Mielen muutokset

Uusi muuttunut elämäntilanne voi herättää pelkoja tai epävarmuutta omasta riittävyydestä. Vanhempi voi järjellä ymmärtää, että uusi tilanne tuo muutoksia. Muutosten tuomat tunteet voivat sen sijaan yllättää. Jos sinulla on kumppani, vauva-arki vie usein tilaa myös yhteiseltä ajalta. Kumppani puolestaan voi kokea jäävänsä paitsioon vauvan viedessä huomion.

Vanhemmuuden tunteet

Vauva itsessään herättää monenlaisia tunteita vanhemmassa. Vanhempi voi kokea pakahduttavaa rakkautta sekä iloa, mutta yhtä aikaa läsnä voi olla huoli vauvasta sekä omasta osaamisesta vanhempana. Pinnassa voi olla myös monet muut, jopa tunnistamattomat tunteet. Vanhemmuudessa koetut tunteet ovat hyvin voimakkaita ja yllättäviä. Jatkuva toisen tarpeisiin vastaaminen voi aiheuttaa ristiriitaisiakin tunteita. Lisää vanhemmuuden tunteista voit lukea Vanhemmuus täynnä tunteita verkkokurssistamme.

Erilaiset tunnetilat ja se millaisessa ympäristössä ja ilmapiirissä viettää päivän, vaikuttavat oleellisesti seksuaalisuuteen. Jos esimerkiksi koko päivän on ollut väsymyksen vuoksi ärtynyt, voi olla vaikea rentoutua ja virittäytyä esimerkiksi eroottiseen tunnelmaan yksin tai kumppanin kanssa.

Omaan kehoon liitetyt tunteet

Oma muuttunut keho voi herättää monenlaisia tunteita, jotka heijastuvat seksuaalisuuteen. Voi esimerkiksi kokea ylpeyttä siitä, mihin keho on pystynyt saattaessaan uuden elämän maailmaan. Raskauden ja synnytyksen myötä kehon feminiinisemmät piirteet ja muodot korostuvat. Tämä voi herättää monenlaisia tunteita, jotka heijastuvat seksuaalisuuteen.

Toisaalta omaan tai kumppanin kehoon voi liittyä vierautta, epävarmuutta, häpeää tai pelkoa. Oma ja mahdollisen kumppanin suhtautuminen kehoon ja sen muutoksiin vaikuttaa oleellisesti seksuaalisuuteen. Voit lukea lisää kehosuhteesta ja sen tukemisesta jaksosta Kehosuhde.

Roolit

Eteenkin jos kyseessä on ensimmäinen lapsi, tuo vauvavuosi muutoksia totuttuihin rooleihin. Uusina ja vahvoina rooleina ovat vanhemmuus sekä hoivaajan rooli. Muut ihmissuhteet ja roolit saattavat tässä elämänvaiheessa jäädä tavallista enemmän taka-alalle. Tässä elämänvaiheessa voi olla myös haastavaa heittäytyä kumppanin, rakastajan tai oman koetun sukupuolen rooliin.

Pohdintatehtävä

• Pohdi omaa sukupuoltasi, miten ilmennät sitä nyt kun sinulla on vauva?
• Mitä tunteita muuttuneet roolit herättävät sinussa?
• Missä roolissa tai rooleissa koet olevasi tässä hetkessä?
• Mikä voisi auttaa sinua heittäytymään myös muuhun toivomaasi rooliin?

Jos sinulla on kumppani, avoin keskustelu omista tunteista ja toinen toisensa kuuleminen auttavat muuttuneessa elämäntilanteessa. Voitte pohtia yhdessä seuraavia kysymyksiä:

• Miten roolinne ovat muuttuneet lapsen synnyttyä?
• Mitä tunteita muuttuneet roolit herättävät puolin ja toisin?
• Mikä voisi auttaa heittäytymään ajoittain myös kumppanin/rakastajan rooliin? Kaipaatko sitä? Oletko tyytyväinen tilanteeseen tällaisenaan? Onko kumppanisi tyytyväinen tilanteeseen?
• Mitkä asiat ovat sinulle juuri nyt tärkeitä? Mitkä asiat ovat kumppanillesi juuri nyt tärkeitä?
• Pohtikaa, miten voisitte molemmat tulla toisianne vastaan.
• Nautintoa tuovat asiat auttavat jaksamaan arjessa. Mitä nautinto voi olla juuri nyt, kun minulla/meillä on pieni vauva?

Suojelun ja omistamisen tarve

Vauvaa kohtaan herää yleensä vahva suojelun tarve. Se on luonnollista, sillä vauva tarvitsee apua ja suojelua osakseen. Suojeluvietti tavallisesti syttyy vanhemman sukupuoleen katsomatta ja tasoittuu ajan myötä. Joskus vietti voi olla kuitenkin ylikorostunutta. Se voi tällöin herkemmin aiheuttaa haasteita parisuhteeseen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Omat tarpeet saattavat jäädä taka-alalle. Suojelu voi johtaa ylikorostuneena myös elinpiirin kaventumiseen.

On tavallista, että synnyttänyt osapuoli voi alkaa omia vauvaa ja voi kokea olevansa tärkeimmässä, korvaamattomassa asemassa vauvan hoidossa. Mahdollinen kumppani voi kokea kelpaamattomuutta sekä ulkopuolisuutta.

Jo se, että tunnistaa suojelun tai omistustarpeen korostumisen, helpottaa se siihen suhtautumista ja voi auttaa muutoksen aikaansaamisessa. Kyky keskustella mahdollisen kumppanin kanssa asiasta auttaa vähentämään ristiriitoja suhteessa.
Jos suojelu tai omiminen aiheuttaa jatkuvasti haasteita on tärkeää hakea tilanteeseen tukea. Voit tulla juttelemaan tilanteesta maksutta Väestöliiton Perhepulma-palveluihin. Apua voit saada myös oman kunnan perheneuvolasta ja neuvolapsykologilta.

Minuus

Ennen lapsia elämä on voinut täyttyä muista asioista, kuten ystävistä, töistä, harrastuksista tai parisuhteesta. Vauvavuonna on tavallista kaivata aikaisemmin iloa ja hyvinvointia tuoneita asioita. Niiden kaipaaminen ei poissulje sitä, että vauva on rakas ja tärkeä.

Välillä oleminen omana itsenäsi, itselle mieluisten asioiden tekeminen sekä merkitykselliset ihmissuhteet tukevat seksuaalisuuttasi vauvavuonna.

Jos omista tarpeista ei ole pitänyt kiinni vauvavuoden pyörteissä, voi syntyä ärtymistä ja katkeroitumista elämänpiirin kaventumisesta.

Joskus voi kokea huonoa omatuntoa oman ajan ottamisesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että omista tarpeista kiinni pitäminen auttaa sinua jaksamaan myös vanhemmuudessa. Pienetkin asiat voivat auttaa jaksamaan ja tuoda voimavaroja arkeen. Tällaisia asioita voivat olla vaikkapa yksin tehty kauppareissu tai kahvit ystävien kanssa. Pohdi, mikä on pienin asia, joka tuottaa sinulle iloa, nautintoa ja voimaa arjen keskellä?

Oman ajan ottaminen lisää synnyttäneen mielen hyvinvointia. Se mahdollistaa myös toisen vanhemman tai muun lapselle tärkeän aikuisen osallistumisen vauvanhoitoon sekä suhteen vahvistamiseen vauvan kanssa. Hoitovastuun jakaminen turvallisen aikuisen kanssa on suositeltavaa. Kontrollista irti päästämisen harjoittelu sekä toiseen luottaminen voivat aiheuttaa alkuun haastaviakin tunteita, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna tukevat kaikkien hyvinvointia.

Hormonit

Hormonaaliset muutokset vaikuttavat myös mieleen ja mielialaan. Ensimmäiset päivät ja viikot synnytyksen jälkeen ovat erityisesti mielen muutosten aikaa. Jokainen synnyttäjä reagoi hormonaalisiin muutoksiin eri tavalla. Toisia voi itkettää herkemmin, mieli voi olla alakuloinen tai olo voi olla turta.

Synnyttäneen hormonaaliset muutokset tuovat usein tullessaan myös hoivavietin, suojeluvietin ja herkistymisen lapsen tarpeille. Joskus hormonaaliset muutokset sekä synnytys voivat olla niin vahva kuormitus keholle ja mielelle, että vaistot heräävät vasta hiljalleen. Mielialan muutokset voivat vaikuttaa myös koettuun seksuaalisuuteen, eteenkin jos mieli on alakuloinen. Voit lukea lisää hormonaalisista muutoksista jaksosta Kehon muutokset.

Babyblues ja synnytyksen jälkeinen masennus

Baby blues sekä synnytyksen jälkeinen masennus ovat tavallisia synnytyksen jälkeisinä aikana. On tärkeää ottaa oma mieliala neuvolassa puheeksi, jos mieli on jatkuvasti alavireinen ja ilonaiheita on vaikea nähdä. Myös jatkuva ärtyneisyys ja vihamielisyys voivat olla merkkejä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Joskus kumppani tai toinen vanhempi voi oireilla lapsen syntymään psyykkisesti, sillä oman lapsen syntymä voi nostaa pintaan omasta kasvuhistoriasta odottamattomallakin tavalla pintaan asioita. Lisäksi muuttuneet perhesuhteet voivat nostaa pintaan uudenlaisia tunteita, mitä ei ole aikaisemmin kokenut. Älä epäröi hakea apua, jos tunnistat itsessäsi masennusoireita. Tukea on saatavilla mm. seuraavilta tahoilta:

• neuvolapsykologit
• ÄIMÄ, äidit irti masennuksesta
• MASI, apua isille masennusoireisiin

Tutustu myös Mielenterveystalo-sivustolta löytyvään maksuttomaan masennuksen omahoito-ohjelmaan.

Väsymys ja univaje

Jos lapsi nukkuu huonosti, on usein myös vanhempi väsynyt. Väsymyksen vaikutukset mielen hyvinvointiin ja seksuaalisuuteen ovat kiistattomat. Väsymys aiheuttaa ajatuksen kaventumista, jolloin ratkaisujen näkeminen ja toisten näkökulmien kuuleminen on vaikeaa. Uupumus vie herkästi kehälle, jossa väsymyksen vuoksi alkaa jättämään pois kivoja ja palauttaviakin asioita, kuten liikunta, sosiaaliset suhteet ja seksi.

Yksin pärjäämisen ihannointi

Oletko voinut aikaisemmin elämänhistoriassasi ilmaista haavoittuvuutta sekä pyytää apua ja tukea, kun sitä tarvitset? Liiallinen yksin pärjäämisen ihannointi ei sovi vauvavuoteen eikä vanhemmuuteen. Siitä ei ole tarkoitus selvitä yksin vaan apua saa ja kannattaakin pyytää. Jos jää liiaksi yksin tai kokee kuormitusta, voi se heijastua seksuaalisuuteen esimerkiksi haluja vähentävästi. Jos olet huolissasi omasta tai kumppanisi jaksamisesta, voitte hakea apua yksin tai yhdessä. Jos tukea ei ole mahdollista saada lähipiiriltä, kuten sukulaisilta, ystäviltä, kummeilta tai naapureilta, kannattaa kääntyä oman kaupungin/kunnan neuvolan tai lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaajan puoleen.