Menneisyyden merkitys

Kurssi sisältää videoita YouTubesta. Videot näkyvät vain, jos hyväksyt markkinointievästeet. Pääset muokkaamaan evästesuostumustasi tästä linkistä avautuvalla sivulla. Valitse sivun keskikohdasta tekstilinkki Muokkaa hyväksyntääsi ja rastita avautuvasta näkymästä Markkinointievästeet. Klikkaa sitten Salli valinta. Lue lisää tietosuojaselosteestamme.

Menneisyys vaikuttaa meissä

Jos olemme saaneet osaksemme riittävästi rakkautta, turvaa, huolenpitoa, ihailua ja arvostusta, meidän on helpompi uskoa, että olemme rakkauden arvoisia ja muihin voi luottaa.

Turvattomuutta kokeneena on usein vaikeampi luottaa muihin tai siihen, että kelpaisi toiselle. Meillä kaikilla on kokemuksia sekä läheisten tuomasta turvasta että turvattomuudesta. Toisilla on enemmän kokemuksia turvallisuudesta, toisilla vähemmän.

Ihminen voi olla konkreettisesti turvaton, eli uhattuna, esimerkiksi väkivallan vuoksi. Hän voi myös tuntea itsensä turvattomaksi ihmissuhteissa. Se tarkoittaa esimerkiksi kokemusta siitä, että ei tule ymmärretyksi ja hyväksytyksi, vaan tulee torjutuksi tai mitätöidyksi.  Ikävät kokemukset menneisyyden ihmissuhteista voivat näkyä korostuneina pelkoina hylätyksi tulemisesta tai siitä, että muut tunkeutuvat liian lähelle.

Pieni lapsi on täydellisen riippuvainen vanhemmasta. Lapsi haluaa käyttää vanhempaa turvan lähteenä. Jos vanhempi on pelottava tai aiheuttaa turvattomuutta, hän on lapselle yhtä aikaa sekä ongelma että ongelman ratkaisu. Lapsi joutuu löytämään parhaat keinot sopeutua ristiriitaiseen tilanteeseen.

Lapsi voi alkaa selviytyä turvattomuutta tuottavasta tilanteesta turruttamalla ja välttelemällä tilanteen herättämiä vaikeita tunteita. Hankalassa tilanteessa hän saattaa suojautua vetäytymällä ja omaksumalla ohjenuorakseen ”minä pärjään yksin”. Etäisyys antaa turvallisen mahdollisuuden kokea läheisyyttä. Aikuisuudessa tällainen selviytymiskeino voi vetäytyjän kumppanista tuntua välinpitämättömyydeltä ja torjumiselta.

Jos vanhempi on välillä turvallisesti läsnä, mutta usein ei, lapsi saattaa oppia selviytymään tilanteessa myös kiihtymällä ja vaatimalla. Lapsi rankaisee poissaolevaa vanhempaansa ja reagoi tarrautumalla ja protestoimalla. Hän yrittää kaikin voimin vaikuttaa vanhempaansa. Lapsi ikään kuin vetoaa käytöksellään: ole minulle turvallisesti läsnä! Muutu! Tarjoa minulle toisenlainen maailma! Joskus lapsen sinnikkyys palkitaan. Surullista kyllä, usein käytös kuitenkin hermostuttaa lasta hoitavia aikuisia. Aikuisuudessa sama toimintatapa saattaa työntää kumppania etääntymään.

Turvattomissa oloissa kasvaneet ihmiset ovat muita herkempiä reagoimaan stressiin. Parisuhteen riidat ovat erityisen pelottavia, jos ei ole saanut kokea, että riidellä voi turvallisesti ja riidat saadaan sovittua. Lapsuuden malli vanhempien suhteesta on ensimmäinen malli parisuhteesta. On vaikea osata toimia parisuhteessa tavoilla, joita ei ole koskaan läheltä nähnyt.

Lapsena opitut selviytymiskeinot ja odotukset ihmissuhteista voivat seurata aikuisuuteen saakka automaattisina käyttäytymismalleina. Mitä voimakkaampia tunteita ihmissuhteessa nousee, sitä varhaisemmin opitut suhteessa olemisen käsikirjoitukset heräävät ohjaamaan tunteita, tulkintoja ja käyttäytymistä. Siksi ihminen saattaa toimia työpaikalla ja ystävien kanssa hyvin eri tavoin kuin rakkaussuhteessaan. Mitä enemmän on mahdollista tiedostaa omaa käyttäytymistään ja mielensä sisältöjä, sitä enemmän pystyy arvioimaan ja muuttamaan niitä. Uudet ja korjaavat kokemukset ihmissuhteista auttavat muuttamaan varhain opittuja käsityksiä itsestä ja muista. Parisuhde on uusi mahdollisuus.

Teksti: Lotta Heiskanen

Tehtävä

Keskusteltavaksi:

• Millaisia muistoja sinulla on lapsuuden perheestä? Oliko kotona turvallinen olo? Oliko turvaton olo?
• Oliko sinulla lapsuudessasi joku, jonka puoleen saatoit kääntyä, kun tarvitsit turvaa tai tukea? Kuka hän oli?
• Minkälaisia muistoja sinulla on tuen ja turvan saamisesta?
• Oliko lapsuudenperheessäsi olosuhteita, jotka vaikeuttivat tuen ja turvan saamista perheesi aikuisilta (esim. sairaus, päihdeongelma, perheenjäsenen kuolema, ero, taloudelliset vaikeudet jne.)?
• Jos tunnet, että et voinut turvautua ja tukeutua kehenkään, miten selvisit niistä tilanteista?
• Miten nämä selviytymiskeinosi näkyvät parisuhteessasi nykyään?
• Miten arvelet kokemusten lapsuuden perheestäsi vaikuttaneen siihen, millainen ihminen sinusta on tullut?
• Miten lapsuuden perheessäsi näytettiin tunteita? Minkälaisen mallin parisuhteesta sait?
• Minkälaisia voimavaroja ja taakkoja kannat mukanasi lapsuuden perheestäsi? Entä mahdollisista aikaisemmista parisuhteistasi?
• Millä tavalla arvelet kokemusten aiemmista ihmissuhteistasi vaikuttaneen siihen, minkälainen suhde sinulla on kumppaniisi?