Miten vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta?
Synnytyksen jälkeisen masennukseni ja imetysongelmieni takia äitini on auttanut meitä hyvin paljon lapsenhoidossa ja on käytännössä viettänyt lapsen kanssa enemmän aikaa kuin me vanhemmat. Hänestä on tullut melkein kuin toinen äiti. Nyt näyttää siltä, että 2,5-vuotiaallamme on paremmat suhteet mummoon kuin äitiin. Lapsi tönäisee äitiä pois ja pyytää koko ajan mummoa paikalle. Mummo saa vaihtaa vaipat, auttaa syömään, pukemaan jne. Lapsi ei oikein halua halata eikä pussata äitiä. Mitä äidin pitäisi tehdä? Pitäisikö yrittää väkisin mennä väliin tai jopa rajoittaa mummon vierailuja? Vai onko hyviä positiivisia keinoja, miten äidin ja lapsen välistä suhdetta voi kehittää muiden suhteiden kärsimättä?
Asiantuntija vastaa
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Synnytyksen jälkeinen masennus ja imetysongelmat ovat tyypillisiä haasteita tuoreissa vauvaperheissä. On hyvä, että äidilläsi on ollut mahdollisuus auttaa teitä tuossa haastavassa tilanteessa. Kun mummo on ollut paljon paikalla, hänestä on tullut tärkeä ja läheinen lapsenlapselleen.
Mummon ja lapsen läheinen suhde ei sinällään ole huono asia. Ajattelisin, että mummon ja lapsen tapaamisia ei kannata rajoittaa, ellei siihen ole jotain erityistä syytä. Sinä ja puolisosi voitte vahvistaa suhdettanne lapseenne positiivisin keinoin. Tärkein keino siteen vahvistamiseen on ajan viettäminen yhdessä. Onko sinulla (ja puolisollasi) kuinka paljon mahdollisuuksia olla lapsen kanssa? Satujen lukeminen, yhdessä laulaminen, hassuttelu, ulkoilu, leikki ja arkiset puuhat luovat positiivista yhteyttä. Lapselle kannattaa myös sanoa ääneen, että hän on ihana ja rakas. Voit myös pyytää haleja ja pusuja lapselta, mutta jos lapsi ei halua, ei häntä kannata syyllistää. Myöhemmin ehkä lapsi innostuu haleista ja muista hellyydenosoituksista itsekin. Aikuisen kannattaa olla aloitteellinen hellittelyssä, mutta antaa lapsen itse päättää onko sille nyt sopiva hetki.
On ymmärrettävää, jos mummon ja lapsen läheinen suhde harmittaa tai aiheuttaa esimerkiksi kateutta vanhemmissa. Uskoisin kuitenkin, että te vanhemmat olette lapsellenne erittäin tärkeitä ja rakkaita. Voitte myös jutella aiheesta mummon kanssa. Voitte yhdessä sopia miten mummo voi omalla toiminnallaan vahvistaa vanhemman ja lapsen suhdetta. Mummo voi esimerkiksi sanoa lapselle, että mummon mielestä äiti on erityisen hyvä halaaja, syöttäjä tai vaipanvaihtaja.
Mietin, että kuinka paljon mummo viettää aikaa lapsenlapsen kanssa? Onko tilanne se, että kun mummo tulee vierailulle, se tuntuu lapsesta erityiseltä tapahtumalta? On tyypillistä, että isovanhempi on lapsen erityisessä suosiossa, koska isovanhempi saattaa edustaa pientä ”juhlaa tai irtiottoa arjesta”. Isovanhempien kanssa lapset saavat ehkä useammin lempiruokiaan, isovanhemmilla voi olla enemmän intoa leikkiä lapsen kanssa ja he saattavat hemmotella lapsia muillakin tavoilla, jotka arjessa eivät ole vanhemmille mahdollisia.
Lopuksi vielä mietin, että millainen vointisi on nyt? Koetko, että olet saanut apua synnytyksen jälkeiseen masennukseesi? Voit hyvin olla yhteydessä neuvolapsykologiin (neuvolaterveydenhoitajan kautta) ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Myös perheneuvolasta saa apua perhesuhteisiin liittyvissä tilanteissa. Voitte käydä siellä yhdessä koko perhe tai vain sinä ja lapsi.
Tsemppiä teille suhteen vahvistamiseen ja ole yhteydessä maksuttomien palveluiden kautta tarpeen mukaan!