Vauvan tulo vaikuttaa useimpien seksuaalisuuteen 

Kysyimme kurssin tekemisen tueksi vauva-arkea eläviltä vanhemmilta, kuinka vauvan syntymä ja vauva-arki vaikutti heidän seksuaalisuuteensa. Moni synnyttänyt kuvasi kokeneensa muutoksia erityisesti kehossa ja kehosuhteessa, jaksamisessa sekä seksuaalisessa halussa ja nautinnossa. Osalla seksuaalisuuteen liittyvät muutokset olivat toivottuja, osalla ei. Osa kuvasi muutosten olleen tilapäisiä, osalla ne olivat pysyvämpiä. Muutokset olivat monille synnyttäneille sekä kumppaneille yllätys, sillä tietoa odotuksen ja synnytyksen vaikutuksista seksuaalisuuteen ei ollut riittävästi.

Lupa puhua seksuaalisuudesta

Moni vanhempi kokee, ettei ole löytänyt luontevaa paikkaa, josta seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä muutoksista ja tuntemuksista voisi kysyä ja puhua. Toivomme, että tämä kurssi auttaa sinua tutustumaan uudessa elämäntilanteessa itseesi, kehoosi, tunteisiisi ja tarpeisiisi uudelleen. Kurssi tarjoaa tietoa myös mahdolliselle kumppanille, jotta uuden elämänvaiheen ja siihen liittyvät mahdolliset muutokset voi ottaa myötätuntoisesti vastaan. Väestöliiton Perhepulma-palveluista saat tarvittaessa 1-5 tapaamiskerran verran maksutonta keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.

Miksi seksuaalisuudesta pitäisi olla kiinnostunut?

Seksuaalisesta hyvinvoinnista voi ammentaa voimaa myös muille elämän osa-alueille, kuten vanhemmuuteen ja itselle tärkeisiin ihmissuhteisiin. Samalla muiden elämän osa-alueiden toimivuus vahvistaa myös seksuaalista hyvinvointia. Tämän myönteisen kehän mahdollistaa hyvä itsetuntemus sekä positiivinen ja arvostava suhtautuminen itseä ja omaa seksuaalisuutta kohtaan.

Seksuaalinen hyvinvointi on monista tekijöistä muodostuva yksilöllinen kokemus. Siksi kutsumme valmiiden määritelmien sijaan sinua kurssin avulla

• tutustumaan itseesi ja seksuaalisuuteesi
• hahmottamaan seksuaalisen hyvinvointisi tämänhetkistä tilaa, hahmottamaan sitä vahvistavia tekijöitä sekä mahdollisia muutostarpeita, jotta voisit seksuaalisesti paremmin.

Sopiiko kurssi juuri sinulle?

Kurssi ei ole sisällöllisesti tyhjentävä, eikä se siksi sovi kaikille. Aiheiksi ja näkökulmiksi ovat valikoituneet ne, joista vauvavuotta elävät useimmiten palveluissamme kysyvät ja joista kyselyymme vastanneet toivoivat tietoa. Tarjoamme lähteitä lisätietoon sinulle, joka haluat tutkia aihetta laajemmin. Voit myös tehdä kurssista vain sinua kiinnostavat osiot.
Kurssi tarkastelee seksuaalista hyvinvointia yksilön näkökulmasta. Jokaisesta jaksosta löydät kuitenkin tehtäviä, joita voit tehdä myös yhdessä mahdollisen kumppanin kanssa, syventäen sekä fyysistä- että kommunikaatioyhteyttänne.

Parisuhdetta vahvistamaan suosittelemme seuraavia aineistoja:

• Maksuton verkkokurssi: Tunnekeskeinen parisuhdekurssi
• Maksuton verkkokurssi: Minä ja me parisuhteessa
• Minä ja me parisuhteessa –podcastsarja
• Parisuhteen omahoito-ohjelma (Mielenterveystalon sivuilla, linkki aukeaa uuteen selainikkunaan)

Traumojen ja kriisien käsittely vaatii aina ammattiapua

Jos kurssin jälkeen koet, että se avasi erityisen hankalilta tuntuvia asioita, hakeudu seksuaalineuvontaan, seksuaaliterapiaan tai psykoterapiaan. Huomaathan, että kurssi ei sovellu henkilöille, joilla on

• seksuaalisuuteen liittyvä toiminnallinen häiriö -> käänny lääkärin puoleen
• akuutti tai käsittelemätön kriisi tai trauma -> käänny lääkärin, kuntasi mielenterveyspalvelujen tai traumoihin erikoistuneen psykoterapeutin puoleen
• turvaton (esim. väkivaltainen) parisuhde -> käänny pariterapeuttien tai väkivaltatyön ammattilaisten puoleen

Joskus esimerkiksi synnytys tai vanhemmaksi tulo voi nostaa pintaan muistoja aiemmista kipeistä kokemuksista. Saatat huomata kehossa uusia tai epämiellyttäviä tuntemuksia tai reagoida tutuissa tilanteissa eri tavoin kuin ennen. Taustalla voi olla traumaattinen kokemus, joka on jäänyt tunnistamatta ja käsittelemättä. Traumat voivat näyttäytyä seksuaalisuudessa mm. seuraavilla tavoilla:

• varuillaan olo, säikähtely
• turvattomuuden tunne, vaikka luottaisitkin kumppaniisi
• seksin aikana tuntuva kipu, jollei ei löydy lääketieteellistä syytä
• ahdistus, epämukavuus
• voimakas häpeä omasta kehosta / itsestä
• tunne siitä, ettei ansaitse nautintoa

Jos huomaat itsessäsi näitä tuntemuksia tai huolta, älä epäröi hakea apua. Sitä saat esimerkiksi

Suomen delfins -Apua lapsena hyväksikäytetyille

Traumaterapiakeskus

Välitä! Seksuaaliväkivaltatyö

Tyttöjentalo 13-28 vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille nuorille.

Poikientalo 13-29-vuotiaille tukea seksuaaliväkivallasta toipumiseen.

Raiskauskriisikeskus

Rikosuhripäivystys

Seksuaalisuus

Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja identiteettiämme läpi elämän. Se on yksi minuuden syvimpiä ja elämäämme moniulotteisimmin vaikuttavia asioita. Seksuaalisuuteen liittyy mm.

• Sukupuoli (biologinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti eli sukupuoli, jonka kokee omakseen ja jota ilmaisee)
• Seksuaalinen kehitys elämän eri vaiheissa
• Seksuaalinen suuntautuminen (eli mistä sukupuolesta/sukupuolista henkilö on kiinnostunut emotionaalisesti tai seksuaalisesti).
• Lisääntyminen, eroottisuus, nautinto

Seksuaalisuuteen ja sen ilmaisuun vaikuttavat myös omat ja kasvuympäristöstä omaksutut asenteet, arvot ja uskomukset. Vieläkin laajemmin tarkasteltuna siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät, kuten kulttuuriset, sosiaaliset, poliittiset, historialliset, uskonnolliset ja taloudelliset tekijät.

Seksi

Yleinen harhakäsitys on, että seksuaalisuus on seksiä. Seksi on kuitenkin vain yksi osa ihmisen seksuaalisuutta. Kaikilla ei ole seksiä lainkaan ja silti heillä on seksuaalisuus, he ovat seksuaalisia ja voivat olla seksuaalisesti hyvinvoivia. Seksi on yksi tapa toteuttaa seksuaalisuuttaan. Se on seksuaalisia tekoja. Seksiä ja siihen liittyviä mieltymyksiä on yhtä monta erilaista, kuin on meitä ihmisiäkin.

Seksuaalinen hyvinvointi

Seksuaalisesti hyvinvoiva ihminen on tyytyväinen omaan sukupuoleensa ja seksuaalisuuteensa. Hänen seksuaalioikeuksiaan kunnioitetaan ja hänen on mahdollisuus toteuttaa itseään ja seksuaalisuuttaan turvallisesti, oikealta ja omalta tuntuvalla tavalla – muiden ihmisten seksuaalioikeuksia kunnioittaen. Hänen seksuaaliterveyteensä liittyvät asiat ovat kunnossa, ja hän saa päättää niihin liittyvistä asioista itse (esimerkiksi ehkäisy ja lapsiluku).

Seksuaalisesti hyvinvoiva ihminen hahmottaa omat ja toisten rajat ja kunnioittaa niitä. Hän suhtautuu itseensä ja seksuaalisuuteensa useimmiten myönteisesti, eikä kokemusta itsestä väritä jatkuva häpeä, pelko tai inho. Elämän varrelle mahtuu toki aina myös hetkiä ja vaiheita, jolloin suhde itseen ja kokemus seksuaalisesta hyvinvoinnista voi olla heikompi. Se on täysin normaalia. Hyvinvoinnin kokemukset ja tunteet liittyen itseen ja seksuaalisuuteen muuttuvat ja aaltoilevat meistä useimmilla.

Seksuaalinen hyvinvointi on aina yksilöllinen kokemus. Sitä vahvistaa hyvä itsetuntemus ja oman seksuaalihistorian ja kasvutarinan ymmärtäminen. Se, kuinka näet ja koet itsesi juuri nyt, on monien tekijöiden summa. Siihen vaikuttaa esimerkiksi

• kasvuympäristössäsi vallinnut asenneilmapiiri suhteessa seksuaalisuuteen,
• mahdollinen seksuaalikasvatus tai sen puute,
• oman seksuaalisuuden heräämiseen liittyvät tunteet ja kokemukset,
• vahvistavat tai rikkovat seksuaaliset kokemukset,
• merkittävät yleiseen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttaneet elämänvaiheet, -tapahtumat ja –kriisit.

Lähteet: WHO; Väestöliitto; Seksuaalilääketiede 2020 (91-92); Seksuaalisuus 2006 (450-451)