Katoaako hedelmällisyys sairastaessa?

Jos sinulla on jokin pitkäaikaissairaus, esimerkiksi kilpirauhassairaus, verenkiertoelimistön sairaus tai epilepsia, on tärkeää, että keskustelet raskaussuunnitelmasta hoitavan lääkärisi kanssa jo ennen raskauden yrittämistä. Näin voidaan varmistaa sairauden hoidossa käytettävien lääkkeiden turvallisuus ja teho raskautta ajatellen. Raskaus voi muuttaa sairauden luonnetta ja siten aiheuttaa riskejä terveydelle. Sairaudet ja niiden lääkehoidot voivat aiheuttaa myös siemennesteen muutoksia sekä riskejä kehittyvälle sikiölle. Hoitavalta lääkäriltä tulisi siis kysyä kannanotto raskauden yrittämiseen eli saada niin sanottu “raskauslupa”.

Jotkut sairaudet vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti, jolloin seurauksena voi olla lapsettomuutta. Lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, että raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa siitä, kun mahdollisuus raskaudelle on annettu ja sitä yritetty. Tavallisimpia lapsettomuuden syitä ovat munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt, munajohdinvauriot, endometrioosi ja häiriöt siittiötuotannossa ja sperman laadussa. Myös aiemmin sairastettu syöpä ja etenkin sen hoidossa käytetyt solunsalpaajat ja muut lääkkeet sekä sädehoito voivat heikentää hedelmällisyyttä väliaikaisesti tai pysyvästi. Monet syöpähoidot aikaistavat naisen vaihdevuosi-ikää, jolloin hedelmällinen ikäkausi lyhenee.

Munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt

Munarakkulan kypsymishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt ovat yleisimpiä lapsettomuuden syitä. Niistä johtuu noin 30-40% naisen lapsettomuudesta. Ovulaatiohäiriöt ilmenevät yleensä kuukautisten epäsäännöllisyytenä tai kuukautisten puuttumisena.

Mahdollisia syitä munarakkulan kypsymishäiriölle ovat:

• munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS
• kilpirauhasen vajaatoiminta
• munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen
• liiallinen liikunta
• stressi
• syömishäiriö
• ali- tai ylipaino.

Munajohdinvauriot

Munajohdinvauriot aiheuttavat noin 10-20 % naisen lapsettomuudesta. Munajohtimia ympäröivät kiinnikkeet voivat haitata munasolun kulkua munanjohtimessa tai munanjohtimet voivat olla kokonaan tukossa. Yleisin syy munanjohtimen tukokselle on tulehduksen jälkitila, joka voi johtua esimerkiksi sairastetusta klamydiasta. Kiinnikkeitä voivat aiheuttaa myös lantion alueen leikkaukset tai endometrioosi.

Endometrioosi

Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jota sairastaa noin 10 % kohdullisista.  Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti munasarjojen pinnalla, emättimen ja peräsuolen välissä tai pikkulantiossa vatsakalvon pinnalla.

Endometrioosin tyypillisin oire on kipu, joka usein alkaa tai voimistuu pari päivää ennen kuukautisia. Muita oireita voi olla yhdyntäkipu, ulostamis- tai virtsaamiskipu ja vuotohäiriöt, kuten verinen tiputteluvuoto kuukautisten välissä. Oireet riippuvat endometrioosipesäkkeiden sijainnista, ja yleensä kipu paikallistuu pesäkkeiden alueelle. Endometrioosi voi kuitenkin olla myös täysin oireeton.

Endometrioosi voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Se saattaa hidastaa raskaaksi tulemista tai aiheuttaa lapsettomuutta. Valtaosalla endometrioosia sairastavista raskaaksi tulossa ei kuitenkaan ole haasteita.

Endometrioosiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkehoidolla voidaan lievittää oireita. Endometrioosin oireet voivat joskus myös rauhoittua itsestään. Kipua hoidetaan usein aluksi tulehduskipulääkkeillä ja ehkäisyvalmisteilla, joilla usein pyritään siihen, ettei kuukautisia tulisi ollenkaan. Jos kuitenkin toiveissa on raskaus, tulee sopivasta lääkehoidosta keskustella lääkärin kanssa. Jos lääkkeet eivät auta endometrioosista aiheutuviin oireisiin, voidaan leikkaushoitoa harkita.

Siittiötuotannon häiriöt

Miehen hedelmällisyys on valtaosin kiinni sperman laadusta. Lapsettomuustutkimusten yhteydessä noin 30-50%:lla miehistä havaitaan heikentynyt sperman laatu. Usein se ei kuitenkaan ole ainoa lapsettomuuden syy.

Sperman laadun heikentymistä selittävät muun muassa:

• laskeutumattomat kivekset
• kivestulehduksen jälkitila
• kivekseen kohdistunut äkillinen vamma tai pidempiaikainen puristus
• kromosomihäiriöt
• lisäkivesten tai siemenjohdinten tukokset
• siittiöiden rakennepoikkeavuudet.