkka: Tällä kehällä yksi vaatii tai kritisoi ja toinen vetäytyy. Vaativa osapuoli yrittää saada kumppanin huomaamaan hänet ja reagoimaan, ja toinen vetäytyy näiden vaatimusten edessä. Vaatimisen taustalla on yleensä halu löytää yhteys kumppaniin, mikä toisi turvallisuuden tunteen. Vaatijasta voi tuntua, että kumppani jättää hänet aivan yksin vetäytyessään, minkä vuoksi hän vaatii yhä enemmän. Vetäytyvä puolestaan kokee yleensä avuttomuutta ja riittämättömyyttä vaatimusten vuoksi. Hän saattaa mennä lukkoon ja pyrkii rauhoittamaan tilannetta vetäytymällä lisää. Vaatimisen ja vetäytymisen kehä ottaa herkästi vallan suhteessa, minkä seurauksena yhteys vain heikkenee ajan myötä.

Jähmety ja pakene: Tässä kehässä molemmat vetäytyvät. Molemmat kaipaavat yhteyttä toiseen, mutta pelkäävät lähestyä toista. Tämä saattaa olla tulosta siitä, että vaikeat riidat ovat tehneet toisen lähestymisen turvattomaksi. Kumpikaan ei halua ottaa riskiä tulla loukatuksi.

Videolla nähdään pieni kuvaus siitä, minkälaisiin kehiin Pyry ja Petra sekä Elsa ja Essi ajautuvat.

Pyry ja Petra syövät aamiaista. Pyry selailee puhelinta ja Petra yrittää saada yhteyttä Pyryyn keskustelemalla. Epäonnistuneet keskustelunyritykset saavat Petran vähitellen hälytystilaan ja kiukkuun. Pyry lähtee paikalta ja Petra lähtee perään. Petran ja Pyryn kohdalla kysymys on vaatijan ja vetäytyjän kehästä, joskin Pyryn vetäytyminen videolla on voimakasta.

Elsa ja Essi ovat olleet juhlissa. Essi on jutellut illalla pitkään jonkun kanssa. Elsa on loukkaantunut tästä ja kokee, että Essi on jättänyt hänet yksin. Elsa syyttää Essiä ja Essi heittää syytöksen takaisin Elsalle. Parit ajautuvat syyttelyn kehälle.

Kun riitely lähtee käsistä

Joissakin riidoissa yksi turvautuu väkivaltaan ja toinen joutuu säännöllisesti sen uhriksi. Tällöin on kysymys vallan käytöstä toista kohtaan. Usein väkivaltaan kuitenkin ajaudutaan riidan kautta, jossa molemmat ovat väkivallan aiheuttajia sekä uhreja. Väkivalta on aina väärin, huolimatta tilanteesta, joka siihen on johtanut. Jokainen ihminen on vastuussa omasta käytöksestään ja siitä, että ei fyysisesti tai henkisesti loukkaa toista. Kaikilla voi olla joskus väkivaltaisia ajatuksia, mutta on aivan eri asia, toteuttaako niitä. Väkivalta ei ole sairaus, vaan rikos. Jos olet epävarma omasta kyvystäsi hallita tunteitasi, on tärkeää hakea apua. Apua voit hakea myös ennaltaehkäisevästi.

Nuorissa seurustelusuhteissa on enemmän väkivaltaa kuin suhteissa, jotka ovat kestäneet pidempään. Omia tunteita ei osata säädellä vielä riittävästi. Erityisesti kriisitilanteissa omat tunteet voivat lyödä yli.

Esimerkkejä väkivallasta

Fyysinen väkivalta: nipistely, ravistelu, läpsiminen, lyöminen, töniminen, potkiminen.

Henkinen väkivalta: uhkailu, itsetunnon murskaaminen, nimittely, häpäisy kahden kesken tai toisten edessä, uhittelu, kontrolloiminen, eristäminen ystävistä ja perheestä.

Seksuaalinen väkivalta: pakottaminen seksuaaliseen tekoon, johon kumppani ei ole antanut suostumusta, vallankäyttö, uhkaileminen, vertailu muihin.

Lapsuudenkodin ongelmat saattavat vaikuttaa ja altistaa nuorta väkivallalle seurustelusuhteessa.  Nuori voi oppia väkivaltaisen käytösmallin vanhemmiltaan, tai nuoren ongelmat ja murheet voivat jäävät vanhempien omien ongelmien varjoon.

Parisuhde ei voi olla turvallinen, jos siinä on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Väkivalta täytyy käsitellä, ennen kuin voi muuten syventää parisuhdetta. Jos parisuhteessa on väkivaltaa, älä epäröi hakea apua. Lisätietoa väkivallasta ja avun hakemisesta siihen saat Nettiturvakodista.

Sovinto ja anteeksipyytäminen

Kaikki tekevät elämässään virheitä ja loukkaavat joskus rakkaitaan. Tärkeintä on oppia tunnistamaan, milloin olet loukannut, jolloin voit näyttää kumppanille, miten pahoillasi olet. Vilpitön anteeksipyyntö on tärkeä taito seurustelusuhteessa.

Loukkaantua voi eri tavoin. Jotkut loukkaukset ovat pienempiä ja lipuvat ohi niin, että niistä ei jää pysyviä jälkiä. On myös sellaisia loukkauksia, jotka jäävät ”kiviksi kenkiin” tai ”hiekaksi rattaisiin”. Voi olla tunne, että jokin asia hiertää koko ajan, vaikka parisuhteessa muuten menisi hyvin.

Isommat loukkaantumiset seurustelussa liittyvät usein sellaisiin tilanteisiin, joissa olet ollut heikoilla ja tarvinnut kipeästi kumppaniasi, mutta hän ei ole ollut saatavilla. Pysyvät loukkaantumisen tunteet tulevat yleensä siitä, että kumppani on kokenut itsensä hylätyksi. Noissa hetkissä voi luottamukseen syntyä haava, joka estää läheisyyden syvenemisen.

Joskus voi käydä niin, että et itse huomaa loukanneesi kumppaniasi. Voi kulua pitkä aika ennen kuin toisen pettymys tulee esiin. On tavallista, että kun asia nousee pintaan vaikkapa riidan yhteydessä, mielesi tekisi vain puolustautua. Anteeksipyytämisessä puolustelu ei kuitenkaan auta. Vaikka et olisi tarkoittanut mitään pahaa, on tärkeää ymmärtää tilanne myös kumppanin kannalta. Kun anteeksipyyntösi toimii hyvin, tapahtuu seuraavaa:

1. Sinä hyväksyt sen, että kumppani on loukkaantunut. Loukattu kumppanisi kertoo omin sanoin mikä tuntui pahalta ja mikä loukkasi. Kuuntele herkällä korvalla, kun kumppanisi kertoo kokemuksestaan. Hyväksy hänen tunteensa sellaisinaan: ”Kyllä sinusta varmasti tuntui pahalta,  kun jäit yksin tuollaisessa tilanteessa”.
2. Loukkaantunut kertoo, mikä tilanteessa oli kaikkein vaikeinta. Anna hänen nähdä ja kokea, että hänen tunteensa koskettavat sinua.  ”Tuntuu tosi pahalta, että satutin sinua noin kovasti”.
3. Pyydä anteeksi ja näytä, että kumppanisi kokemus vaikuttaa sinuun niin voimakkaasti, ettet enää halua loukata häntä. ”Anteeksi. Olen tosi surullinen ja häpeissäni, enkä enää ikinä halua loukata sinua”.
4. Loukattu kertoo, mitä olisi tarvinnut tuossa vaikeassa hetkessä sinulta. Anna hänelle hyvitys, ota vaikka kädestä. ”Olen kanssasi nyt tässä”.

Oleellista seurustelussa ei ole se, kuka on oikeassa tai kuka saa viimeisen sanan. Seurustelusuhteen riidoissa ei ole voittajia ja häviäjiä. Loppujen lopuksi, jos tilanne käy liian pahaksi, riidassa on ainoastaan häviäjiä. Tärkeintä on hyvän yhteyden säilyttäminen toiseen. Joskus se vaatii sitä, ettet heti lähde omien tunteidesi vietäväksi, vaan maltat hetken ja yrität ymmärtää, mistä toisen pettymys kumpuaa. Silloin luovut ajatuksesta, että sinun olisi oltava oikeassa. Sen sijaan tulet kumppaniasi vastaan hänelle tärkeässä asiassa.

Videoilla näkyy miten parit palauttavat yhteyden ja pyytävät anteeksi.

Pyry ja Petra: Petra kertoo omista tunteistaan pehmeästi Pyrylle. Petra kuvaa omaa yksinäisyyden tunnettaan suhteessa, kuinka hän kokee, että Pyry on liian kaukana. Pyry pystyy nyt vastaamaan Petran pyyntöön ja kertoo, kuinka hänestä tuntuu, että hän aiheuttaa Petran pahan olon. Pelosta, että hän ei tee Petraa onnelliseksi.

Elsa ja Essi: Elsa kertoo Essille pelostaan, että Essi lähtisi. Hän ottaa vastuuta omasta käytöksestään ja tunnistaa sen, että saattaa muuttua vaativaksi, silloin kun kokee epävarmuutta. Essi pystyy nyt vastaamaan Elsan pelkoon. Essi ei ole ymmärtänyt, että Elsa tarvitsisi hänen tukeaan. Essi pysty myös kertomaan pelosta, että hän olisi vääränlainen Elsalle.