Tunnesäätely

Toimintamalleja muokkaamalla voi oppia tunnistamaan haitalliset tavat ja korvata ne rakentavimmilla vaihtoehdoilla. Tunnesäätelytaidot vaikuttavat merkittävästi parisuhteeseen ja perhe-elämään. Kun perheessä osataan tunnistaa, nimetä ja ilmaista tunteet sopivalla tavalla, syntyy lämminhenkinen tunneilmasto. Tunnehallintataitojen merkitys korostuu entisestään, jos omat voimavarat ovat vähissä.

Ihmisten tunteet ja voimavarat vaihtelevat. Mikäli aikuinen osaa kohdata ja käsitellä haastavat tunteet, hän opettaa samalla lapselle tunnetaitoja sekä erilaisten tunteiden sietokykyä. Omien ja kanssaihmisten tunteiden havainnointi vaatii pysähtymistä ja pohdintaa.

Ristiriitatilanteissa ihmisen havainnointi- ja arviointikyky kärsii. Ennakoinnin sijaan käytös muuttuu harkitusta reaktiivisesti. Haastavissa hetkissä voi tietoisesti pysähtyä analysoimaan tapahtumia.

Millainen on kotinne tunneilmasto?

Kodin huono tunneilmasto voi ilmetä

• etäisyytenä
• kylmänä ilmapiirinä
• välinpitämättömyytenä
• vihaisuutena
• riitaisuutena
• jatkuvina moitteina
• syyllistämisenä
• yksinäisyytenä

Hyvä tunneilmasto kodissa merkitsee

• kannustavaa ilmapiiriä
• läheisyyttä
• keskinäistä välittämistä
• rakkaudenosoituksia
• virheiden tunnustamista
• anteeksi pyytämistä ja anteeksiantoa
• tarpeisiin vastaamista
• rajojen asettamista
• hoivaa
• ongelmanratkaisukykyä

Tehtävä 1: Pohdinta

Hallitsetko tunteitasi vai hallitsevatko tunteet sinua? Millainen on kotinne tunneilmasto?

Huomaa hetki -menetelmä

Pienten lasten vanhempana arjessa on paljon tilanteita, jolloin oma itsehillintä pettää ja vanhempi menettää hermonsa. Näitä voivat olla esimerkiksi siirtymätilanteet, nukkumaanmeno, sisarusten tappeleminen tai kotitöiden tekemiseen liittyvät ristiriitatilanteet. Kun lapsi toimii vanhemman vaatimusten ja toiveiden vastaisesti, saattaa se aiheuttaa vanhemmassa voimakkaan tunnekuohun. Tunnekuohun vallassa toimimme monesti järjenvastaisesti, koska stressitilanne aktivoi meissä taistele tai pakene -reaktion. Se on täysin luonnollista eikä hermojen menettäminen missään nimessä ole huonon vanhemmuuden merkki. Taistele tai pakene -reaktion aktivoituminen voi kuitenkin aiheuttaa tilanteita, joita vanhempi katuu jälkikäteen. Hyvä uutinen on, että reaktio on mahdollista pysäyttää ja rauhoittaa käyttäen Huomaa hetki -menetelmää. Se antaa konkreettisia ja ymmärrettäviä neuvoja vanhemman tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen aiemmin mainituissa tilanteissa.

Huomaa hetki on Elina Kauppilan kehittämä tunteiden säätelyn menetelmä, jossa sana HETKI muodostaa muistisäännön. Kirjainten merkitykset kannattaa opetella ulkoa, jotta menetelmän käyttö on hankalassa tilanteessa mahdollisimman helppoa.

Huomaa:

Opettele huomaamaan se hetki, kun olet ajautumassa tunnekuohuun, menettämässä hermosi tai aikeissa käyttäytyä tavalla jota jälkeenpäin kadut (mm. uhkailu, kiristys jne). Kun huomaat hetken, tulet siitä tietoiseksi ja voit siten tehdä tietoisia valintoja. Hetkiä voi opetella tunnistamaan itseään tarkkailemalla.

Erota:

Erota, mitkä ovat tilanteessa sinun tarpeesi ja tunteesi, mitkä lapsen. Tämä auttaa sinua olemaan peilaamatta lapsen tunteita ja pysymään rauhallisena, vaikka lapsi ilmaisisi voimakastakin kiukkua. Tunteiden erottaminen, tunnistaminen ja nimeäminen voivat

olla tärkeässä roolissa itsensä rauhoittamisessa ja harkitsevassa toiminnassa. Tunteita saa tuntea ja kokea – oleellista on, miten niiden kanssa toimii.

Tunne:

Tunne, miltä kehossasi tuntuu. Kun ihminen tulee tietoiseksi oman kehonsa tuntemuksista, hän maadoittaa itsensä tähän hetkeen ja rauhoittuu. Aisti maa jalkojesi alla, tukeudu tähän tuntemukseen. Kiinnitä huomiosi hengitykseen, tasoita se ja ”skannaa” läpi muut kehosi tuntemukset. Miltä vaatteet tuntuvat ylläsi? Tunnetko, kuinka ilma virtaa sieraimistasi sisään ja ulos?

Kuuntele:

Ole kuulolla ja myötätuntoinen sekä oman itsen, että lapsen suhteen. Harjoita hetkessä itsemyötätuntoa. Sano itsellesi esimerkiksi: ”Huomaan, että sinulla on nyt vaikeaa ja tuntuu siltä, että haluaisit reagoida äkkipikaisesti. Se on ymmärrettävää, kaikki vanhemmat kokevat näin välillä.” Hyväksyvän kosketuksen voi antaa myös itselleen; kokeile vaikka laskea kätesi lempeästi ja myötätuntoisesti omalle olallesi tai rinnallesi. Aikuinen pystyy hyväksymään ja vastaanottamaan lapsen tunteet vasta, kun ensin hyväksyy ne itsessään.

Ilmaise:

Viimeiseksi valitaan tapa, jolla halutaan ilmaista omia tunteita ja tarpeita. llmaisutapoja on monia, ja myös tilanteesta pois lähteminen voi joskus olla tarpeen. Myös hiljaisuus voi olla tapa ilmaista. Kun olet käynyt kaikki Huomaa hetki -menetelmän vaiheet läpi, voit kyetä ratkaisemaan tilanteen ilmaisemalla harkiten sen sijaan, että olisit heittäytynyt tunteesi vietäväksi. Monesti tilanteesta jää itselle myös parempi ja rauhallisempi olo, kun on onnistunut välttämään negatiivisen reagoinnin.

Kaikissa vuorovaikutustilanteissa on aina vähintään kaksi osapuolta, kahdet tarpeet, kahdet tunteet ja kokemukset. Keskinäistä viestintää helpottaa, jos yrittää havainnoida sekä omia että kanssaihmisten tunteita. Kun tilanne alkaa muuttua hallitsemattomaksi, pysähdy, rauhoitu, ota hetki itsellesi, kuuntele ja sovittele. Sovittelun voima piilee tasapuolisuudessa kertomisessa ja kuuntelemisessa. Se auttaa ihmisiä kohtaamaan toisensa sekä haastavan tilanteen yhdessä.

Tehtävä 2: Pohdinta

Millaiset hetket ovat sinulle haastavia? Onko sinulle vaikeinta pysähtyminen, tarpeiden erotteleminen, tunteiden kohtaaminen, myötätuntoinen kuunteleminen vai ajatusten ilmaiseminen?

Listaa paperille, missä hetkissä omassa arjessasi voisit kokeilla Huomaa hetki -menetelmää ja toteuta kokeilu.