Mistä elämä alkaa?
Hedelmöittymisellä tarkoitetaan sitä hetkeä, kun sukusolut yhdistyvät. Silloin siittiösolu tunkeutuu munasolun kalvon sisälle ja munasolun kalvo muuttuu niin, ettei muut siittiösolut pääse sitä enää läpäisemään. Sukusolujen yhdistyessä alkaa uuden ihmiskehon kehittyminen, mutta matkaan mahtuu vielä paljon ennen kuin uusi elämä on valmis syntymään.
Hedelmöittymisen näkökulmasta ei ole oleellista millä tavoin munasolu ja siittiösolu kohtaavat. Tässä jaksossa käsitellään hedelmöittymistä yleisesti ottaen, ja myöhemmissä jaksoissa pääset perehtymään mitä vaihtoehtoja on, mikäli sukusolujen kohtaaminen penis-emätin yhdynnän seurauksena ei ole toiveissa tai mahdollista.
Ovulaatiolla tarkoitetaan sitä hetkeä kun munasolu irtoaa. Munasolun elinaika on noin 24 tuntia, jonka aikana sen tulisi kohdata siittiösolu kyetäkseen yhdistymään. Siittiösolun elinaika on pidempi, jopa 3-4 päivää. Hedelmöittyminen on kuitenkin mahdollista koko munasolun eliniän ajan. Jos siis raskaus on toiveissa, on hyvä olla yhdynnässä tai muulla tavoin saada siittiöitä säännöllisesti muutamana päivänä ennen oletettua ovulaatiota ja sen jälkeen.
Mistä sitten tietää, koska ovulaatio todellisuudessa on? Ei mistään ilman lääkärin tekemään ultraäänitutkimusta! Ovulaation ajankohta on noin 12-14 vuorokautta ennen kuukautisvuodon alkamista. Koska kuukautiskierto ei aina ole samallakaan ihmisellä täsmälleen sama, on käytännössä ovulaation tarkkaa ajankohtaa vaikea etukäteen tietää. Toisilla ovulaatioon liittyy tuntemuksia, kuten nipistystä vatsassa, muutoksia valkovuodossa tai seksuaalisen halukkuuden lisääntymistä. Kaikki eivät kuitenkaan huomaa ovulaatiota ollenkaan. Halutessaan selvittää ovulaation ajankohdan, voi käyttää apuna myös ovulaatiotestejä. Ovulaatiotesti mittaa virtsasta luteinisoivan hormonin (LH) määrää. Tämä on se hormoni, jonka määrä nousee juuri ennen ovulaatiota.
Vain yksi siittiösolu voi siis hedelmöittää yhden munasolun. Miten sitten saa alkunsa monikkoraskaudet, eli ne raskaudet, kun kohdussa onkin monta sikiötä yhtä aikaa?
Kaksosraskauksiin voi johtaa kaksi eri syytä. Yleisempi niistä on, että munasoluja on irronnut samanaikaisesti kaksi, ja molemmat niistä on hedelmöittynyt ja kiinnittynyt kohtuun. Tällöin saa alkunsa kaksosraskaus, jossa molemmilla sikiöillä on erilainen geeniperimänsä. Heitä kutsutaan erimunaisiksi kaksosiksi. Sikiöt voivat olla samaa tai eri sukupuolta, ja he ovat kuin ketkä tahansa sisarukset. He nyt vain ovat sattumalta aloittaneet yhteiselämänsä jo kohdusta lähtien!
Harvinaisempi kaksosraskaus on samanmunaisilla kaksosilla. Silloin yksi hedelmöittynyt munasolu jakaantuu kahdeksi erilliseksi alkioksi. Yleensä jakautuminen tapahtuu ensimmäisinä päivinä jo ennen kuin munasolu edes kiinnittyy kohdun seinämään. Koska molemmat alkiot saavat alkunsa samoista sukusoluista, on heillä molemmilla täsmälleen sama geeniperimäkin. Näin ollen sikiöt ovat myös samaa sukupuolta.
Kaksosia syntyy Suomessa vuosittain noin 600 perheeseen. Kolmoset sen sijaan ovat varsin harvinaisia. Vuosittain Suomessa syntyy kolmoset 5-10 perheeseen. Kolmosraskaus voi tapahtua kolmella tavalla. Yleisin syy on, että kaksi munasolua on irronnut samanaikaisesti, ja hedelmöittynyt kumpikin eri siittiöillä. Sitten toinen näistä kahdesta munasolusta onkin jakaantunut kahdeksi. Näin ollen kohdussa on kolmoset, joista kaksi ovat identtisiä ja kolmannella on oma erilainen geeniperimänsä. Toiseksi yleisin tapa on, että samanaikaisesti irtoaa kolme munasolua, jotka jokainen hedelmöittyvät eri siittiösoluilla. Tällöin kohdussa on epäidenttiset kolmoset. Harvinaisin tapa on, että yksi munasolu hedelmöittyy ja jakaantuu ensin kahdeksi. Tämän jälkeen toinen näistä alkiorakkuloista jakaantuu vielä uudelleen. Tässä tapauksessa kohdussa on identtiset kolmoset.
Monikkoraskauksiin ei siis itse voi millään tavalla vaikuttaa, vaan kyse on sattumasta. Taipumus erimunaisiin kaksosiin on kuitenkin perinnöllistä. Identtisten kaksosten periytyminen on vähäistä.
Monikkoraskauksista voit lukea lisää täältä. Monikkoperhe-elämään voit tutustua tämän linkin kautta.
